Olipa kiva nähdä ensimmäistä kertaa eläissäni helmipöllö täysin spontaanisti Olin koiran kanssa kävelyllä ja mustarastaiden kiihkeä varoittelu kiinnitti huomioni. Nuoren kuusen oksalta n. 2 m korkeudelta aivan polun vierestä löytyikin tuo helmari, klo. 16.10 metsässä Aino Acktén puiston lähellä. Havainto kirjattu Tiiraan.

Huomenta!

Olen ollut hirmu kiireinen viime viikot, joten lintuharrastus on typistynyt minimiin.
Lähes ainoa, jota olen tehnyt on ollut helmipöllöjahti. Lajihan puuttuu vielä
Karjaan-Pohjan tämän vuoden listalta. Meidän kotimetsässä niitä on silloin tällöin
näkynyt, jopa pesinytkin. Niitä on näkynyt myös syksyisin, joten olen jo kuukauden ajan
pitänyt tapanani vihellellä sille, kun käyn pimeässä pihalla. En tosin tiedä, reagoiko
laji syksyllä keväiseen soidinhuutoon mitenkään.

No, äsken työ palkitttiin, kun kuusikosta kuului aamuhämärässä helmipöllön naukaisuja. En houkutellut kaveria mitenkään, mutta aiempi työ palkittiin siinä mielessä, että olen
tullut kerranneeksi helmarin erilaisia ääniä tarkkaan ja tiesin nyt heti, mistä on kyse.
Pystyin myös heti kuuntelemaan kännykästä näytteen ja varmistamaan, että kyseessä oli
täysin sama ääni. Kaveri ei kylläkään innostunut kummemmin kännykälle vastailemaan.

Ripa