Meiko-Lappträsk

Yleistietoja

kuva1-meiko-jarvi-pap.jpgMeiko-Lappträskin metsämanner (rajaus) on karu mäntyvaltainen ylänkö Siuntion ja Kirkkonummen rajalla, sivuten rantarataa sen eteläreunassa. Alue on tunnustettu kansallisesti tärkeänä lintualueena (FINIBA), jonka ala on 31,5 km2. Tästä 15 % eli 17 kpl on järviä ja lampia, suurimpina Meiko ja Lappträsk. FINIBA-alueesta on suojeltu noin 70 % (vaatii tarkistamista). Alue muistuttaa Uudenmaan metsämantereista esimerkiksi Nuuksiota, mutta on hieman vieläkin karumpi ja rämeitä sekä keidassoita on täällä suhteessa enemmän. Sipoonkorpi on jo selvästi rehevämpi, Kopparnäs vieläkin karumpi alue.
Meiko-Lappträskin alue on suurelta osin läntistä (etelä)taigaa eli etelä-boreaalista vyöhykettä. Kuusikoita esiintyy pääsääntöisesti notkelmissa ja purojen varsilla. Alueella on edustettuna laajoja boreaalisia metsäalueita tyypillisesti vaativat lajit kuten metso, isokäpylintu ja helmipöllö.

Lintulaskennat 2009

Tringan tiimi iski kynnet tähän alueeseen keväällä 2009. FINIBA-rajauksen 31,5 km2:n lisäksi kartoitettiin alueen reunoja 5,5 km2:n verran (laajennusalueella ei ollut mainittavasti vesistöjä). Koko tutkimusalue kartoitettiin kahdella aamukäynnillä, paitsi yksi neliökilometri katettiin vain yhdellä käynnillä. Kartoitukset toteutettiin pääsääntöisesti huhtikuun puolivälin ja touko-kesäkuun vaihteen käynnein. Lisäksi kesä-heinäkuun yökuuntelukäynneillä katettiin 75 % alueesta. Keväällä tehtiin myös muutama satunnainen pöllöretki.
Kevät saapui v. 2009 verrattain myöhään ja jäät lähtivät järviltä vasta noin 25. huhtikuuta. Alkukesä oli verrattain sateinen ja heikensi joidenkin osa-alueiden laskentatehoa. Myyrätilanne oli ainakin ympäröivillä peltovaltaisilla alueilla hyvä (mahdollisesti tutkimusalueen reunojen 3-4 hiirihaukkareviiriä oli myös osoitus siitä). Edellissyksyn pohjantikkavaellus saattoi näkyä kartoituksissa normaalivuotta korkeampana pohjantikkamääränä. Käpyjä oli hyvin vähän, mutta siitä huolimatta isokäpylintuja alueelta jokunen löydettiin.

 kuva2-slatmossen-pap.jpg kuva3-teeret-r-olander.jpg
 

Kuva 2. Slätmossen on alueen suurin suo. Kuva: Pasi Pirinen.

 

Kuva 3. Alueella on kohtalainen teerikanta. Kuva: Roger Olander.

Linnusto

Alue on valittu FINIBA-alueeksi harmaapäätikan vuoksi. Alueen harmaapäätikan tiheys oli tarkalleen sama kuin Nuuksiossa v. 2007 ja Karnaistenkorvessa v. 2009 – 0,35 paria neliökilometrillä. Harmaapäätikan lähes kaikki 9 reviiriä osuivat tutkimusalueella lähinnä alueen rehevimmille reunoille asutuksen kupeessa.
Ilman sen kummempia vertailutietojen tarkistamista alue paljastui merkittäväksi kehrääjäkeskittymäksi – varovaisen tulkinnan mukaan 38 reviiriä löydettiin.  "Hotspotit" olivat selvästi luonnontilaisten soiden tuntumassa, missä tiheys oli laajalla alueella 5 reviiriä/km2. Monotonisilla karuilla kankailla tiheydet olivat selvästi pienempiä ja alueen keskitiheys ei muodostunut aivan tarunhohtoiseksi. Koska yökuuntelut eivät kattaneet koko aluetta, on aika todennäköistä, että reviirejä oli tutkimusalueella reippaasti yli 40.
Alueella on muutaman hyvän suon vuoksi hyvä teerikanta, noin kaksi kukkoa neliökilometrillä. Isompia ryhmäsoidinpaikkoja löytyi kaksi. Monet kukot käyvät soimassa myös alueen ulkopuolella pelloilla. Teerikukkojen suuren liikkuvuuden vuoksi lukumäärätulkinta on varovainen.  
Metsokanta on alueella selvästi yli Uudenmaan metsäalueiden keskiarvon, 0,7 kukkoa neliökilometrillä. Tämä on lähes Nuuksion tasoa ja korkeampi kuin Sipoonkorven metsokannan tiheys (ilmeisesti metsolla ei mene siellä hyvin). Kukkojen ohessa koppeloita havaittiin myös useita. Soidinpaikkoja löytyi neljä, mutta ilmeisesti suurempia soitimia (>3-4 kukkoa) ei ole.
Palokärjen, pohjantikan ja useiden muiden metsälajien tiheydet olivat samankaltaisia Nuuksion ja Sipoonkorven kanssa. Yllätyksestä vastasi ehkä punajalkaviklo – 4 varoittava lintua kesäkuussa Slätmossenilla (1-2 reviiriä). Lukuisia järviä asuttavat yleisesti telkkä, heinäsorsa, tavi ja rantasipi. Järviemme aatelisista löytyvät laulujoutsen, kuikka ja kaakkuri – kaikki useiden parien voimin. Tuloksia julkaistaan lisää Tringa-lehdessä.

Laskentojen järjestämisessä auttoivat: Aili Jukarainen. Erittäin avuliaat laskijat ovat tässä aakkosjärjestyksessä:
Aavikko Jouko, Arkiomaa Aki, Aronen Mika, Borg Philip, Buchert Peter, Eklund Liisa, Ellermaa Margus, Heinonen Osmo, Hellström Paul, Holmström Hannu, Huttunen Kalle, Hyvönen Hanna, Jukarainen Aili, Jäättelä Laura, Keto Pekka, Kleemola Lauri, Kleemola Markku, Koho Mikko, Koistinen Jarmo, Koivula Matti, Lindén Andreas, Lindy Juha, Matsson Rainer, Maula Hannu, Maula Marita, Mikola Aleksi, Niemi Matias, Olander Roger, Paju Jaakko, Panula Pertti, Pettay Timo, Pirinen Pasi, Sirviö Jukka, Talvela Matti, Talvela Merja, Toiviainen Kari, Uppstu Andreas.

Jaa tämä juttu:Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Email this to someone