Espooseen kaksi uutta luonnonsuojelualuetta

Espooseen on perustettu kaksi uutta luonnonsuojelualuetta. Tringa toimitti Espoolle kyseisten alueiden linnustotiedot suojelualueiden perustamispäätöstä varten.

Ryssänkallio-Isonsuon luonnonsuojelualue sijaitsee Bodominjärven länsipuolella. 108 hehtaarin suuruinen alue on kalliometsien, jyrkkien rinteiden, erityyppisten kangasmetsien ja suoluontotyyppien muodostama monimuotoinen mosaiikki, jossa on myös purojuotteita ja lähteikköitä.

Myllypuron lehtokorpilaakson 24 hehtaarin kokoinen luonnonsuojelualue sijaitsee Niipperin pohjoispuolella. Alueen erityispiirteitä ovat muun muassa suuret maapuut, lahot pystypuut, kookkaat vanhat lehtipuut sekä lehtoisuus ja korpisuus. Laaksossa elää lisäksi uhanalainen liito-orava, ja alueen pesimälinnustoon kuuluvat muun muassa pyy, palokärki ja tiltaltti.

Perustetut luonnonsuojelualueet liittyvät Espoon juhlavuoden kunniaksi tehtyyn valtuustoaloitteeseen, jonka tarkoituksena on suojella 550 hehtaaria luonnonarvoiltaan merkittäviä ja luonnonsuojelualueen perustamisedellytykset täyttäviä metsiä Espoossa.

Lisätietoa suojelualueista löytyy Uudenmaan ympäristökeskuksen sivuilta:

http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=325853&lan=fi

Jatka lukemista:

Linnunpoikanen tarvitsee harvoin ihmisen apua

Monilla linnuilla ovat poikaset lähdössä pesistä juuri näinä päivinä. Luonnossa liikkujat tapaavat usein näitä pesästä lähteneitä poikasia ja saattavat luulla niitä orvoiksi. Lähes poikkeuksetta kyseessä on kuitenkin emojen hyvin huolehtima poikanen, joka ei tarvitse ihmisen apua:
20090606_tiirannapero_pieni.jpg
"Poikasten lentotaidot eivät ole vielä kovin kehittyneet, joten usein niitä luullaan loukkaantuneiksi. Usein myös luullaan, että emot ovat hylänneet poikaset, mutta tämäkään ei tavallisesti pidä paikkaansa, vaan emot ovat jossakin lähistöllä etsimässä ruokaa, tiedottaja Lauri Hänninen BirdLife Suomesta neuvoo. 

"Parasta on jättää tällaiset yksinäisiltäkin näyttävät poikaset rauhaan. Vaaralliselta paikalta, kuten tieltä, kannattaa poikanen kuitenkin siirtää sivuun.”

Viileä sää heikentänyt saaristolintujen poikastuottoa

Viime päivien kylmä ja kostea säätyyppi näyttää heikentäneen mm. haahkan ja tiirojen poikastuottoa. Lauantaina käynnistyi toinen laskentakierros lintuaseman ympäristössä sijaitsevan Tulliniemen linnustonsuojelualueen pesimälintukartoituksissa. Vierailu kahdessa alueen tiirayhdyskunnassa oli synkkää – kylmien ja kosteiden päivien takia noin puolet kuoriutuneista tiiran poikasista löytyi kuolleena. Suurimmat tappiot näyttivät kohdistuneen aikaisemmin kuorituneisiin kalatiiran poikasiin, joista vain joka neljäs löytyi elossa. Lapintiiralla noin puolet poikasista oli vielä kuoriutumatta, joten pesinnät voivat onnistua vielä kohtalaisesti, mikäli uusia takaiskuja ei enää tule. Kuolleita haahkan poikasia löytyi myös runsaasti ja lintuaseman lähivesillä tehtyjen laskentojen perusteella poikasten määrä on pudonnut puoleen viimeisen sitten toukokuun lopun. Positiivinen yllätys oli puolestaan tiirayhdyskunnasta löytyneet yksi lapasorsan ja kolme tukkasotkan pesää. Pesimäkartoitukset jatkuvat seuraavan viikon ajan. Jatka lukemista:

Vihreät: Suomenojan lintukosteikko on suojeltava pikaisesti

Espoon Vihreät valtuutetut vaativat tuoreessa kannanotossaan, että Suomenojan lintukosteikko on suojeltava pikaisesti.

Vihreiden valtuustoryhmä vaatii, että toimet Suomenojan kansainvälisesti arvokkaan lintukosteikon suojelemiseksi on käynnistettävä viipymättä, jotta tarkoituksenmukainen suojelurajaus voidaan huomioida alueen tulevasta maankäytöstä päätettäessä.

– On käsittämätöntä, ettei jätevedenpuhdistamon eri sijaintivaihtoehtoihin liittyviin maankäyttösuunnitelmiin ole sisällytetty selvityksiä lintukosteikon suojelusta ja suojelun asettamista rajoituksista lähialueen maankäytölle, ihmettelee kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja Tiina Elo.

Etelä-Espoon yleiskaavassa alue on merkitty selvitysalueeksi. Yleiskaavapäätöksen yhteydessä 7.4.2008 valtuusto toivoi yksimielisesti, että Suomenojan alueen suunnittelussa ja kaavoituksessa turvataan ainutlaatuinen luontokohde, Suomenojan lintuallas ympäristöineen ja suojavyöhykkeineen. Arvokkaan linnuston säilyminen on yksi tulevan suunnittelun päätavoitteista.

Lintukosteikko sijoittuu pääasiassa kaupungin maalle lukuun ottamatta Fortumille kuuluvaa osaa allasalueesta.

– Suojelu on mahdollista toteuttaa vaarantamatta energialaitoksen toimintamahdollisuuksia, valtuustoryhmän puheenjohtaja Nina Knaapila uskoo.

Alueen virkistys- ja retkeilyarvot ovat korvaamattomia: tuhansia kävijöitä vuosittain, mm. opastettuja linturetkiä, koululaisten retkiä, ulkomaisten lintuturistien käyntejä sekä yleisötapahtumia. Kevyellä polkujen ja opasteiden kunnostamisella sekä alueesta tiedottamisella voi Espoo saada uuden vetonaulan.

Suomenojalla pesii valtakunnallisesti vaarantuneista lajeista liejukana, naurulokki ja rastaskerttunen, sekä EU:n lintudirektiivin mukaan erityistä suojelua vaativa mustakurkku-uikku. 3500-4000 naurulokin yhdyskunta on Uudenmaan suurin ja sen suojaava vaikutus on tärkeä muiden lintulajien pesimämenestykselle.

Suojelutoimia edellyttävien lajien runsaat pesimäkannat sekä altaan merkittävyys vesilintujen poikastuotantoalueena tekevät Suomenojasta poikkeuksellisen arvokkaan lintukosteikon.

Suomenojan linnuston elinolot on turvattava tulevasta maankäytöstä riippumatta suojelemalla lintuallas riittävine suojaviheralueineen. Luonnonsuojelulaki ja EU:n lintudirektiivikin sitä edellyttävät.