Hyvinkää, Ridasjärvi

Hyvinkään taajaman itäpuolella sijaitseva Ridasjärvi on monipuolinen lintujen pesimä- ja lepäilyalue.

Parhaimmillaan Ridasjärvi on vesilintujen muuttoaikaan huhtikuussa mutta runsaskasvustoinen ja matala järvi ympäristöineen houkuttelee lintuja ympäri vuoden. Alueella tavataan vuosittain useita harvinaisuuksia.

Järven itärannalla kyläkaupan risteyksen kohdalta kääntyy tie venerantaan ja lintutornille, josta avautuu hieno näkymä järvelle. Iltapäivän ja illan vastavalon vuoksi kauempana järvellä olevia lintuja on hankala nähdä, joten kannattaa piipahtaa myös hieman etelämpää järven kaakkoisnurkan maalaiturille.

Karttalinkki lintutornille

Päivitys 23.1.2009:
Ridasjärven vesialueelle on perustettu luonnonsuojelualue Uudenmaan Ympäristökeskuksen päätöksellä 10.12.2008 (LUO 944). Uusi suojeltu alue käsittää n. itäisen puoliskon järven vesialueesta pohjois-, itä- ja kaakkoisrantaviivoineen. Rauhoitusalueella on kielletty erilaiset rakennustoimenpiteet, kaivaminen sekä kasvien ja eläinten vahingoittaminen. Sallittua on metsästys ja kalastus, olemassaolevien rakenteiden kunnossapito (laiturit, ojat, veneväylät yms.) sekä oppilaitosten opetustyöhön liittyvien näytteiden otto.
Ridasjärven länsiranta ja järven länsi- ja eteläpuolella sijaitsevat Ritassaarensuo ja Järvisuo kuuluvat jo aiemmin perustettuihin Natura- ja soidensuojelualueisiin.

Fingrid Oyj:n alkuvuodesta 2007 käynnistämän ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) 400 kilovoltin (kV) voimajohtoreitistä Hyvinkäältä Hikiän sähköasemalle on päättynyt Uudenmaan ympäristökeskuksen annettua lausuntonsa laaditusta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Jatkosuunnitteluun on valittu reittivaihtoehto A.

Suunnitteilla on Hyvinkään sähköaseman poistaminen käytöstä ensi vuosikymmenellä ja sen korvaaminen Hikiän 400 kV sähköaseman laajennuksella. Voimajohdolle oli YVA:ssa selvitettävänä kaksi vaihtoehtoista pääreittiä. Vaihtoehdossa A voimajohto sijoittui nykyisen Ylentolan kautta kulkevan 220 kV rakenteisen voimajohdon paikalle ja vaihtoehdossa B suoremmalle reitille Hyvinkään asuinalueiden tuntumaan 110 kV kaksoisjohdon paikalle. Kummassakin vaihtoehdossa voimajohto suunniteltiin sijoitettavaksi pääosin nykyisille lunastetuille johtoalueille.

Ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui marraskuussa 2007. Uudenmaan ympäristökeskus pyysi arviointiselostuksesta lausunnot Hyvinkään kaupungilta, Hausjärven kunnalta, Etelä-Suomen lääninhallitukselta, Uudenmaan liitolta, Hämeen liitolta ja Hämeen ympäristökeskukselta. Lisäksi viisi yhdistystä sekä yhteensä 47 yksityistä allekirjoittajaa esittivät mielipiteensä. Uudenmaan ympäristökeskus antoi 10.3.2008 lausuntonsa ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta.

Jatkoselvityksiin on valittu voimajohtoreitti A

Fingrid Oyj jatkaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tulosten ja saatujen lausuntojen perusteella hankkeeseen liittyviä selvityksiä voimajohtoreitin A mukaisesti. Voimajohtoreitin A mukainen voimajohto sijoittuu Ylentolan kautta kulkevan purettavan 220 kV:n voimajohdon paikalle Hyvinkäältä Erkylään saakka. Erkylästä Hikiään johto rakennetaan purettavan 110 kV:n kaksoisjohdon paikalle. Vaihtoehdon pituus on 17 kilometriä.

Jatkossa tarkastellaan edelleen Järvisuo – Ridasjärvi Natura-alueen kohdalla kaikkia neljää eri alavaihtoehtoa. Näistä kolmessa voimajohdon reitti sijoittuu sekä soidensuojelu- että Natura-alueelle ja yhdessä reitti kiertää kokonaan sekä soidensuojelu- että Natura-alueen sen luoteispuolelta. Päätös valittavasta alavaihtoehdosta tehdään myöhemmin selvitysten edetessä.

Hyvinkään Yli-Jurvan alueen voimajohtojärjestelyjen osalta päätökset mahdollisesta jatkosuunnittelusta tekee Hyvinkään kaupunki.

Johtoreitin maastotutkimuksia varten Fingrid Oyj hakee tutkimuslupaa lääninhallitukselta. Yhtiön edustajat ovat yhteydessä maanomistajiin ennen varsinaisen maastotutkimuksen käynnistämistä.

Ennen hankkeen toteuttamista Fingrid Oyj hakee voimajohdolle Energiamarkkinavirastolta sähkömarkkinalain mukaista rakentamislupaa. Yleissuunnittelun valmistuttua Fingrid hakee valtioneuvostolta lunastuslupaa, jonka jälkeen alkaa lunastusmenettely.

Fingrid arvioi jatkoluvitusvaiheeseen kestävän pari vuotta ja varsinainen voimajohdon rakentaminen ajoittuu ensivuosikymmen alkupuolelle. Tavoitteena on saada voimajohto käyttöön vuonna 2013.