Jarmo Koistisen lintusääennuste 2.-6.11.

Tiistaista perjantaihin vallitsee kaakkoinen, enimmäkseen poutainen ja viileähkö virtaus. Pilvisyys on ohutta tai vähäistä aluksi, mutta tihenee viikon puolivälissä. Säätila on suotuisa ainakin perjantaihin asti viimeisille idän ihmeille saapua tänne. Tosin ilmamassan kylmyys Venäjällä on varmaan jo karsinut heikkoja hyönteissyöjiä joukosta. Silti esimerkiksi itäisiä taskuja on perinteisesti nähty näihin aikoihin melko talvisessakin säässä.

BirdLife kaipaa faktoja merimetsokeskusteluun

Merimetsoa koskeva julkinen keskustelu sisältää paljon virheellisiä väitteitä, BirdLife Suomi toteaa tiedotteessaan.

Tutkimus- tai tilastotiedot eivät tue jatkuvasti toistettuja väitteitä siitä, että runsastunut merimetso uhkaisi suomalaista kalastuselinkeinoa tai kalakantoja. Viralliset ammattikalastustilastot osoittavat kalansaaliiden päinvastoin kasvaneen samaan aikaan kun merimetso on runsastunut.

Merimetsokannan rajoittamista on vaadittu erityisesti sen vuoksi, että sen pesimäaikaisessa ravinnossa on todettu kuhaa ja ahventa. BirdLifen mukaan vaatimukset merimetson kannanrajoituksille lajin kalastovaikutusten vuoksi ovat perusteettomia.

Ahvenen ja kuhan kokonaissaaliit ovat selvästi suurempia kuin 1980-luvulla, vaikka ammattikalastajien määrä oli silloin noin kaksinkertainen nykypäivään verrattuna. Ammattikalastuksen kokonaiskalansaalis on myös suurempi kuin 1980-luvulla. Kalastajaa kohden laskettu kuhasaalis on ollut 2000-luvulla lähes 30 prosenttia suurempi kuin 1990-luvulla.

Suomalaisten merimetson ravintotutkimusten mukaan laji käyttää pesimäaikaan ravinnokseen pienikokoista kalaa ja valtaosin vähäarvoisia kalalajeja, kuten särkikaloja. Ahvenen osuus ravinnosta on ollut noin 20 prosenttia ja kuhan noin 5 prosenttia.

EU-lainsäädäntö sallii merimetsojen tappamisen, mikäli ne aiheuttavat merkittävää taloudellista haittaa, eikä haitan estäminen ole muilla keinoin mahdollista. Haitta täytyy kuitenkin pystyä osoittamaan. Nykytutkimukset eivät tue väitteitä merimetson aiheuttamista merkittävistä haitoista Suomessa.

”Jos merkittäviä haittoja on, BirdLife hyväksyy välttämättömät toimet haittojen vähentämiseksi. Yksilöiden tappamiseen tai muihin kannanrajoitustoimiin ei kuitenkaan voida lähteä, ei merimetson eikä minkään muunkaan lintulajin kohdalla, vain siksi, ettei lajista pidetä”, muistuttaa BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi.

”Todellinen syy merimetsovihaan lienee se, että merimetso on meillä uusi ja näkyvä pesimälaji, joka sotkee pesimäluodot valkoisiksi. Suomalaiset eivät ole siihen vielä tottuneet. Visuaalinen haitta ei kuitenkaan riitä syyksi lajin vähennystoimiin”, sanoo Lehtiniemi.

BirdLife vetoaa päättäjiin, etteivät he lähde mukaan merimetsopopulismiin ja keskittyvät Itämerta koskevassa päätöksenteossa meren hyvinvoinnin kannalta aidosti merkittäviin asioihin.

Kuusitiaisilla käynnissä hurja vaellus!

Kuusitiaisilla on käynnistynyt erittäin voimakas vaellus. Syksyn summa on tähän mennessä yli 18000 muuttavaa lintua,mitä enemmän on asemalla nähty vain vuosina 1991 (35000) ja 1995 (26000). Haliaksen edellinen muuttoennätys(24.9.1991 4200m) siirtyi tänään lauantaina historiaan myös historiaan, sillä niemeä pitkin kohti lounasta vyöryi peräti 9757 kuusitiaista! Lauantain muuttosumma on uusi Tringan ennätys (edellinen 30.9.1995 Kirkkonummi Porkkala 5400m) ja lienee myös uusi Suomen ennätys.

Jatka lukemista:

Varpuspöllövaellus käynnistynyt

Varpuspöllöjen vaellus on käynnistynyt Haliaksella. Tähän mennessä on verkoista saatu jo 17 pikkupöllöä (16 rengastusta, ulkopuolinen kontrolli), joista tänä aamuna (12.9.) yhteensä seitsemän. Tämä on jo nyt enemmän kuin normaalina syksynä yhteensä. Aiempana ennätysvaellussyksynä 2003 verkoista saatiin yhteensä 350 varpuspöllöä, joista 12.9. mennessä oli saatu kahdeksan. Muita pöllöjä on toistaiseksi saatu seuraavanlaisesti: yksi helmi-, kaksi sarvi- ja kolme lehtopöllöä. Normaalisti parasta pöllöaikaa on lokakuu, joten lisää on odotettavissa.

Jatka lukemista:

Tervetuloa linnunpönttötapahtumaan Suomenojalle!

Tringa ry järjestää Espoon Suomenojalla linnunpönttötapahtuman sunnuntaina 20. syyskuuta klo 12–15. Pöntötyksellä on tarkoitus parantaa alueen linnuston pesimämahdollisuuksia ja monipuolistaa linnustoa entisestään.

Suomenojan lintuallas ympäröivine alueineen kuuluu kansainvälisesti arvokkaiden lintualueiden verkostoon (IBA). Altaalla pesii valtakunnallisesti vaarantuneet, uhanalaiset lajit liejukana, naurulokki ja rastaskerttunen sekä mustakurkku-uikku, joka kuuluu EU:n lintudirektiivin liitteen lajeihin.

Altaalla on myös suuri merkitys ympäristökasvatuskohteena ja virkistysalueena. Aluetta ei kuitenkaan ole sen kiistattomista luontoarvoistaan huolimatta suojeltu. Keskeisen sijaintinsa vuoksi alueen linnustoa uhkaavat kasvavat maankäyttöpaineet.

Suomenojan altaan etelä- ja itäpuolella sijaitsevissa lintutorneissa päivystää tapahtuman ajan lintuoppaita kertomassa alueesta ja sen linnustosta. Paikalla voi havaita harmaasorsia, liejukanoja sekä paljon muita vesilintuja. Allasta kiertää vajaan kilometrin mittainen luontopolku.

Julkisilla kulkuvälineillä Suomenojalle pääsee Helsingin keskustasta Kampin bussiterminaalista busseilla 132, 143, 145 ja 147. Bussi 132 kulkee Matinkylän kautta. Pysäkeiltä on matkaa altaalle reilu kilometri. Alueen luoteislaidalla sijaitsee parkkipaikka, jolle pääsee ajamaan Hyljeluodontieltä.

Linnunpöntöt lahjoittaa Fortum. Lisätietoja tapahtumasta antaa Tringan suojelusihteeri Aili Jukarainen: suojelusihteeri at tringa piste fi.

Tietoa Suomenojan lintualueesta:

http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=325464&lan=fi&clan=fi

ja

http://www.tringa.fi/fi/espoon-suomenoja.html

Tringa lausui Raaseporin-Inkoon merituulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

Raaseporin-Inkoon edustalle, ulkomerelle suunnitellaan noin 60:n tuulivoimalan suuruista merituulivoimapuistoa. Hankkeesta on käynnissä ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). Tringa on jättänyt lausunnon YVA-ohjelmasta Uudenmaan ympäristökeskukseen, joka toimii hankkeessa yhteysviranomaisena.

Tuulivoimapuiston suunnittelualue sijoittuu kansainvälisesti arvokkaan lintualueen (IBA-alue) sisälle, joskin sen reunalle, sekä Natura 2000-verkostoon kuuluvien alueiden läheisyyteen. Lisäksi alueen poikki kulkee keväisin ainakin sepelhanhien muuttoreitti. Suunnittelualueen kaltaisilla ulkomerialueilla on kuitenkin havainnoitu vähän ja alueen merkitys linnustolle tunnetaan huonosti.

Lausunnossaan Tringa vaatiikin selvittämään merituulivoimapuiston suunnittelualueen merkityksen muuttavien ja lähistöllä pesivien lintujen lisäksi erityisesti alueella lepäilevälle ja talvehtivalle linnustolle. Alueella on potentiaalisesti merkitystä vesilintujen kerääntymisalueena kaikkina vuodenaikoina ja selvitysten tulee näinollen kattaa koko vuosi. 
 
Yhteenvetona Tringa toteaa, että hankkeen huomattava koko ja suunnittelualueen sijoittuminen IBA-alueelle Natura-verkostoon kuuluvien alueiden liepeille edellyttää alueen linnuston tarkkaa selvitystä sekä huolellista arviointia merituulivoimapuiston vaikutuksesta linnustoon.

Tringan lausunnon laati suojelusihteeri Aili Jukarainen mm. Aleksi Lehikoisen ja Andreas Lindénin kommenttien perusteella.