Harvinaisuudet - 77 lajia

RK-lajit

Muut ennen Apuksen perustamista havaitut valtakunnallisen tason harvinaisuudet ovat mustakaulauikku (Tu Tuusulanjärvi 11.6.1976 ), mustapäätasku (Järvenpää 13.12.1961, löytyi kuolleena), sepelsieppo (Hy Kytäjä 12.5.1968) ja valkopäätiainen (Hy Kytäjä 1.12.1979).

Apuksen toimintavuosien aikana vuodesta 1981 harvinaisuushavaintojen määrä on kasvanut nopeasti ja alueelle uusia RK-lajeja on löytynyt kaikkiaan 16. Näitä ovat edellä jo mainittujen lisäksi kiljukotka (Mä Kotojärvi 8.9.1981), arokotka (Nur Rajamäki 11.5.1984), amerikantavi (Hy Kytäjä 11.5.1985), silkkihaikara (Mä Kotojärvi 21.10.1992) ja töyhtökiuru (Tu Rantamo 14.3.1993).

Muita tuoreita valtakunnan tason tulokkaita alueen lajilistalla ovat arosuohaukka (Hy Kulomäki 18.5.2000), valkosiipitiira (Hy Ridasjärvi 18.–22.6.2000), viirusirkkalintu (Nur Nummenpää 27.6.2001), palsasirri (Hy Ridasjärvi 22.5.2002), ja pikkukiljukotka (Hy Ridasjärvi 18.5.2003).

Alueharvinaisuudet

Niittysuohaukasta ja punajalkahaukasta tehtiin ensimmäiset havainnot jo 1960- ja 1970-luvulla. Viime vuosina niittysuohaukasta on tehty useampia pesimäaikaisia havaintoja, jotka johtivat ensipesintään Tu Rantamossa kesällä 2001. Pesintä kuitenkin epäonnistui pesän jäädessä kesäkuun kaatosateiden nostaman tulvan alle. Punajalkahaukkoja on havaittu 1990-luvulta alkaen lähes vuosittain.

Aiemmin Uudellamaalla pesivinä tavattu riekko hävisi Apuksen alueelta 1970-luvun alussa. Viimeinen havainto kuolleena löytyneestä yksilöstä tehtiin 10.3.1970 Mä Kivilamminsuolla. Myös vielä 1950-luvulla säännöllisenä läpimuuttajana esiintynyt kiljuhanhi on nykyisin koko Pohjolan uhanalaisimpia lajeja, eikä Apuksen alueella ole vuoden 1954 jälkeen ole tehty kuin kaksi varmistettua havaintoa: Tu Tuusulanjärvi 12.5.1970 ja Hy Äijänsuo 10.5.1986.

Lapin lajistosta Apuksen alueella on tavattu keräkurmitsa (Tu Rantamo 28.10.1963, Mä Sulkava 2.9.1986, Tu Rantamo 17.9.1989, Nur Järvenpohja 21.9.1993, Tu Rantamo 26. ja 27.8.2004), tunturikihu (Tu Rantamo 19.5.1974, Hy Kytäjärvi 3.–6.10.1996 ja Jä Linturanta 19.8.2004), lapinuunilintu (Hy Sveitsi 18.6.1985, Tu Kellokoski 19.6.1987 ja Nur Röykkä 28.6.2001) sekä kuukkeli (Kerava tammikuu 1944).

Apuksen alueelle on eksynyt myös sellaisia merilintulajeja kuin pikkutiira (Tu Rantamo 10.8.1971 ja Jär Vanhankylänniemi 12.7.1998) ja pikkukajava (12 havaintoa, viimeksi 2005) ja pikkuruokki, joka löytyi lajin massaesiintymisen aikaan 8.11.1998 Hyvinkään Ridasjärveltä. Jäämeren asukki oli laskeutunut järven viimeiseen sulaan railoon.

Myös alueharvinaisuushavaintoja on Apuksen toimintavuosilta kertynyt paljon enemmän kuin ennen yhdistyksen perustamista. Tämä johtuu paitsi lintuharrastajien määrän lisääntymisestä, myös retkeilyn monipuolistumisesta ja optiikan sekä määrityskirjallisuuden huomattavasta kehityksestä. Tätä ilmentää muun muassa lisääntyneet havainnot lyhytnokkahanhista. Ensimmäinen nähtiin muuttavana metsähanhiparvessa Hy Ridasjärvellä 27.4.1985, jonka jälkeen havaintoja on tullut jo useita lisääkin. Pikkuhuitti havaittiin ja valokuvattiin ensimmäisen kerran Hy Ridasjärvellä 24.4.1986, mutta sen ääneen päästiin alueella tutustumaan ensimmäisen kerran 11.–16.6.2000 Tuusulanjärven eteläpäässä.

Myös viiriäisestä on viime vuosina tullut vuosittain löytyvä laji, jonka 12 havaintoa jakautuvat seuraavasti: 1. havainto 26.5.1975 Mä Ohkolasta, 1980–89 vain 3 havaintoa, vuosilta 1990–1999 jo 13 havaintoa ja vuosilta 2001–2004 myös 13 havaintoa

Heinäkurppa on Apuksen alueella tavattu jo yli 40 kertaa, joista kuusi yksilöä syksyltä 1996, jolloin nuoria, pelottomia lintuja tavattiin yllättäen pihanurmikoilta ympäri Etelä-Suomea. Lampiviklosta on kertynyt 7 havaintoa, viimeisimpänä 12.–15.7.2004 Hy Kytäjän Postin tulvalla viihtynyt yksilö. Mustatiiroja havaitaan nykyisin vuosittain, parhaina tapaamispaikkoina Hy Ridasjärvi ja Tuusulanjärvi. Ridasjärvellä on nähty myös alueen ensimmäiset jalohaikarat: ensimmäinen 1.6.2000 ja toinen seuraavana vuonna 29.4.2001.

Virtavästäräkki tavattiin alueella ensimmäisen kerran Tu Kellokoskella 8.11.1975. Sen jälkeen lajista on tehty kaksi muutakin havaintoa: Hy Kytäjällä 3.8.–11.9.1983 ja tuoreimpana Tu Rusutjärven uimarannalla 23.10.2004 havaittu yksilö.

Muita alueharvinaisuustason lisäyksiä alueen lajilistaan ovat olleet sitruunavästäräkki (Hy Kytäjä 30.4.1996), pikkusirkku (Nur Järvenpohja 15.9.1997) ja mustaotsalepinkäinen (Nur Savikko 12.7.1998 ja Hy Kytäjä 8.8.2004), isokirvinen (Tu Rantamo 16.9.2001) ja avosetti (Jä Vanhankyläniemi 12.5.2002).

Apus-harvinaisuudet

Aikanaan Apuksenkin alueen pesimälajistoon kuulunut valkoselkätikka on jo lähes kadonnut lintuharrastajien havaintovihkoista. Se esiintyi vuoteen 1972 asti vuosittain tavattavana lajina ja vielä vuonna 1976 tikkoja havaittiin yhteensä kuusi. Sen jälkeen vuoden 1996 loppuun mennessä valkoselkätikka havaittiin alueella vain 12 kertaa, mutta sen jälkeen vuoden 2004 loppuun mennessä uusia havaintoja on kertynyt ilahduttavasti jo 14 eri yksilöstä. Pisimpään paikoillaan viihtyneet linnut on nähty talvisaikaan, talvella 1993/94 Tuusulan Gustavelundissa, talvella 1996/97 Hyvinkään Kytäjällä sekä talvella 2004/05 Tuusulanjärvellä.

Toinen jo kadonnut pesimälaji on peltopyy, jota kuitenkin edelleen tavataan epäsäännöllisesti johtuen lajin palauttamiseen tähtäävistä istutuksista. Peltopyyn esiintymisessä Apuksen alueella voidaan erottaa kaksi jaksoa. Vuoteen 1972 asti peltopyitä tavattiin säännöllisesti vuosittain. Suurimmissa parvissa Hyvinkäällä ja Mäntsälässä oli 10–20 lintua vielä 1967, mutta sen jälkeen havainnot harvenivat, kunnes 1970-luvun alussa nähtiin enää muutama yksilö. Kenties viimeinen luonnonvarainen yksilö nähtiin Hy Pikosuolla 10.9.1972.

Peltopyyn toinen esiintymisjakso, joka koskee ainakin osittain istutusten kautta palautettua kantaa, alkoi vuodesta 1974, jolloin äkkiä tavattiin taas parikymmenpäisiä parvia Järvenpäässä ja Hyvinkään Kuumolassa. Näitä lintuja riitti noin 10 vuodeksi. 1980-luvulla ei enää nähty kertaakaan yli 10 peltopyyn parvia. Vuosina 1987–88 ei peltopyistä tehty yhtäkään havaintoa. Sen jälkeen peltopyistä on tehty vain 6 havaintoa lähinnä Mäntsälässä ja Tuusulassa ja suurimmassa parvessa on ollut 5 yksilöä. Viime vuosina peltopyitä on istutettu Nurmijärven Nummenpäähän, Mäntsälän Ohkolaan ja vuodesta 2001 lähtien runsain määrin Hy Kytäjälle.

Suomenlahden alueella pesivistä tai sen kautta muuttavia merilintuja on Apuksen alueella tavattu seuraavasti (suluissa vuoden 2004 loppuun mennessä tehtyjen havaintojen määrä): ristisorsa (17), haahka (14), allihaahka (2), karikukko (19), merikihu (22) ja lapintiira (18). Harvinaisin näistä merilintulajeista on allihaahka, josta on toistaiseksi vain kaksi havaintoa: 23.5.1995 nähtiin Jä Tuusulanjärvellä 7 linnun parvi paikallisena ja 10.12.2000 Hy Myllykylän sorakasoilla 40 linnun muuttava parvi. Lapintiiroja nähdään nykyään vuosittain ainakin Tuusulanjärvellä.

Haarahaukasta ei vuosina 1988–96 tehty yhtään Tringan ART:lle ilmoitettua havaintoa. Sen sijaan vuosilta 1960–84 havaintoja on 9 yksilöstä. Toukokuussa 2000 haarahaukka nähtiin paikallisena Hy Kytäjällä ja keväältä 2001 lajista on Hyvinkäällä tehty kaksi havaintoa.

Alueen pesimälajistoon on myös pyrkimässä uusia lajeja, joista havaintoja on toistaiseksi hyvin niukasti. Tällainen laji on ruovikoissa viihtyvä rastaskerttunen, josta ensimmäinen pesintä varmistettiin Järvenpään Suvirannassa kesällä 1997. Alueen vähäisiin ruovikoihin on eksynyt myös viiksitimaleita. Ensimmäiset havainnot lajista on tehty Tuusulanjärvellä 20.10 ja 27.–28.10.1998 ja Hy Ridasjärvellä kolmesti, joista viimeisin 24.10.2004.

Lapinpöllö on pesinyt kerran Mäntsälän Kivistönkulmalla kesällä 1985, minkä lisäksi tästä komeasta pöllöstä on Apuksen alueella tehty vain neljä muuta havaintoa. Viimeisin havainto on Hy Ridasjärveltä 5–13.12.2000.

Värikkäästä harjalinnusta on alueella tehty kaikkiaan 15 havaintoa (luotettavat yleisöhavainnot mukaan lukien), joista yli puolet huhti/toukokuun vaihteessa. Mustaleppälintu on tavattu kaikkiaan 13 kertaa vuoden 2004 loppuun mennessä.

Lintuharrastuksen lisääntyminen yhdessä parantuneen määrityskirjallisuuden kanssa on auttanut joidenkin lajien havaituksi tulemista. Tällaisia lajeja ovat ainakin harmaasorsa (ensimmäinen 30.4.1975, yli 30 havaintoa, myös pesintä Hy Ridasjärvellä 1999), isolokki (4.12.1988, 24 havaintoa), lampiviklo (29.7.1984, 4 havaintoa), ja vuorihemppo (4.1.1963, 18 havaintoa). Näitä lajeja koskevista havainnoista valtaosa on tehty viimeisen kymmenen vuoden aikana. Rengastusten myötä alueen lajilistalle on liitetty myös kirjokerttu. Kaikkiaan 13 havaitusta yksilöstä peräti 12 on saatu Tuusulanjärven rengastuksissa, ensimmäinen 8.8.1981. Ainut maastohavainto koskee Tuusulan Rantamon rannassa 2.–21.8.1996 tavattua nuorta kirjokerttua.

Loput Apuksen alueen harvinaisuuksista ovatkin sitten vähälukuisia läpimuuttajia, kuten isosirri (11 havaintoa), pulmussirri (5 havaintoa, viimeksi 25.9.2004 Tu Halosenniemessä) ja mustapyrstökuiri (yli 30 havaintoa). Näistä ei saada havaintoja edes ihan joka vuosi.

Apuksen lajilista sisältää kunnittaiset lajilistat kaikista vuoden 2006 syyskuuhun mennessä tavatuista lajeista.