Vuosi on alkanut talvisissa merkeissä. Pakkanen on kivunnut talven ennätyslukemiin. Tänään lähtiessämme Tringan KK-retkelle ( evoluution alkutaipaleella kara- ja kotkaretki, nyt siis kahvi- ja kakkuretki ) pakkanen paukkui kahdessa kympissä. Edellinen päivä oli oli ollut liikenteessä katastrofaalinen. Autoja tormäili toisiinsa kaikilla kehäteillä ja junat myöhästelivät . Poliisilta tuli kehoitus välttää turhaa autoilua.
Launtai aamuna samanlainen keli jatkui. Ihme ettei kukaan retkeläisistä myöhästynyt lähdöstä julkisen liikenteen takkuilun takia. Ainoat myöhässä olijat olivat oppaat , hekin tosin vain 5min. Meni pähkinäsäkkien piikkiin.
Tälläkin kertaa bussi oli lähes täysi.
Kohti Marjatan ja Alpon kotia ajaessamme lämpotila laski -24c . Maisema oli satumaisen kaunis, puhtaan valkoiesn hunnun peittämä.
Saapuessamme Marjatan ja Alpon pihapiirin läheisyyteen ilmaantuivat ensimmäiset
hakit kuusten latvoihin. Nähtiin vilaukselta ensimmäinen
harmaapäätikkakin lentämässä kohti Marjatan ruokintaa...
Mukava oli astua kylmästä lämpöiseen kotiin, jossa tuore kahvi ja kakku tuoksuivat...
Puolitoistatuntinen vierähti lentäen. Hakkeja näkyi mukavasti ( 28 ), harmaapäätikkoja: kaksi koirasta ja naaras.. Tiaisia kuusilajia, joista ruokinnalle ilmaantunut
pyrtötiaisparvi riemastutti kaikkia.
Meillä oli reippaasti päivää edessä ja ajoa myös. Lähdimme Marjatalta klo 10.30 Fiskarssiin.
Leudon alkutalven myötä karat ovat pysytellee pohjoisen puroilla viime päiviin asti. Etelässä
karoja on vielä vähän. Me näimme Fiskarssin joella 1-2 yksilöä keski ja alajuoksulla.
Sinisorsia oli kerääntynyt mukavasti Fiskarssin sulana virtaavalle joelle; kylän kohdilla herneruokinnan ympärille oli kokoontunut n
330 pläidän lössi.
Fiskarsissa matkamme jatkui kohti Saloa, josta olemme viime vuosina käyneet hoitamassa
turkikyyhkyn vuodariksi. Vanha paikka ei pettänyt tälläkään kertaa. Omakotitalon ruokinnalta Stacy plokkasi 10 turkinpulun parven.
Talviaikaan Lintuharrastajaa useimmiten kiinnostavat linnut näyttävät keskittyvän Länsi-Suomeen. Tällä kertaa Paimionlahden ympäristöstä oli kantautunut mielenkiintoisia haviksia, kuten sinisuohaukka, hiirihaukka, ampuhaukka ja mäntysirkku. Kun kerran oltiin samalla suunnalla liikkeellä niin pitihän sitä käydä yrittämässä...
Kurvasimme Paimionlahden teboilin pihaan. Paikalla oli muutama orni. Kuulemma mäntysirkkukin oli aamulla nähty. Viereisellä sänkipellolla pyöri
n. 600 keltasirkun parvi, jossa
mäntysirkkukin viihtyi. Yllättävän nopeasti koivunlatvasta plokattiin vaalea sirkku, se sama joka on lintuharrastajia paikalle vetänyt. Onko kyseessä todella mäntysirkku vai risteymä vai ihan "tavallinen keltasirkku" ei ole ihan itsestään selvää...Voimakkaassa valossa, joka tänään oli vallitseva, värisävyjen erotteleminen on todella haastaavaa. Osa retkeläisistä kuitenkin mitä ilmeisemmin näki oikean yksilön. Lajin saa sitten jokainen päättää ihan itse..
Oheis lajeina Teboilin pihalta irtosi
ampuhaukka,
hiirihaukka, 3
uuttukyyhkyä,
varpushaukka ja hieno
naakkaparvi ( 350 ).
Päätimme retken todelliseen arktikastaijiin Jaakobin kirkolle. Olimme lähes luovuttaneet, kun sisuuntunut Satcy lähti muina miehinä komppaamaa pellon reunaa. Ei kyllä uskottu että tempauksesta olisi muuta kuin lämmittelyksi. Meinas silmät tippua päästä kun hangelta pelmahti lentoon 8 pulmusen parvi!
Lajejea retkeltä kertyi 33.
Marjatalla on tarjota maailman parhaat eväät.