Kun Suomessa
syksyn ihmetyksen aiheena ovat olleet kaikenlaiset tikat, Ruotsissa
kummastellaan helmipöllöjen (Aegolius
funereus) ennätysvoimakasta vaellusta. Lokakuun 20. päivään mennessä Ruotsin
lintuasemilla oli pyydystetty 400 yksilöä, joista Ottenbyn lintuasemalla 181 ja
Falsterbossa 89. Helmipöllöjä on nähty seikkailevan myös monissa paikoissa, joista
aiempia havaintoja ei juuri ole, esim. aivan Tukholman keskustassa
Kungsholmenilla. Vaellus oli voimakkainta syyskuussa, jolloin syyskuun 19.–20.
päivän välisenä yönä yksin Ottenbyn lintuasemalla rengastettiin 43 yksilöä.
Vieraina kontrolleina on saatu muutamia lähinnä Norjassa rengastettuja lintuja.
Yksi Ottenbyssä rengastettu yksilö on tavattu Tanskassa.
Nyt meneillään
oleva vaellus on voimakkain 40 vuoteen. Vielä kahdeksankymmentäluvulle saakka Ruotsissakin
oli säännöllisiä helmipöllövaelluksia, mutta ilmeisesti myyräsyklien
tasoittumisen seurauksenamassiiviset vaellukset ovat loppuneet. Suurin osa pyydystetyistä
linnuista oli toisen kalenterivuoden lintuja (2kv) eli ne ovat syntyneet kesällä
2007. Tämän vaelluksen alkusyyksi epäilläänkin kesän 2007 myyrähuippua keskisessä
Ruotsissa ja Norjassa.
Missä ovat Etelä-Suomen puputtajat?
Etelä-Suomessa
helmipöllöjen massiivista vaellusta ei ole tavattu vuoden 1989 jälkeen, joka
huippuvuotena erottuu Hangon lintuasemalla 355 rengastettuna yksilönä.
Seuraavaksi paras vuosi on 1979, jolloin rengastettiin 131 pöllöä.
Rengastettujen lintujen määrä on laskenut Haliaksella tasaisesti viime vuosiin
asti. 1990-luvulla parhaat syksyt ovat olleet viidenkymmenen luokkaa ja
2000-luvulla maksimivuosi on 26 rengastettua yksilöä. Vuosi 2001 oli asemahistorian
ensimmäinen, jolloin helmipöllöä ei tavattu lainkaan. Vaeltajamäärien lasku on
seurausta pesimäkannan pienentymisestä, joka on ollut voimakkainta
Etelä-Suomessa. Valtakunnallinen petolintuseuranta osoittaa pesimäkannan taantuneen
alle puoleen vuodesta 1982, syyksi on epäilty varttuneiden metsien pinta-alan
nopeaa pienenemistä.