• Vierailu ja kulkuluvat  
• Asemamaksut
• Havainnointi
• Haliaksen lintuvuosi
• Harvinaisuuksia
• Linkkejä

Helsingin seudun lintutieteellisen yhdistyksen Tringa r.y. :n ylläpitämä Hangon lintuasema (Halias) perustettiin helmikuussa 1979. Tämä maamme eteläisin asema sijaitsee Hankoniemen ulkosaaristovyöhykkeeseen työntyvässä lounaiskärjessä; Uddskatanilla (5949 N, 2254 E). Lintujen verkkopyynti tapahtuu alueen kallioiden, matalakasvuisten metsiköiden ja pensastojen suojassa. Paikalla olevalta venäläisten rakentamalta tulenjohtobunkkerilta on muutonhavainnoijilla lähes esteetön näkyvyys kaikkiin ilmansuuntiin. Kahlaajia pyydetään katiskoilla pääasiassa aseman välittömässä läheisyydessä sijaitsevalla Gåsörsuddenin somerikkoisella särkällä.

Vierailu ja kulkuluvat

Haliakselle päästäksesi tarvitset aina Vapaasataman alueen läpikulkuun oikeuttavan, lintuasemanhoitajan myöntämän kulkuluvan. Lupa on henkilö- ja päivämääräkohtainen sopimus, jonka allekirjoittaja sitoutuu noudattamaan alueen ohjeita. Kulkulupa toimitetaan Sinulle pdf-tiedostona, joka tulee tulostaa ja luovuttaa allekirjoitettuna Tulliportille. Lintuasemalle päästäksesi ota yhteyttä asemanhoitajiin sähköpostitse (halias(ät)tringa.fi) vähintään kaksi arkipäivää ennen vierailuasi. Ilmoita viestissäsi kaikkien retkelle osallistuvien nimet, retken päivämäärä(t), puhelinnumerosi ja oletko Tringan jäsen.
Jos Sinulla ei ole mahdollisuutta tulostaa kulkulupaa, voimme lähettää sen myös postitse. Tätä varten asemanhoitajiin tulee olla yhteydessä vähintään kolme arkipäivää ennen aiottua vierailua; ilmoita myös postiosoitteesi. 
Ryhmä- ja linja-autoretkien vetäjien tulee olla yhteydessä asemanhoitajiin viimeistään viikkoa ennen vierailua, jotta lupa ehditäänanoa.
Mieliessäsi miehittäjäksi ja yöpymään asemalle voit tarkistaa varauskalenterista, onko asemalla tilaa haluamallasi miehitysjaksolla.
Asemanhoitajina toimivat Petteri Lehikoinen (halias(ät)tringa.fi; 040-7233383) ja Aleksi Lehikoinen (halias(ät)tringa.fi; 045-1375732).

Maksut

Haliaksen asemamaksu on yöpyjiltä ja vakiokävijöiltä vuodesta 2010 alkaen 20 euroa/vuosi (opiskelijat 10 euroa). Päiväretkeläisille asemamaksu on 5 euroa / kerta tai vuosimaksu 20 euroa, joka kattaa koko vuoden vierailut. Maksut maksetaan tilille FI63 1014 3000 2052 66. Nuoret ensikertalaiset saavat yöpyä asemalla ilmaiseksi.

Havainnointi ja liikkuminen

Haliaksella havainnoijiksi nimettyjen henkilöiden päivärutiineihin kuuluu "aamuvakio", neljän tunnin mittainen muutonseuranta auringonnoususta alkaen. Muuttoa seurataan niemen kärjen lähellä olevan venäläisten rakentaman bunkkerin päältä. Päivittäin lasketaan lepäilevät linnut aseman ympäristöstä sekä Gåsörsuddenin särkältä. Asemalla rengastetaan lintuja 12 vakiopikkulintuverkolla sekä syksyisin noin kymmenellä petolintuverkolla. Lisäksi lasketaan alueella levähtävät paikalliset linnut ja kaikki päivän havainnot kootaan illalla asemalomakkeelle ns. iltahuudossa. Asemalomakkeelta tiedot tallennetaan tietokoneelle myöhempiä analyysejä varten. Haliaksen toiminnasta julkaistaan vuosittain raportti Tringa-lehden sivuilla. Ohjeita ensimmäistä kertaa asemalle havainnoitsijaksi saapuville löydät täältä ja aseman yleisohjeet löytyvät täältä. Tutustu ohjeisiin ennen asemalle menoa.

Lintuasema sijaitsee Metsähallituksen hallinnoimalla Uddskatanin luonnonsuojelualueella, jolla on voimassa maihinnousukielto ympäri vuoden ja jolla saa kulkea vain merkittyjä polkuja pitkin. Alueella on jo lintuaseman toiminnankin turvaamiseksi noudatettava paitsi lintuaseman ohjeita, myös asetuksen mukaisia määräyksiä. Ohjeita alueella liikkumiseen on tässä PDF-tiedostossa, lataa ja printtaa se mukaan.

Haliaksen lintuvuosi

Halias on tunnettu ennen kaikkea vilkkaista syksyistään, jolloin vaelluslinnut (tiaiset, pähkinähakki, käpylinnut jne.) liikkuvat innokkaasti. Toisaalta asemalta havaitaan myös runsaasti vesilintuja, kurkia, kahlaajia ja petolintuja. Haliaksella näkee hyvin lintuja mihin vuodenaikaan hyvänsä edellyttäen, että meri on auki. Runsaimpien lajien lajikohtaiset esiintymistiedot ja muuttoennätykset löydät Haliaksen julkaisuista (34, 50). Yli 200 lajin yksilömäärien vuosivaihtelutiedot löytyvät erillisestä portaalista.

Keväällä Uddskatan kokoaa vain niukasti lepäileviä pikkulintuja, joten jatkuva verkkopyynti ei ole tarkoituksenmukaista. Silloin keskitytään pääasiassa muutonhavainnointiin. Lintuasema on yleensä kevätkaudella miehitettynä maaliskuun alusta kesäkuun alkuun.

Kevätmuutto käynnistyy yleensä maaliskuun ensimmäisellä puoliskolla riippuen tosin edeltäneen talven ankaruudesta. Maalis-huhtikuun taitteessa muutto jo täydessä käynnissä tuhansien haahkojen ja satojen muiden vesilintujen muuttaessa. Haahkojen seasta löytyy vuosittain muutamia kyhmyhaahkoja. Halias on yksi Suomen parhaimpia paikkoja nähdä kurkimuuttoja keväisin. Paras aika on huhtikuun puoliväli ja suurimmat muutot ovat olleet yli 4000 yksilöä päivässä. Huhtikuun puoliväli on myös muuten vilkasta muuttoaikaa mm. tuhansien peippojen matkatessa. Huhtikuun lopulla alkaa kahlaajien, kuten meriharakan ja viklojen, muutto kohti pohjoisia pesimäalueita. Toukokuussa arktinen muutto jatkuu tuhansien hanhien, kuikkalintujen ja kahlaajien osalta etenkin toukokuun jälkimmäisellä puoliskolla. Arktikamäärät ovat tosin pienempiä kuin itäisellä Suomelahdella, mutta ajoittain muutot voivat olla myös hyvin näyttäviä myös Hangossa. Syysmuutto käynnistyy jo viimeistään toukokuun puolivälissä kun telkkä-, haahka-, sinisorsa- ja isokoskelokoiraat alkavat muuttaa länteen kohti kesäisiä sulkasatoalueita. Etenkin telkillä meno on usein mukavan vilkasta. Kesäkuun alussa näkyvä kevätmuutto alkaa olla ohitse ja on aikaa kuunnella yölaulajia kuten viita- ja luhtakerttusia, jotka ovat jokavuotisia. Jokainen kevät on täynnä yllätyksiä muutontarkkailijalle ja sopivien sääolosuhteiden sattuessa on mahdollista havaita ällistyttäviä muuttoja kuten yli 50 000 rastasta tai 500 punavarpusta päivässä.

Kesäkuussa lintujen muutto on vähäistä paitsi niinä vuosina jolloin pikkukäpylinnut ovat liikkeellä. Keskikesällä voi parhaimpina käpylintupäivinä päästä jopa yli 1000 muuttosummiin. Kahlaajien syysmuutto vilkastuu heinäkuun alussa mm. viklojen ja suosirrien muodossa. Naurulokkien päämuutto ajoittuu heinäkuun puoliväliin. Heinäkuun lopulla satoja kahlaajia voi levähtää Gåsörsuddenin särkällä riippuen tietenkin meriveden korkeudesta. Korkeankin veden aikaan Gåulla levähtää aina pieniä kahlaajamääriä ja lajisto on miellyttävän monipuolista. Elokuun näkyvimmät muuttajat ovat merimetso, varpushaukka, metsäkirvinen, keltavästäräkki ja pääskyset.

Syyshavainnointi aloitetaan viimeistään heinäkuun loppupuolella ja jatkuu katkottomana ainakin marraskuun alkupuolelle. Päivittäiseen toimintaan kuuluvat lintujen rengastus, muuton havainnointi sekä paikallisten lintujen laskenta. Jokaiselta päivältä kirjoitetaan lintuhavainnot tarkoitukseen varatulle lomakkeelle. Nykyisin päivän rengastukset ja havainnot siirretään lisäksi vielä tietokoneelle ja parhaimmat havainnot kirjataan lähes päivittäin Tiira –tietokantaan kaiken kansan nähtäväksi. Syksyllä muutonhavainnointi ja rengastus ovat yhtä tärkeitä täydentäen toisiaan havaintomateriaalia kerättäessä. Lintuja rengastetaan Haliaksella noin 10.000 vuodessa; pääosin tiaisia. Päärengastuskausi on heinäkuun puolivälistä marraskuun puoliväliin.

Syyskuussa näkyvän muuton tiheydet ja diversiteetti ovat suurimmillaan. Kurjet, vesilinnut, petolinnut, kyyhkyt ja monet varpuslinnut muuttavat tällöin suurin joukoin. Useiden tuhansien kurkien ja satojen petolintujen päivämuuttoja nähdään säännöllisesti. Syyskuun lopulla ja lokakuussa alkaa vaelluslintujen näytös. Usein parhaimmat vaeltajamäärät nähdään lokakuun alussa, jolloin parhaimpina vuosina voi nähdä tuhansia tiaisia ja satoja närhiä päivässä. Aika on myös rengastajille kiireisintä, sillä verkoista voi tulla yli tuhat lintua päivässä. Haliaksen erikoisuus on pöllöjen yöpyynti verkoilla. Parasta pöllöaikaa on lokakuu ja parhaimpina öinä voi verkoista tulla viittä lajia tai yli 20 yksilöä. Lokakuu on myös parasta aikaa tikoille, peipoille ja itäisille harhailijoille. Esimerkiksi isokirvinen ja taiga- ja hippiäisuunilinnut ovat lähes jokavuotisia. Marraskuun alussa muutto alkaa heiketä, mutta vesilinnuilla, kuten isokoskelolla, voi nähdä hyviä määriä aina joulukuulle asti. Hyvinä pihlajanmarjavuosina tilhiä ja räkättirastaita voi nähdä vielä alku- ja keskitalvella.

Talvella alue pysyy Tringan alueen rannikkopaikoista pisimpään sulana. Niin kauan kuin Gåsörsuddenilla on sulaa, kyhmyjoutsenet ja monet muut vesilinnut viivyttelevät paikalla. Lauhoina talvina Hankoniemen kärki on otollisimpia paikkoja nähdä satunnaistalvehtijoita. Ja onpa talvisin asemalta nähty muutaman kerran allihaahkoja ja tunturihaukkakin.

Harvinaisuuksia

Haliaksella nähtyihin yli 300 lintulajiin mahtuu lukuisa joukko satunnaisharhailijoita. Suomelle uusina lajeina on asemalta löydetty ruostesiipirastas lokakuussa 1980, vuoriuunilintu kesäkuussa 2000 ja vaaleakiitäjä lokakuussa 2004. Kevätkaudella tavattuja harvinaisuuksia ovat olleet muun muassa lumihanhi, amerikantukkasotka, kyhmypilkkasiipi, amerikanjääkuikka, isokihu, mehiläissyöjä, ruostepääsky, nummikirvinen, pikkukultarinta, rusorintakerttu, tulipäähippiäinen, sepelsieppo, pussitiainen, punapää- ja mustaotsalepinkäinen.

Kesäisistä harvinaisuuksista havaitaan vuosittain riuttatiira, jonka Tringan alueella tapaakin varmimmin juuri Haliaksella. Muita kesäaikaisia harvinaisuuksia ovat olleet muun muassa rantakurvi, virtavästäräkki ja viiriäinen.

Syyskausien harvinaisimpia lajeja ovat olleet muun muassa pronssi-iibis, ruostesorsa, arohiirihaukka, käärmekotka, arokotka, isovesipääsky, lyhytvarvaskiuru, taigakirvinen, mustakurkku- ja taigarautiainen, etelänsatakieli, kenttäkerttunen, kääpiökerttu, vuori-, rusko-, kashmirin- ja siperianuunilintu, punakottarainen ja harmaasirkku.

Valikoituja paloja viimeaikaisista havainnoista löydät Haliaksen havaintosivuilta.

Linkkejä

Hangon kaupunki
Uddskatanin luonnonsuojelualue (Metsähallitus)