halias_banneri3.jpg

Helsingin seudun lintutieteellisen yhdistyksen Tringa r.y. :n  ylläpitämä Hangon lintuasema (Halias) perustettiin helmikuussa 1979. Tämä maamme eteläisin asema sijaitsee Hankoniemen ulkosaaristovyöhykkeeseen työntyvässä lounaiskärjessä; Uddskatanilla (5949 N, 2254 E). Näillä sivuilla esitellään aseman toimintaa ja ajankohtaisia tapahtumia.

Haliakselle päästäksesi tarvitset aina Vapaasataman alueen läpikulkuun lintuasemanhoitajan allekirjoittaman luvan. Mieliessäsi asemalle pidemmäksi aikaa voit tarkistaa varauskalenterista onko asemalla tilaa haluamallasi miehitysjaksolla.Tiedustelut osoitteeseen: Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. .

Uhanalaisen valkoselkätikan kanta kolminkertaistunut - vaeltajien määrät myös kasvussa | Tulosta |  Sähköposti
Kirjoittanut Aleksi Lehikoinen   
12.10.2011
Suomessa uhanalaisen valkoselkätikan pesimäkanta on ilahduttavasti runsastunut  viimeisten 15 vuoden aikana. 1990-luvun alun aallonpohjasta kanta on jopa kolminkertaistunut. Voimakkainta kasvu on ollut Suomen itäosissa.

Kannankasvun taustalla lienee useita tekijöitä. Lajin parantunut pesimämenestys  ja toisaalta Venäjältä suuntautuvat muuttovaellukset  ovat lisänneet valkoselkätikkojen määrää Suomessa. Lisäksi kannankasvua ovat saattaneet edistää pesimäalueiden suojelutoimet, lehtimetsien suhteellisen osuuden kasvu, talvien leudontuminen ilmastonmuutoksen myötä ja lintujen talviruokinta.

Image
Tyypillisin vaeltava valkoselkätikka on nuori naaras. (c) Petteri Lehikoinen.

Vaeltajamäärät ovat lisääntyneet sekä itärajalla Etelä-Karjalassa että lännessä Hangon lintuasemalla. Vaeltajat ovat rengastusaineiston perusteella nuoria lintuja ja kaksi kolmesta on naaraita. Syksyinen vaellusaktiivisuus vaikutti positiivisesti seuraavan kevään reviirien määrään.

Valkoselkätikka on vanhassa lehtimetsässä viihtyvä laji, jonka pesimäympäristössä tulee olla riittävästi lahoa puuainesta. Tällaisia alueita on Suomessa vain harvakseltaan. Todennäköisimmin tikan tapaakin Suomessa kohteilta, joilla on lajille sopivaa elinympäristöä  laajoina ja yhtenäisinä alueina.

Tuoreimmassa uhanalaisuusluokituksessa valkoselkätikan uhanalaisuusluokitus parani  yhdellä pykälällä. Kannankasvusta huolimatta laji on edelleen erittäin uhanalainen. Valkoselkätikan säilyminen Suomessa edellyttää yhä  aktiivisia suojelutoimia, sillä esimerkiksi tulomuutto Venäjältä ei välttämättä jatku tulevaisuudessa. Valkoselkätikan suojelu edistää myös lukuisten muiden lahosta lehtipuusta riippuvaisten lajien suojelua.

Tiedot käyvät ilmi Metsähalltuksen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkimushankkeesta, jossa selvitettiin valkoselkätikan kannankehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä vuosina 1991–2010. Tutkimus on julkaistu ornitologisessa Ornis Fennica -julkaisusarjassa.

Linkki alkuperäisjulkaisuun 

 

 

Viimeksi päivitetty ( 12.10.2011 )
 
< Edellinen   Seuraava >