Taustatietoa Suomenojan lintukosteikosta

Suomenojan lintukosteikon arvot

  • Kansainvälisesti tärkeä lintualue (IBA)
  • Uudenmaan suurin silmälläpidettävän naurulokin pesimäyhdyskunta. Lokkiyhdyskunnan tarjoama suoja houkuttelee paikalle pesimään vesilintuja ja tai kuljettamaan poikueita sinne meren saaristosta.
  • Allas on Suomen uhanalaisen liejukanan yksi vähistä pesimäpaikoista.
  • Altaalla pesii lähes vuosittain uhanalainen rastaskerttunen.
  • Suomessa harvinainen harmaasorsa on Suomenojan altaan tunnuslintuja 10-40 % Suomen kannasta pesii täällä.
  • EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajin, uhanalaisen mustakurkku-uikun yksi Suomen tärkeimmistä esiintymistä. Laji on haluttu nähtävyys ulkomaalaisille linturetkeilijöille.
  • Kokoonsa nähden Suomenoja on Suomen tuottoisin sorsien poikuevesi.
  • Alue on ehdottomasti suojelun arvoinen – Suomenojan altaiden pesimälinnustolliset arvot ovat huomattavasti suuremmat kuin valtaosassa valtakunnallisen lintuvesien suojeluohjelman kohteista. Alueella on tavattu noin 250 lintulajia (Suomessa pesii 240 lajia).
  • Altaan virkistys- ja retkeilyarvot ovat korvaamattomia – tuhansia kävijöitä vuosittain, mm. opastettuja retkiä, koululaisten retkiä, ulkomaisten lintuturistien käyntejä, yleisötapahtumia.
  • Valokuvajien suosituimpia kuvauspaikkoja.
  • Alue on valmiiksi toteutettu luonto- ja retkikohde: infotaulut, polut, parkkipaikat, lintutornit ja elinympäristö linnuille.

Suomenojan puhdistamon altaan lähialueiden suunnittelussa huomioitavaa

  1. Reitti mereltä altaalle täytyy pitää esteettömänä
  2. Altaan ympärillä olevat metsiköt ja niityt täytyy säilyttää.

Alueelle kertyy poikkeuksellisen paljon vesilintujen poikasia. Läheskaan kaikki linnut eivät pesi kuitenkaan altaalla vaan ympäröivillä viheralueilla ja saaristossa, josta emot kuljettavat poikasensa (öisin) suojaiselle altaalle. Yhteys mereltä altaalle on jo nykyisin heikko. Venesataman laajennus uhkaa sulkea sen lähes kokonaan. Etenkin harvinaiselle harmaasorsalle tämä yhteys on tärkeä.

  1. Asutus ei sovi naurulokkiyhdyskunnan takia lähemmäksi kuin se nykyään on.

Jo nykyisen, altaan eteläpuolella olevan venesataman kanssa on ongelmia, koska kaikki veneilijät eivät hyväksy viereisen lintupaikan naurulokkien oleskelua satama-alueella. Venesataman laajentaminen uudella kaavalla syventäisi ihmisten ja lokkien välistä konfliktia (joka puhkesi esimerkiksi ”sodaksi” viime kesänä Keski-Pohjanmaalla Teerijärvellä). Myös asutuksen tuominen lähemmäksi allasta aiheuttaisi saman ristiriidan. Mitään teknista ratkaisua pitää lokit poissa ihmisten lähettyviltä ei ole.

Altaan suojelu virallistettava kaavalla

Alue tarvitsee virallisen suojelustatuksen. Ilman sitä emme voi olla varmoja alueen linnustollisten arvojen säilymisestä pitkällä aikavälillä. Allas olisi hävitetty jo 1970-luvulla kokonaan, elleivät kansalaiset olisi puuttuneet asiaan, Tringasta toimi aktiivisena Kauri Mikkola.. Alueen status ei säily ilman asianmukaista kaavaratkaisua, alueen alasajo on valitettavasti taas ajankohtainen. Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan 21.6.2006 päätöksen mukaan puhdistamon toiminnan siirtäminen asuinalueen tieltä on lähitulevaisuuden tavoite. Paikka ei sovi kuitenkaan asuinalueeksi, jos on ajateltu säilyttää allas, muttei puhdistamoa (kts. kohtien 1, 2 ja perustelut).

Teksti: Margus Ellermaa

Jaa tämä juttu:Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Email this to someone