Kirjoittanut Mikko Savelainen, retkiopas
Virolahdelle suuntautuva kotkaretki tehtiin aurinkoisessa ja länsituuulisessa säässä 11.10. Matkalle osallistui 32 toiveikasta taivaalle tapittajaa kotkien ja muiden petolintujen toivossa. Koko viikon ainakin Etelä-Suomea kurittaneet saderintamat ja matalapaine oli väistynyt ja bussissa oli mukava tunnelma: ainakaan ei kastuta. Retkitoimikunnan Jouni Rytkönen nosti peto-odotuksia blokkaamalla bussin ikkunasta komean merikotkan: jos muuttoa ei olisi ehkä auringonlämpö saisi aikaan nosteita ja edes jotain nähtäisiin. Myös bussin takapenkki oli tarkkana ja näkivät pari kilometriä ennen Virolahden Lakakalliota männyn latvassa keekoilleen metson. Kova retkilaji jäi muilta hoitamatta.
Muuten, pinnalistoista kiinnostuneille tiedoksi, että Tringan järjestämien kotimaan retkien pinnakärki huitelee pitkän matkaa yli 230 lukemissa!
Näissä fiiliksissä jenki kapusi klo 10 tienoilla Lakakallion rapakiveä kohti huippua. Ensimmäistä piekanaa ei tarvinnut montaa minuuttia odottaa. Yhdessä tuumittiin, että Tringan alueella ne olivat jääneet keväällä vähiin. Petomuutto osoittautui hiljaiseksi, mutta päivän kohdelaji eli maakotka lipui näkyviin 12:05. Viimekesäinen nuorukainen ohitti hienosti lähietäisyydeltä ja kotkan tuoretta höyhenpukua pääsi ihailemaan ihan mässäilyyn asti.
Muutoin ei taivaalle tapittelu tuottanut tulosta: muutama merikotka, hiirihaukka ja varpus- ja kanahaukka edustivat petopuolta.
Poismenomatkalla tehtiin vielä turistipiipahdus Kurkelan torniin, katsottiin paikallista valkoposki-, matsähanhiparvea ja bongattiin Kotkassa viihtynyt mandariinisorsa. Ei tullut tringaretkipinnakärjelle kuin vuodari…
Kiitos kuski-Anterolle hyvistä sompailuista ja retkelle osallistuneille leppoisasta tunnelmasta!