halias_banneri3.jpg

Helsingin seudun lintutieteellisen yhdistyksen Tringa r.y. :n  ylläpitämä Hangon lintuasema (Halias) perustettiin helmikuussa 1979. Tämä maamme eteläisin asema sijaitsee Hankoniemen ulkosaaristovyöhykkeeseen työntyvässä lounaiskärjessä; Uddskatanilla (5949 N, 2254 E). Näillä sivuilla esitellään aseman toimintaa ja ajankohtaisia tapahtumia.

Haliakselle päästäksesi tarvitset aina Vapaasataman alueen läpikulkuun lintuasemanhoitajan allekirjoittaman luvan. Mieliessäsi asemalle pidemmäksi aikaa voit tarkistaa varauskalenterista onko asemalla tilaa haluamallasi miehitysjaksolla.Tiedustelut osoitteeseen: Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. .

Varpushaukan elinkierto muuttuu ilmastonmuutoksen myötä | Tulosta |  Sähköposti
Kirjoittanut Aleksi Lehikoinen   
29.10.2010

Suomen runsaimman päiväpetolinnun, varpushaukan, elinkierto on muuttunut ilmastonmuutoksen myötä. Journal of Avian Biology -sarjassa julkaistun artikkelin mukaan lajin kevätmuuton alku, pesinnän ajoittuminen sekä syysmuuton alku ja puoliväli ovat aikaistuneet noin kymmenen vuorokautta vuosina 1979-2007. Muuton ja pesinnän aikaistumisesta huolimatta lajin talvehtimisalueet eivät ole muuttuneet 1960-luvulta lähtien.

Image
Varpushaukka muuttomatkalla Haliaksella (c) Aleksi Lehikoinen

Muuttoaan aikaistaneet alkukevään saapujat ovat nimenomaan pesiviä lintuja, jotka pyrkivät saapumaan pesimäalueilleen mahdollisimman aikaisin. Pesinnän aikaistuminen oli yhteydessä lämmenneen huhtikuun kanssa, ja aikainen pesintä mahdollistaa aikaisen syysmuuton. Varpushaukan ensimmäiset syysmuuttajat ovat puolestaan nuoria lintuja, jotka aloittavat matkansa kohti Keski-Euroopan talvehtimisalueita pian sen jälkeen, kun emot ovat lopettaneet niiden ruokkimisen. Vanhat linnut muuttavat puolestaan myöhemmin syksyllä vasta sulkasadon jälkeen.

Tulokset osoittavat, että varpushaukka reagoi nopeasti muuttuvaan ilmastoon. Lajin muutonajoittumisen aikaistumisella voi olla vaikutuksia monien varpuslintulajien saalistuspaineeseen.

Varpushaukan muuttoa tutkittiin Hangon lintuaseman muuttotietojen perusteella. Pesimä- ja talvehtimistiedot perustuivat puolestaan Luonnontieteellisen keskusmuseon petolintuseurantaan ja rengastustietoihin.

Linkki alkuperäisjulkaisuun: 

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1600-048X.2010.05080.x/abstract

 

Viimeksi päivitetty ( 29.10.2010 )
 
< Edellinen   Seuraava >