Vuoden lintu

Vuoden lintu

Vuoden lintu on BirdLife Suomen koordinoimana tutkimushanke, jossa kerätään tehostetusti tietoja lintulajien nykytilasta koko maassa.

Vuoden linnut ovat yleensä harvalukuisia ja/tai huonosti tunnettuja lajeja, ja valinnan perusteena on lisäksi usein lajin voimakas taantuminen tai runsastuminen, josta halutaan lisää tietoa. Tringan toimialueen osalta hankkeen tuloksia on julkaistu Tringa-lehdessä ja valtakunnallisia tuloksia Linnut-vuosikirjoissa.

Tervapääsky (Apus apus) © Micha Fager

Vuoden 2026 lintu on tervapääsky

Erittäin uhanalainen tervapääsky on BirdLifen vuoden lintu 2026. Tervapääsky on voimakkaasti vähentynyt laji, jota voidaan auttaa suojelemalla ja lisäämällä sen pesäpaikkoja. Tarvitsemme myös lisää tietoa lajin esiintymisestä.
Lisätietoja BirdLife Suomen sivulta: Tervapääsky – vuoden lintu 2026

Tringan tavoitteena on kartoittaa lajin tarkat pesimäpaikat pääkaupunkiseudulla tänä kesänä! Kaikki harrastajat ja vapaaehtoiset ovat tervetulleita osallistumaan havaintojen keräämiseen.

Pikaohje: Tervapääskyjen pesintähavaintojen ilmoittaminen Tiiraan kesä-heinäkuun ajan

1. Paikan ilmoitus

• Ilmoita havaintopaikka ja linnun (pesän) paikka samaan pisteeseen
• Ilmoita paikka tarkoin karttakoordinaatein tai osoite rappuineen

2. Laita rasti kohtaan Pesintään viittaava havainto

3. Lisätietoihin

• Sen seinän ilmansuunta, jolla pesä sijaitsee
• Pesäkolojen lukumäärä
• Pesäkolojen paikka (katonraja, pönttö, puunkolo tms.)

Tarkka ohje

Mitä?

Tervapääsky luokitellaan erittäin uhanalaiseksi, sillä sen kanta on vähentynyt jopa 60 prosenttia 1980-luvulta. Parimääräarvio on 70 000-140 000 (95 000), mutta pitkälti kaupunkilaislajina lintua ei havaita linnustonseuranta-aineistoissa, jotka keskittyvät maaseudulle eli arvio on epätarkka. Kartoituksen tarkoituksena onkin saada ensi kertaa kattava kuva pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa) tervapääskyjen pesimäpaikoista. Lisäksi havainnot muista Tringan toimialueen kunnista ovat tervetulleita.

Laji pesii enimmäkseen kaupunkialueen rakennuksissa, kuten katonrajoissa tai tuuletushormeissa. Pesäpaikkojen hävittäminen on kielletty, mutta siitä huolimatta remonttien yhteydessä niitä tuhoutuu, usein tiedonpuutteen vuoksi. Pesimäpaikoista ei ole juurikaan tietoa huolimatta siitä, että laji on yhdyskuntapesijä sekä pesii samoissa paikoissa vuodesta toiseen. Kartoittamalla pesimäpaikat voidaan varmistaa, ettei niitä tulevien remonttien yhteydessä häviä. Tämä on hyvä tilaisuus auttaa konkreettisesti lajin suojelussa!

Miten? 

Kartoitukseen voi osallistua kuka tahansa. Ilmoita havaintosi pesinnöistä Tiira-lintutietopalveluun osoitetarkkuudella. Tutustu tarvittaessa Tiiran käyttöohjeisiin.

Ilmoita aina pesän (linnun) paikka mahdollisimman tarkasti, osoitetasolla rappuineen tai tarkoin karttakoordinaatein. Ilmoita Tiirassa havainnointipaikaksi sama piste kuin linnun paikka riippumatta todellisesta havaintopaikasta. Näin havaintoja on helppo tulkita ja koostaa myöhemmin. Älä siis ilmoita havaintopaikkaa ja linnun paikkaa eri pisteisiin! 

Merkitse rasti ruutuun “pesintään viittaava havainto”. Kirjaa lisätietoihin pesäpaikan seinustan ilmansuunta. Lisätietokentässä voit myös eritellä tarkemmin pesintöjä, esimerkiksi pesäkolojen lukumäärää tai sijaintia (pönttö, rakennus, puunkolo tms.). Kaikki havainnot ovat tärkeitä ja tervetulleita!

Kartoitusalue on Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa. Tarkempi aluejako menee kaupunginosien mukaan. Muista Tringan alueen kunnista voi myös mielellään ilmoittaa havaintoja. Pääkaupunkiseudulla seuraamme havaintojen kertymistä kaupunginosittain ja tiedotamme mahdollisesti myöhemmin, jos tarvitsemme joltain alueelta lisää havaintoja. Jos kartoitit tietyn rakennuksen, korttelin tai kaupunginosan siten, että havainnoit paikalla useampana iltana etkä silti havainnut tervapääskyjen pesintää, voit ilmoittaa tämän nollahavainnon Tiiraan tai osoitteeseen tervapaasky(ät)tringa.fi.

Laskentaan ei tarvitse erityisiä välineitä, mutta on paras, jos pesän sijainnin voi ilmoittaa mahdollisimman tarkasti osoite/rapputasolla. Tässä auttavat Google Maps tai sen kaltaiset karttasovellukset, joista osoitteen voi helposti tarkistaa. Niistä voi tarkistaa myös, minkä ilmansuunnan seinästä on kyse. Uudessa Tiirassa, joka toimii sekä tietokoneella että mobiililaitteella, on paikannustoiminto. Tarpeeksi tarkkaa ja ajantasaista paperikarttaa voi myös hyödyntää kentällä. Kiikarit auttavat pesäkolojen määrän laskemisessa. Muistiinpanovälineet ovat hyödylliset, etenkin jos aikoo kartoittaa useampia rakennuksia tai kortteleita.

Tervapääsky on helpoin havaita juhannuksen jälkeen, kun emot alkavat ruokkimaan kuoriutuneita poikasiaan pesiin. Laskenta on paras tehdä hyvällä kelillä, jolloin linnut ovat lähellä pesimäpaikkaa. Noin puiden latvustojen korkeudella, matalalla lentävät linnut aamuisin ja iltaisin ovat todennäköisesti pesimäpaikan lähettyvillä. Pesivän linnun tunnistaa rakennuksen tai kolon sisältä kuuluvasta kirkunasta tai siitä, että se lentää sisään pesäkoloon. 

Tervapääsky on helppo tunnistaa sirppimäisestä muodosta, tummasta puvusta ja vaaleasta kurkusta sekä lentotavasta, jossa nopeat siiveniskut vuorottelevat liitämisen kanssa. Pyrstö haarautuu vain vähän, ja muut pääskyt, johon sen voisi sekoittaa, ovat vatsapuolelta vaaleita, kun taas lennossa tervapääsky näyttää täysin mustalta. Tervapääsky laskeutuu vain pesimäpaikalle mennessään, ei koskaan esimerkiksi puun oksille. Helpoin tuntomerkki lienee kaupunkilaisille tuttu kesän merkki eli tervapääskyn kimakka kirkuna ”srr-svrii” (kuuntele täältä).

Koska kartoitus keskittyy kaupunkialueille ja tervapääsky on helppo tunnistaa, kartoitus sopii erityisen hyvin myös aloittavalle lintuharrastajalle. Jo oman pihan tai parvekkeen havainnot auttavat paljon!

Milloin?

Havaintojen keruuaika on kesä-heinäkuu, jolloin tervapääsky pesii. Pesäpoikasten ruokinta-aika, jolloin pesät ovat helpoiten löydettävissä, sijoittuu juhannuksen jälkeiseen aikaan. Paras havainnointiaika on auringon laskiessa, kun linnut ovat aktiivisimpia.

Lopuksi

Tiedotamme kartoituksen etenemisestä ja mahdollisista lisäkartoitusten tarpeesta kesän kuluessa. Raportoimme elokuun aikana laskennan tuloksista kotisivuilla ja Tringa-lehdessä.

Tervapääskykoordinaattorina toimii Minna Ursin. Kaikki kartoitukseen ja tervapääskyyn liittyvät kysymykset voi matalalla kynnyksellä lähettää osoitteeseen tervapaasky(ät)tringa.fi.

Lue lisää Lullulan alueen tervapääskylaskennoista: Tervapääskyprojekti Raaseporissa – Tornseglarprojekt i Raseborg 2026