Tutkimusaiheita tarjolla

Seuraavat tutkimuskysymykset sopivat esimerkiksi opinnäytetöiksi (pro gradu,lisensiaatti tai väitöskirjatöihin) yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Lista ei ole mitenkään täydellinen vaant utkimuskysymykset ovat vain esimerkkinä aineiston potentiaalista monipuoliselle tutkimukselle. Tutkimusaiheita voi hyödyntää esimerkiksi opinnäytetöinä yhteistyössä Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon seurantatiimin kanssa. Mikäli olet kiinnostunut tutkimusyhteystyöstä, ota yhteysasemanhoitaja Aleksi Lehikoiseen, aleksi.lehikoinen(at)helsinki.fi.

 

Osittaismuuttajat ja ilmastonmuutos

Tausta:Ilmaston lämmetessä oletettavia muutoksia ovat, että (1) yhä suurempi osuus osittaismuuttajista alkaakin talvehtia pesimäalueiden lähellä ja muuttajamäärien tulisi siten vähentyä, (2) eteläisten lajien levinneisyys alkaa levitä kohti pohjoista ja siten esim. Etelä-Suomessa levinneisyytensä pohjoisrajalla esiintyvien lajien kantojen tulisi runsastua ja levitä kohti pohjoista. Tuoreen artikkelin mukaan (Nilssonym. 2006) kohdan 1. oletus ei kuitenkaan ole tapahtunut sinitiaisen kohdalla Etelä-Ruotsissa.

  • Tutkimuskysymys 1. Onkoosittaismuuttajien muuttokäyttäytyminen jo muuttunut Etelä-Suomessa elionko yhä suurempi osuus osittaismuuttajista paikkalintuja.
  • Tutkimuskysymys 2. Ovatko eteläisten osittaismuuttajien pesimäkannat runsastuneetenemmän kuin koko maassa esiintyvien osittaismuuttajien.

Aineisto:Hangon lintuaseman syksyinen muuttoaineisto ja eläinmuseonlinjalaskentoihin perustuva vuosittainen kannanmuutosindeksi. Aineistoalöytyy vuodesta 1983 alkaen.

Syysmuutto ja ilmastonmuutos

Tausta:Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että kevätmuuton ajoittuminen on monilla lajeilla kytköksissä edellisen talven ilmaston ankaruuteen ja että kevätmuutto on aikaistunut viimeisten vuosikymmenten aikana (esim.Vähätalo ym. 2004, Lehikoinen ym. 2004, Sparks ym. 2005). Ilmastonvaikutusta syysmuuttoon on tutkittu kuitenkin hyvin vähän. Lähimuuttajien on oletettu myöhentävän syysmuuttoaan, kun taas kaukomuuttajien syysmuuton tulisi aikaistua. Tästä on myös empiiristä näyttöä Keski-Euroopasta (Jenni & Kery 2003). Muuttokäyttäytyminen voi kuitenkin poiketa eri alueilla, minkä takia laajempia yleistyksiä ei pitäisi vielä tehdä ennen kuin asiaa on tutkittu useilla alueilla jalajeilla.

  • Tutkimuskysymys 1. Onko syysmuuton ajoittumisessa tapahtunut muutoksia viimeisen 25 – 30 vuoden aikana?
  • Tutkimuskysymys 2. Jos muutoksia on tapahtunut, voidaanko muutoksien perusteella löytää samankaltaisesti reagoivien lajien ryhmiä. Tällainen ryhmittely voidaan tehdä esimerkiksi talvehtimisalueiden tai muiden ekologisten yleispiirteiden (kuten vesi- tai maalintu tmv.) perusteella. Aiheesta on jo kokemusta kevätmuuton osalta (ks. esim. Rainio ym. 2006).

Aineisto: Hangon lintuaseman muutto- ja lepäilijäaineisto riittää kymmenien lajien tarkasteluun.

Sukupuolten ja eri ikäluokkien syysmuuton ajoittuminen

Tausta: Jos jo talvehtimisalueilla pariutuvia lintulajeja ei huomioida,kevätmuutolla koiraat (soidintava tai reviirin hankkiva sukupuoli) muuttavat ennen naaraita ja kokeneemmat vanhat linnut muuttavat ennen nuoria. Syksyllä tilanne on kuitenkin toisin, sillä mm. vanhojen lintujen sulkasato sekä poikasten hoitojärjestelmä vaikuttavat asiaan. Etelä-Ruotsissa kaukomuuttavilla petolinnuilla vanhat linnut muuttavatyleensä ennen nuoria ja lähimuuttavilla petolinnuilla muuttojärjestyson päinvastainen (Kjellen 1992). Kaukomuuttajilla ensimmäisenätalvehtimisalueelle saapuvat yksilöt voivat valita parhaimmantalvehtimisalueen. Lyhyenmatkan muuttajilla vanhat linnut talvehtivat kokeneempina lähempänä talvehtimisaluetta, eikä muuttomatkalle olesiten välttämättä kiire. Koiraiden on myös esitetty talvehtivan pohjoisempana kuin naaraiden. Tämän ansiosta koiraat pystyvät saapumaan keväällä mahdollisimman aikaisin pesimäalueilleen valtaamaan reviiriä.Nämä seikat voivat vaikuttaa syysmuuton ajoittumiseen eri sukupuolillaja ikäluokilla.

  • Tutkimuskysymys 1: Miten hyvin petolinnuilla todettu yleistys eri ikäluokkien syksyisestä syysmuutostapätee varpuslintuihin? Entä onko sukupuolien välillä todettavissaeroja?

Aineisto: Hangon lintuaseman rengastusaineiston käsittely mahdollisimman monen lajin osalta. Aineiston pitäisi riittää ainakin yli 50 lajin analysointiin.

Vaelluslintujen invaasiofrekvenssi, ikäjakauma ja muutonajoittuminen

Tausta:Vaelluslinnut ovat osittaismuuttajia, joiden muuttokäyttäytyminen on epäsäännöllistä. Vaelluslintujen invaasioihin vaikuttavat ilmeisesti kannantiheys alkusyksystä, kuluneen kesän pesintämenestys ja tulevan talven oletettu ravintotilanne. Tyypillisesti vaeltajat ovat nuoria lintuja, jotka joutuvat sosiaalisen paineen tai kokemattomuutensa takia (vanhat valtaavat parhaat talvireviirit ensin) lähtemään muutolle. Kun ravintotilanne on todella huono, on mahdollista että vanhatkin linnut lähtevät muutolle ja suurissa vaelluksissa vanhojen lintujen osuus olisi siten suurempi kuin pienissä vaelluksissa.

  • Tutkimuskysymys1. Millä osittaismuuttajilla muuttokäyttäytyminen on epäsäännöllistä jamillä lajeilla muuttokäyttäytyminen on säännöllistä?
  • Tutkimuskysymys 2. Ovatko kaikki vaeltajat nuoria lintuja vai onko massainvaasioissa suhteessa enemmän vanhoja lintuja?
  • Tutkimuskysymys3. Jos vanhoja lintuja lähtee vaellukselle, muuttavatko ne samaanaikaan kuin nuoret? Voivat lähteä myöhemmin liikkeelle esim. sulkasadontai sosiaalisen dominanssin takia.
  • Tutkimuskysymys4. Hypoteesi: Mitä suurempi vaellus sitä aikaisemmin se alkaa elilinnuilla on pakottavampi tarve poistua alueelta.
  • Tutkimuskysymys5. Onko vaelluslintulajeilla synkroniaa vaellusvuosien välillä elivaeltavatko tietyt lajit runsaammin samoina vuosina?
  • Tutkimuskysymys6. Selittävätkö yleisimpien puulajien, koivun, männyn tai kuusen,siemensatovaihtelut vaelluslintulajien invaasioita?

Aineisto:Hangon lintuaseman rengastus- ja muuttoaineisto riittää noin 20runsaimman vaelluslintulajin analysointiin. Siemensatotietometsäntutkimuslaitokselta.

Marjalintujen muuton ajoittuminen.

Tausta:Pihlajanmarjasato vaikuttaa muutaman marjalintulajin talviaikaiseenesiintymiseen. Räkättirastas on pihlajanmarjoja hyödyntäväosittaismuuttaja. Osa kannasta muuttaa etelään joka syksy reilustiennen kuin pihlajanmarjat on syöty loppuun, osa taas tekee päätöksenpihlajanmarjasadon mukaan ja osa kannasta voi jopa talvehtia hyvinämarjatalvina.

  • Tutkimuskysymys 1: Vaikuttaako marjasadon määrä mitenkään syksyisin (lokakuussa) muuttavien räkättien muutonajoittumiseen?

Aineisto: Pihlajanmarjatilastot RKTL:lta ja räkättien muuttoaineisto Hangon lintuasemalta.

Varpushaukkojen muuttoreitti, muuton ajoittuminen, pesintä ja talviaikaiset löydöt

Tausta: Varpushaukkoja rengastetaan Suomessa vuosittain yli tuhat yksilöä, joista useita satoja syksyisin Hangon lintuasemalla. Näistä noin joka 20:nnestä yksilöstä tulee myöhemmin löytö, joten varpushaukkojen löytöaineisto mahdollistaa eri sukupuolien ja ikäluokkien muuttoreittien sekä talviaikaisen painopisteen vuosittaisen tarkastelun.

  • Tutkimuskysymys 1: Poikkeavatko muutonajoittuminen, muuttoreitti ja nopeus eri sukupuolilla tai ikäluokilla?
  • Tutkimuskysymys 2: Vaikuttaako ilmasto kevätmuuton, pesinnän ja syysmuuton ajoittumiseen sekä pesintämenestykseen?
  • Tutkimuskysymys 3: Onko talviaikainen (esim. joulu-helmikuu) löytöjen painopiste siirtynyt kohti pohjoista tai itää mahdollisesti ilmaston lämpenemisen takia?

Aineisto: Löytöaineisto kaikista Suomessa rengastetuista varpushaukoista ja pesimäaineisto rengastustoimiston pesäpoikasrengastuksien mukaan. Muuttoaineisto Hangon lintuasemalta.

 

Muuton vuorokausidynamiikka

Tausta:Haliaksen tradition mukaan lintuja pyydystetään verkoilla ympäri vuorokauden. Jokaisen linnun pyydystysaika merkitään tunnin tarkkuudella. Tuosta aineistosta käy ilmi mihin aikaan vuorokaudesta linnut ovat aktiivisia ja käyvät pyydyksiin.

  • Tutkimuskysymys1: Nappaako aikainen lintu madon vai liikkuvatko linnut myös muina aikoina? Onko tarpeen pitää vakioverkkoja pyynnissä läpi vuorokauden,vai riittäisikö aamuiset neljä tuntia kattavaksi otokseksi lintujen muutosta? Pöllöt ainakin liikkuvat öisin, mutta ovatko ne aktiivisempia ilta- vai aamuyöstä?
  • Tutkimuskysymys 2: Miten erilajien muuton vuorokausirytmit eroavat toisistaan ja mitkä ovatmahdollisten erojen ekologiset selitykset?
  • Tutkimuskysymys3: Voiko vuorokausirytmiikan perusteella arvioida joidenkin lajienlähtöalueita? (ks. esimerkiksi Lehikoinen ym. 2006).

Aineisto:260 000 linnun rengastusaineisto vuosilta 1979–2006, joistavuorokausidynamiikkatutkimukset relevantteja kymmenille lajeille.Aseman muuttolomakkeiden perusteella vuorokausitutkimusta voidaanlaajentaa koskemaan kaikkia lajeja. Tämä edellyttäisi Helsinginyliopiston varastossa olevien havaintomappien muuttolomakkeidentallentamista. Jo parin vuoden tallentaminen lisäisi informaationmäärää huomattavasti.

 

Muuttajien lepäilykäyttäytyminen

Tausta:Osa muuttoaikaan rengastetuista linnuista pyydystetään uudestaan (elikontrolloidaan) saman muuttokauden aikana. Näiden kontrollien avullaselviää mikä osa läpimuuttavasta populaatiosta jää lepäilemäänHaliaksen alueelle ja kuinka monta päivää tuo lepäilyaika kestää.Kolmen vuoden ajan Afrikkaan muuttavilta pyydystetyiltähyönteissyöjälinnuilta mitattiin niiden massa, siiven pituus jaihonalaisen rasvan määrä.

  • Tutkimuskysymys 1: Mikä osa läpimuuttavista linnusta lepäilee lintuaseman alueella ja kuinka kauan? Kuinka Afrikkaan muuttavien hyönteissyöjien muuttokunto kehittyi lepäilyn aikana?

Aineisto: Haliaksella kontrolloidut linnut, hyönteissyöjien osalta kolmen vuoden mittausaineisto.

Lähteet

  1. Jenni,L. & Kery, M. 2003: Timing of autumn bird migration under climatechange: advances in long-distance migrants, delays in short-distancemigrants. — Proceedings of the Royal Society of London SeriesB-Biological Sciences 270: 1467–1471.
  2. Kjellen, N.1992: Differential timing of autumn migration between sex and agegroups in raptors at Falsterbo , Sweden . — Or nis Scandinavica 23:420–434.
  3. Lehikoinen, E., Sparks , T.H.,Zalakevicius, M. 2004: Arrival and departure dates. — In: Advances inEcological Research: Birds and Climate Change (eds Møller, A.P., Berthold, P. & Fiedler, W.). s. 1–31. Elsevier, Amsterdam .
  4. Lehikoinen,A., Kondratyev, A.V., Asanti, T., Gustafsson, E., Lamminsalo, O.,Lapshin, N., Pessa, J. & Rusanen, P. 2006: Survey on arctic birdmigration and staging areas in the southern White Sea, autumns 1999& 2004. — The Finnish Environment 25. 107 s.
  5. Nilsson,A.L., & Lindström, Å., Jonzén, N., Nilsson, S.G. & Karlsson, L.2006: The effect of climate change on partial migration – the blue titparadox. — Global Change Biology 12: 2014–2022 .
  6. Rainio,R., Laaksonen, T., Ahola, M., Vähätalo, A.V. & Lehikoinen, E. 2006:Climatic responses in spring migration of boreal and arctic birds inrelation to wintering area and taxonomy. — Journal of Avian Biology 37:507–515.
  7. Sparks, T.H., Bairlein, F., Bojarinova,J.G., Hüppop, Lehikoinen, E.A., Rainio, K., Solokov, L.V. & Walker,D. 2005: Examining the total arrival distribution of migratory birds. —Global Change Biology 11: 22–30.
  8. Vähätalo, A. V.,Rainio, K., Lehikoinen, A. and Lehikoinen, E. 2004. Spring arrival ofbirds depends on the North Atlantic Oscillation. — Journal of AvianBiology 35: 210–216.

 

Talitiainen
© Jari Kostet

Jaa tämä juttu:Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Email this to someone