Rönnskärin lintuasema

 

Rönnskärin lintuasema, Rönski, sijaitsee Kirkkonummella, kolmisen kilometriä Porkkalanniemen kärjestä etelään. Saarta lähialueineen hallinnoi puolustusvoimat, joten liikkuminen alueella on rajoitettua ja vaatii aina kulkuluvan. Lisäksi lähisaaristo on osin luonnonsuojelualuetta. Rönski on lintujen muuton kannalta hienolla paikalla ollen Viron ja Porkkalanniemen välisellä muuttoreitillä.

Huhtikuu merkitsee useimpina vuosina havainnoinnin alkua, tosin leutoina keväinä saaressa käydään jo maaliskuussa. Meren valtalajina on haahka, jonka parvista löytyy säännöllisesti myös kyhmyhaahkoja. Niiden havaitsemiseen Rönnskär onkin Suomen parhaita paikkoja. Punarintojen päämuutto on huhtikuussa, ja parhaina päivinä saaressa voidaan rengastaa reilusti yli 200 punarintaa. Petolintuja, kurkia ja peippoja virtaa Suomenlahden yli pohjoiseen.

Toukokuu on kevään monipuolisinta aikaa, jolloin uusia lajeja saapuu päivittäin. Alkupuoli on vielä punarintojen valtakautta, mutta kuun loppupuolen runsain pikkulintu on pajulintu. Muista hyönteissyöjistä leppälintu, pensas-, herne- ja lehtokerttu ovat tavallisimpia. Arktinen muutto osuu useimpina vuosina hienosti Rönnskärille: kuikkalintuja sekä sepel- ja valkoposkihanhia nähdään tavallisesti komeita määriä. Toukokuussa aloitetaan saaristolinnuston systemaattinen seuranta ja tehdään yksi kierros ympäristön luodoilla haahkojen pesälaskennassa. Tavallisesti tulokseksi saadaan noin tuhat pesää.

Kesäkuussa muutto hiljenee, mutta ensimmäisellä viikolla saattaa vielä näkyä muutolla levähtäviä idänuunilintuja, ja mehiläissyöjän tai pikkukultarinnan kaltaisiin harvinaisuuksiin on mahdollisuuksia. Pesimälinnuston seuranta jatkuu poikasrengastuksella. Runsaimman pesimälajin haahkan ohella myös kala- ja harmaalokkeja sekä lapintiiroja pesii runsain määrin. Lisäksi alueella pesii muun muassa tukkasotkia, valkoposkihanhia, merihanhia, isokoskeloita sekä sini- ja harmaasorsia. Pesimälajistoon kuuluu myös uhanalaisia lajeja kuten merikotka, selkälokki ja räyskä.

Heinäkuu on muuttorintamalla hiljaista, mutta sopivien sääolojen sattuessa kahlaajamuutto voi olla näyttävää seurattavaa. Pesimälinnuston seuranta jatkuu, ja kuun lopussa hyönteissyöjien muutto alkaa. Heinäkuu on myös perinteinen talkookuukausi, jolloin on aikaa korjata asemarakennusta, hakata seuraavan vuoden polttopuut ja huoltaa muut huomiota vaativat asiat.

Elokuu on hyönteissyöjien kulta-aikaa. Saaren kautta muuttaa runsaasti pajulintuja, metsäkirvisiä ja kerttuja, joita rengastetaan hyvänä päivänä kymmenittäin. Alkukuusta muuttaa kahlaajia ja merimetsoja, mutta kuun loppupuolella alkaa jo varpushaukkojen aika. Monena vuonna elokuussa on teemapyydetty kehrääjiä ääniatrapin avulla.

Syyskuussa ovat liikkeellä isoimmat lintumassat. Katajat ja metsiköt ovat täynnä tiaisia ja hippiäisiä, ja taivaalla velloo suuria peippo- ja järripeippoparvia. Punarinnat kansoittavat saaren myös syysmuutollaan, ja rautiaisia hihittelee sekä pusikoissa että taivaalla. Vesilintu- ja hanhimuutto on näyttävää myös syksyisin, ja jos kurkien ja sepelkyyhkyjen päämuutto osuu kohdalle, niin taivaalla riittää katsottavaa koko valoisaksi ajaksi.

Lokakuu on hippiäisten, pöllöjen ja harvinaisuuksien kuukausi. Taiga- tai hippäisuunilintuja havaitaan säännöllisen epäsäännöllisesti, ja silloin tällöin saaressa nähdään myös muita idän ihmeitä. Hippiäisten lisäksi pyrstötiaiset ovat joinain vuosina runsaita, ja tali- ja sinitiaisia vaeltaa säännöllisesti. Pöllömäärät eivät yllä koskaan samalle tasolle Hangon lintuaseman kanssa ja huonoimpina vuosina pöllöt saattavat olla tyystin kateissa, mutta parhaina öinä voidaan silti poimia verkoista useita pöllöjä rengastettavaksi.

Marraskuusta alkaen Porkkalan edustalla on talvikausi. Merellä talvehtii tuhatmäärin alleja ja merikotkat partioivat kylmillä rannoilla, mutta useimpina talvina muita lintuja on vähänlaisesti. Käynnit ovat talvikaudella varsin satunnaisia ja viikonloppuihin keskittyviä. Onnekas retkeilijä voi silti havaita pikkukajavan, merisirrin tai hiiripöllön.

Rönnskärin rengastustoiminta on aktiivista, joten saarella kävijä pääsee usein tutustumaan lintuihin myös lähietäisyydeltä. Saarella rengastetaan tätä nykyä joka vuosi noin 3000 lintua, ja koko aseman historian aikana rengastettuja lintuja on liki 240 000.

Rönskin toimintaa hallinnoi ”Rönnskärin Lintuaseman Tuki ry”, johon kuuluvat Tringa, Kirkkonummen ympäristöyhdistys ja Kirkkonummen kunta.

Vähintään kymmenen päivää asemalla yhtäjaksoisesti viettäville havainnoijille ja rengastajille voidaan maksaa pientä päivärahaa. Lisätietoja saa asemanhoitajalta.

Kartta Rönnskärin sijainnista  Tarkempi kartta Rönnskärin sijainnista

Liikkumisrajoitukset

Rönnskär on puolustusvoimien aluetta ja sinne tarvitaan kulkulupa. Lintuasemalle päästäksesi ota yhteys asemanhoitajaan,  joka anoo kulkuluvan. Lupaa varten tarvitaan nimi, syntymäaika ja osoite. Lupa tulee anoa vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin. Varmista aina asemanhoitajalta, että lupasi on kunnossa ennen saareen menoa. Lupia myönnetään vain Suomen kansalaisille. Toiminnan kannalta sopiva havainnoijamäärä on 3-5 henkeä, mutta makuutiloja on enimmillään yhdeksälle.

Rönnskärin asemamaksu on 20 euroa/vuosi ja se maksetaan omatoimisesti tilille Nordea FI94 1366 3000 1038 46. Asemamaksujen suorittamista seurataan ja henkilöille, jotka eivät ole maksaneet edellisiä maksuja, ei myönnetä lupaa.

Asemalla tultaessa ja sieltä pois lähtiessä tulee aina asiasta ilmoittautua kulkuluvassa olevan ohjeen mukaisesti.

Rönnskärin etelä- ja länsipuolen luodot ovat sotilasaluetta ja pohjois- ja itäpuolen luodot ovat luonnonsuojelualuetta. Näillä liikkumisesta on aina sovittava erikseen asemanhoitajan kanssa. Alueen arvokasta pesimälinnustoa ei saa häiritä tarpeettomasti.

Satamalahti on suojainen tuulella kuin tuulella. Kuva: Jukka Hintikka

Kuinka pääsen Rönskille?

Lintuasemalla on käytössä Buster-vene, jonka satamapaikka on Porkkalan kaupalla. Venettä saavat käyttää tottuneet veneilijät, jotka tuntevat reitin Rönnskärille. Ensikertalaiset voivat mennä saareen vain kokeneemman veneilijän seurassa. Veneen avaimen saa asemanhoitajilta. Jos sinulla ei ole kokemusta veneilystä mutta haluaisit saareen, niin ota yhteyttä asemanhoitajaan.

Ajo-ohje Porkkalan kaupalle: Käännytään Hangontieltä Kirkkonummen keskustan itäpuolelta Porkkalanniemeen päin ja ajetaan Porkkalantien päähän, jossa on kääntöpaikka. Käännytään oikealle (kyltti jossa mm. merivartioasema ja luotsiasema). 1,5 km päässä tie haarautuu ja siitä jatketaan päällystettyä vasenta haaraa (kyltissä maininta kaupasta, Porkkala Marin). Puolen kilometrin päässä tie päättyy kesäkaupan pihalle, jonka parkkipaikalle voi jättää auton.

Porkkalantien päähän on koulupäivinä bussiyhteys kahdesti päivässä.

Mitä pitäisi varata mukaan?

Lintuasema on sähköistetty ja melko hyvin varustettu. Varustuksiin kuuluu jääkaappi, kahvinkeitin, mikroaaltouuni ja sähköliesi. Ruuanteko- ja ruokailuvälineet löytyvät aseman puolesta. Saaressa on kaivo, jonka vesi on hyvää. Kaivoon pääsee kuitenkin pintavettä, joten herkkävatsaisimmat ovat tuoneet vedet mantereelta.

Asemarakennus lämpiää puukamiinalla ja sähköpattereilla. Asemalla on tyynyjä ja huopia, mutta omien lakanoiden ja tyynyliinan lisäksi oma makuupussi on varsin käytännöllinen. Peruslintukirjallisuus löytyy asemalta. Rengastusvälineistö on hieman ikääntynyttä, joten rengastajien kannattaa ottaa omat pihdit ja siipimitat mukaansa.

Asemanhoitajat

Asemanhoitajat tavoittaa parhaiten osoitteesta ronski.lintuasema@gmail.com

Varaukset:

Markku Ojala, puh: 0400 541 707

Rengastustoiminta ja katsaukset:

Samuli Lehikoinen, slehikoinen81(ät)gmail.com, puh: 040 589 8637

 

Linkkejä

Kirkkonummen kunta

Kirkkonummen ympäristöyhdistys

Porkkala Marin

 

Haahkoja ja Porkkalan majakka Kallbådanin luodolla
© Jari Kostet

Jaa tämä juttu:Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Email this to someone