Seuraavattutkimuskysymykset sopivat esimerkiksi opinnäytetöiksi (pro gradu,lisensiaatti tai väitöskirjatöihin) yliopistoihin jaammattikorkeakouluihin. Lista ei ole mitenkään täydellinen vaantutkimuskysymykset ovat vain esimerkkinä aineiston potentiaalistamonipuoliselle tutkimukselle. Tutkimusaiheita voi hyödyntää esimerkiksiopinnäytetöinä yhteistyössä Helsingin yliopiston Bird Ecology Unitin (BEU)kanssa. Mikäli olet kiinnostunut tutkimusyhteystyöstä, ota yhteysasemanhoitaja Aleksi Lehikoiseen, aleksi.lehikoinen(at)helsinki.fi.

Osittaismuuttajat ja ilmastonmuutos

Tausta:Ilmaston lämmetessä oletettavia muutoksia ovat, että (1) yhä suurempiosuus osittaismuuttajista alkaakin talvehtia pesimäalueiden lähellä jamuuttajamäärien tulisi siten vähentyä, (2) eteläisten lajienlevinneisyys alkaa levitä kohti pohjoista ja siten esim. Etelä-Suomessalevinneisyytensä pohjoisrajalla esiintyvien lajien kantojen tulisirunsastua ja levitä kohti pohjoista. Tuoreen artikkelin mukaan (Nilssonym. 2006) kohdan 1 oletus ei kuitenkaan ole tapahtunut sinitiaisenkohdalla Etelä-Ruotsissa.

Tutkimuskysymys 1. Onkoosittaismuuttajien muuttokäyttäytyminen jo muuttunut Etelä-Suomessa elionko yhä suurempi osuus osittaismuuttajista paikkalintuja.

Tutkimuskysymys2. Ovatko eteläisten osittaismuuttajien pesimäkannat runsastuneetenemmän kuin koko maassa esiintyvien osittaismuuttajien.

Aineisto:Hangon lintuaseman syksyinen muuttoaineisto ja eläinmuseonlinjalaskentoihin perustuva vuosittainen kannanmuutosindeksi. Aineistoalöytyy vuodesta 1983 alkaen.

Syysmuutto ja ilmastonmuutos

Tausta:Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että kevätmuuton ajoittuminen onmonilla lajeilla kytköksissä edellisen talven ilmaston ankaruuteen jaettä kevätmuutto on aikaistunut viimeisten vuosikymmenten aikana (esim.Vähätalo ym. 2004, Lehikoinen ym. 2004, Sparks ym. 2005). Ilmastonvaikutusta syysmuuttoon on tutkittu kuitenkin hyvin vähän.Lähimuuttajien on oletettu myöhentävän syysmuuttoaan, kun taaskaukomuuttajien syysmuuton tulisi aikaistua. Tästä on myös empiiristänäyttöä Keski-Euroopasta (Jenni & Kery 2003). Muuttokäyttäytyminenvoi kuitenkin poiketa eri alueilla, minkä takia laajempia yleistyksiäei pitäisi vielä tehdä ennen kuin asiaa on tutkittu useilla alueilla jalajeilla.

Tutkimuskysymys 1. Onko syysmuuton ajoittumisessa tapahtunut muutoksia viimeisen 25 – 30 vuoden aikana?

Tutkimuskysymys2. Jos muutoksia on tapahtunut, voidaanko muutoksien perusteella löytääsamankaltaisesti reagoivien lajien ryhmiä. Tällainen ryhmittely voidaantehdä esimerkiksi talvehtimisalueiden tai muiden ekologistenyleispiirteiden (kuten vesi- tai maalintu tmv.) perusteella. Aiheestaon jo kokemusta kevätmuuton osalta (ks. esim. Rainio ym. 2006).

Aineisto: Hangon lintuaseman muutto- ja lepäilijäaineisto riittää kymmenien lajien tarkasteluun.

Sukupuolten ja eri ikäluokkien syysmuuton ajoittuminen

Tausta:Jos jo talvehtimisalueilla pariutuvia lintulajeja ei huomioida,kevätmuutolla koiraat (soidintava tai reviirin hankkiva sukupuoli)muuttavat ennen naaraita ja kokeneemmat vanhat linnut muuttavat ennennuoria. Syksyllä tilanne on kuitenkin toisin, sillä mm. vanhojenlintujen sulkasato sekä poikasten hoitojärjestelmä vaikuttavat asiaan.Etelä-Ruotsissa kaukomuuttavilla petolinnuilla vanhat linnut muuttavatyleensä ennen nuoria ja lähimuuttavilla petolinnuilla muuttojärjestyson päinvastainen (Kjellen 1992). Kaukomuuttajilla ensimmäisenätalvehtimisalueelle saapuvat yksilöt voivat valita parhaimmantalvehtimisalueen. Lyhyenmatkan muuttajilla vanhat linnut talvehtivatkokeneempina lähempänä talvehtimisaluetta, eikä muuttomatkalle olesiten välttämättä kiire. Koiraiden on myös esitetty talvehtivanpohjoisempana kuin naaraiden. Tämän ansiosta koiraat pystyvät saapumaankeväällä mahdollisimman aikaisin pesimäalueilleen valtaamaan reviiriä.Nämä seikat voivat vaikuttaa syysmuuton ajoittumiseen eri sukupuolillaja ikäluokilla.

Tutkimuskysymys 1: Miten hyvinpetolinnuilla todettu yleistys eri ikäluokkien syksyisestä syysmuutostapätee varpuslintuihin? Entä onko sukupuolien välillä todettavissaeroja?

Aineisto: Hangon lintuasemanrengastusaineiston käsittely mahdollisimman monen lajin osalta.Aineiston pitäisi riittää ainakin yli 50 lajin analysointiin.

Vaelluslintujen invaasiofrekvenssi, ikäjakauma ja muutonajoittuminen

Tausta:Vaelluslinnut ovat osittaismuuttajia, joiden muuttokäyttäytyminen onepäsäännöllistä. Vaelluslintujen invaasioihin vaikuttavat ilmeisestikannantiheys alkusyksystä, kuluneen kesän pesintämenestys ja tulevantalven oletettu ravintotilanne. Tyypillisesti vaeltajat ovat nuorialintuja, jotka joutuvat sosiaalisen paineen tai kokemattomuutensa takia(vanhat valtaavat parhaat talvireviirit ensin) lähtemään muutolle. Kunravintotilanne on todella huono, on mahdollista että vanhatkin linnutlähtevät muutolle ja suurissa vaelluksissa vanhojen lintujen osuusolisi siten suurempi kuin pienissä vaelluksissa.

Tutkimuskysymys1. Millä osittaismuuttajilla muuttokäyttäytyminen on epäsäännöllistä jamillä lajeilla muuttokäyttäytyminen on säännöllistä?

Tutkimuskysymys 2. Ovatko kaikki vaeltajat nuoria lintuja vai onko massainvaasioissa suhteessa enemmän vanhoja lintuja?

Tutkimuskysymys3. Jos vanhoja lintuja lähtee vaellukselle, muuttavatko ne samaanaikaan kuin nuoret? Voivat lähteä myöhemmin liikkeelle esim. sulkasadontai sosiaalisen dominanssin takia.

Tutkimuskysymys4. Hypoteesi: Mitä suurempi vaellus sitä aikaisemmin se alkaa elilinnuilla on pakottavampi tarve poistua alueelta.

Tutkimuskysymys5. Onko vaelluslintulajeilla synkroniaa vaellusvuosien välillä elivaeltavatko tietyt lajit runsaammin samoina vuosina?

Tutkimuskysymys6. Selittävätkö yleisimpien puulajien, koivun, männyn tai kuusen,siemensatovaihtelut vaelluslintulajien invaasioita?

Aineisto:Hangon lintuaseman rengastus- ja muuttoaineisto riittää noin 20runsaimman vaelluslintulajin analysointiin. Siemensatotietometsäntutkimuslaitokselta.

Marjalintujen muuton ajoittuminen.

Tausta:Pihlajanmarjasato vaikuttaa muutaman marjalintulajin talviaikaiseenesiintymiseen. Räkättirastas on pihlajanmarjoja hyödyntäväosittaismuuttaja. Osa kannasta muuttaa etelään joka syksy reilustiennen kuin pihlajanmarjat on syöty loppuun, osa taas tekee päätöksenpihlajanmarjasadon mukaan ja osa kannasta voi jopa talvehtia hyvinämarjatalvina.

Tutkimuskysymys 1: Vaikuttaako marjasadon määrä mitenkään syksyisin (lokakuussa) muuttavien räkättien muutonajoittumiseen?

Aineisto: Pihlajanmarjatilastot RKTL:lta ja räkättien muuttoaineisto Hangon lintuasemalta.

Varpushaukkojen muuttoreitti, muuton ajoittuminen, pesintä ja talviaikaiset löydöt

Muuton vuorokausidynamiikka

Tausta:Haliaksen tradition mukaan lintuja pyydystetään verkoilla ympärivuorokauden. Jokaisen linnun pyydystysaika merkitään tunnintarkkuudella. Tuosta aineistosta käy ilmi mihin aikaan vuorokaudestalinnut ovat aktiivisia ja käyvät pyydyksiin.

Tutkimuskysymys1: Nappaako aikainen lintu madon vai liikkuvatko linnut myös muinaaikoina? Onko tarpeen pitää vakioverkkoja pyynnissä läpi vuorokauden,vai riittäisikö aamuiset neljä tuntia kattavaksi otokseksi lintujenmuutosta? Pöllöt ainakin liikkuvat öisin, mutta ovatko ne aktiivisempiailta- vai aamuyöstä?

Tutkimuskysymys 2: Miten erilajien muuton vuorokausirytmit eroavat toisistaan ja mitkä ovatmahdollisten erojen ekologiset selitykset?

Tutkimuskysymys3: Voiko vuorokausirytmiikan perusteella arvioida joidenkin lajienlähtöalueita? (ks. esimerkiksi Lehikoinen ym. 2006).

Aineisto:260 000 linnun rengastusaineisto vuosilta 1979–2006, joistavuorokausidynamiikkatutkimukset relevantteja kymmenille lajeille.Aseman muuttolomakkeiden perusteella vuorokausitutkimusta voidaanlaajentaa koskemaan kaikkia lajeja. Tämä edellyttäisi Helsinginyliopiston varastossa olevien havaintomappien muuttolomakkeidentallentamista. Jo parin vuoden tallentaminen lisäisi informaationmäärää huomattavasti.

Muuttajien lepäilykäyttäytyminen

Tausta:Osa muuttoaikaan rengastetuista linnuista pyydystetään uudestaan (elikontrolloidaan) saman muuttokauden aikana. Näiden kontrollien avullaselviää mikä osa läpimuuttavasta populaatiosta jää lepäilemäänHaliaksen alueelle ja kuinka monta päivää tuo lepäilyaika kestää.Kolmen vuoden ajan Afrikkaan muuttavilta pyydystetyiltähyönteissyöjälinnuilta mitattiin niiden massa, siiven pituus jaihonalaisen rasvan määrä.

Tutkimuskysymys 1: Mikäosa läpimuuttavista linnusta lepäilee lintuaseman alueella ja kuinkakauan? Kuinka Afrikkaan muuttavien hyönteissyöjien muuttokunto kehittyilepäilyn aikana?

Aineisto: Haliaksella kontrolloidut linnut, hyönteissyöjien osalta kolmen vuoden mittausaineisto.

Tutkimusosion lähdeluettelo:

Jenni,L. & Kery, M. 2003: Timing of autumn bird migration under climatechange: advances in long-distance migrants, delays in short-distancemigrants. — Proceedings of the Royal Society of London SeriesB-Biological Sciences 270: 1467–1471.

Kjellen, N.1992: Differential timing of autumn migration between sex and agegroups in raptors at Falsterbo , Sweden . — Or nis Scandinavica 23:420–434.

Lehikoinen, E., Sparks , T.H.,Zalakevicius, M. 2004: Arrival and departure dates. — In: Advances inEcological Research: Birds and Climate Change (eds Møller, A.P., Berthold, P. & Fiedler, W.). s. 1–31. Elsevier, Amsterdam .

Lehikoinen,A., Kondratyev, A.V., Asanti, T., Gustafsson, E., Lamminsalo, O.,Lapshin, N., Pessa, J. & Rusanen, P. 2006: Survey on arctic birdmigration and staging areas in the southern White Sea, autumns 1999& 2004. — The Finnish Environment 25. 107 s.

Nilsson,A.L., & Lindström, Å., Jonzén, N., Nilsson, S.G. & Karlsson, L.2006: The effect of climate change on partial migration – the blue titparadox. — Global Change Biology 12: 2014–2022 .

Rainio,R., Laaksonen, T., Ahola, M., Vähätalo, A.V. & Lehikoinen, E. 2006:Climatic responses in spring migration of boreal and arctic birds inrelation to wintering area and taxonomy. — Journal of Avian Biology 37:507–515.

Sparks, T.H., Bairlein, F., Bojarinova,J.G., Hüppop, Lehikoinen, E.A., Rainio, K., Solokov, L.V. & Walker,D. 2005: Examining the total arrival distribution of migratory birds. —Global Change Biology 11: 22–30.

Vähätalo, A. V.,Rainio, K., Lehikoinen, A. and Lehikoinen, E. 2004. Spring arrival ofbirds depends on the North Atlantic Oscillation. — Journal of AvianBiology 35: 210–216.