Helsingin seudun lintutieteellisen yhdistyksen Tringa r.y. :n ylläpitämä Hangon lintuasema (Halias) perustettiin helmikuussa 1979. Tämä maamme eteläisin asema sijaitsee Hankoniemen ulkosaaristovyöhykkeeseen työntyvässä lounaiskärjessä; Uddskatanilla (5949 N, 2254 E). Näillä sivuilla esitellään aseman toimintaa ja ajankohtaisia tapahtumia.
Asemalle vierailemaan pääset pyytämällä luvan aseman hoitajalta Petteri Lehikoiselta. Luvan saadaksesi ota yhteyttä asemanhoitajaan vähintään kolme arkipäivää ennen vierailuasi: petteri.lehikoinen(ät)helsinki.fi, Puh. 040-723 3383 (suositus kello 9-20 välillä). Kiireellisissä tapauksissa kannattaa aina soittaa. Mieliessäsi asemalle pidemmäksi aikaa voit tarkistaa varauskalenterista onko asemalla tilaa haluamallasi miehitysjaksolla. Toisena asemanhoitajana toimii Aleksi Lehikoinen,
Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
, puh. 045-1375732.
Haliaksen vuosittaisista rengastusmääristä ja ennätysmuutoista kertovat taulukot on päivitetty aseman sivuille. Lisäksi kymmenen parhaan rengastuspäivän tilastot löytyvät sivuilta, ja tästä taulukosta löytyy ennätyspäivien viisi runsainta rengastuslajia. Tilastot löytyvät tästä linkistä.
Vuosi 2009 oli rengastusmääriltään hieman keskiarvoa parempi, mutta ilman kuusitiaisten massiivista vaellusta (3491 reng.) olisi vuosi jäänyt selvästi keskiarvon alapuolelle. 6.10.2009 rikkoutui 300 000 rengastuksen raja asemalla. Tämä juhla lintu oli Tatu Hokkasen kello yhdeksän jaksossa rengastama yllätys-yllätys nuori kuusitiainen!
Hangon lintuaseman aineistoa on hyödynnetty perjantaina 5.3. tarkastetussa Andreas Lindénin väitöskirjassa. Väitöskirja käsittelee populaatiodynamiikkaan vaikuttavien ympäristötekijöiden mallintamista.
Lindénin väitöskirjan viidestä osatyöstä kolme käsittelee lintuja.
Väitöskirjan toisessa osatyössä tarkastellaan käpytikan
vaelluskäyttäytymiseen ja pesimäkannan kannanvaihteluihin vaikuttavia
tekijöitä. Tutkimuksessa on hyödynnetty Haliaksen
käpytikkamuuttoaineistoa. Tulosten perusteella kuusen voimakkaasti
vaihteleva käpysato vaikuttaa käpytikkojen vaellusaktiivisuuteen.
Kuusen käpykatovuosina tikat vaeltavat aktiivisesti, kun taas hyvinä
käpyvuosina tikat pysyvät metsissä. Suuret vaellukset käynnistyvät myös
aikaisemmin kuin pienet. Männyn käpysato vaihtelee vuosien välillä
vähän, ja siten männyn merkitys käpytikkamäärien selittäjänä on
pienempi.
Väitöskirjan yhteenvedon voi käydä lataamassa tästä linkistä.
Kevätmuutto on käynnistynyt Hangon lintuasemalla. Harmaa- ja merilokkien määrä on lisääntynyt viime päivinä, ja tänään 5.3. Aatu Vattulainen näki kevään ensimmäiset haahkat: pariskunta lensi itään eteläpuolelta. Pohjoistuulien myötä Hangon edustalle on auennut suuri avovesialue, jonne on viime päivinä ilmestynyt mm. satoja alleja ja kymmeniä telkkiä. Merikotkat ovat myös palanneet saaristoon. Tänään niitä havaittiin kuusi yksilöä, kun aiempina päivinä on näkynyt korkeintaan yksi lintu päivässä. Muita muuttolintulajeja ovat olleet kyhmyjoutsen, tilhi sekä vihervarpunen.
Vuorineuvoksetar Sophie von Julins Stiftelse -säätiö on myöntänyt Hangon lintuasemalle Länsi-Uudenmaan vuoden ympäristöpalkinnon. Palkinto myönnettiin kolme vuosikymmentä jatkuneesta aktiivisesta aatteellisesta toiminnasta, joka on antanut korvaamattoman tärkeää tietoa ympäristössä tapahtuneista muutoksista sekä edesauttanut säilyttämään ihmisen yhteyttä luontoon. 10 000 euron ympäristöpalkinnon vastaanottivat tringalaiset Johan Ekroos ja Petteri Lehikoinen keskiviikkoiltana Raaseporin Fiskarsissa.
Lisätietoja: Johan Ekroos 050 353 5031, Petteri Lehikoinen 040 723 3383. Ks. myös www.vastranyland.fi.