Vihreää valoa Sipoonkorvelle

Sipoonkorven kansallispuisto toteutuu, ellei ihmeitä tapahdu. Tällaiseen tulevaisuuteen oli helppo uskoa keskiviikkona kansanedustaja Erkki Pulliaisen vetämässä seminaarissa Pikku Parlamentissa.

Paikalle oli saapunut satakunta kansallispuiston kannattajaa, vastustajia tuskin lainkaan.

Helsingin ja Vantaan edustajat ilmoittivat, että molemmat kannattavat kansallispuiston perustamista. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja välitti myös Espoon terveiset: Sipoonkorpea kannatetaan sielläkin. Myös Sipoossa suhtaudutaan hankkeeseen myönteisesti, vaikka valtuuston päätös vielä puuttuukin.

 Suojelubiologi Antti Below kertasi Metsähallituksen viime viikolla julkistaman suunnitelman: Sipoonkorven kansallispuisto on ulotettava rannikolta sisämaahan yhteistyössä yksityisten maanomistajien kanssa.

”Toimiva kansallispuisto saadaan myös ilman pakkolunastuksia”, Below linjasi.

Belowin mukaan kriteerit kansallispuiston perustamiselle täyttyvät kirkkaasti. Alueella esiintyy noin 150 uhanalaisluokituksen tai luontodirektiivin lajia sekä 130 kääpälajia. Sipoonkorvessa voi tavata ilveksen ja karhun. Siellä soidintaa metso ja pesii huuhkaja sekä muita häirinnälle arkoja lajeja. Rannikon ja sisämaan välillä on yksi pääkaupunkiseudun viimeisistä toimivista viheryhteyksistä.

Luontojärjestöjen Sipoonkorpiryhmää (jossa myös Tringa on mukana) edustanut Bernt Nordman kuitenkin huomautti, että Metsähallituksen laajinkin vaihtoehto on liian suppea. Mukaan on otettava ainakin jo suojellut lintuvedet sekä Hältingträsk ja Talosaari.

”Alueelle kaavaillut 30–40 000 asukkaan asuinalueet ovat ylimitoitettuja”, Nordman totesi.

”Kansallispuisto ei kuitenkaan estä seudun kehittämistä. Östersundomin alueella on riittävästi rakennusmaata, kunhan rakennetaan tiiviisti ja korkealle.”

Sipoonkorven kansallispuistolla on vahva kansalaisten tuki. Seminaariväkeä tuntui huvittavan etenkin se, että jyrkin vastustus tulee Ympäristöministeriöstä. Kansanedustaja Jakob Södermanin mukaan ympäristöministeri Paula Lehtomäki ei vaikuta lainkaan kiinnostuneelta koko asiasta.

Tästä huolimatta seminaarin tunnelma oli positiivinen.

”On tehtävä periaatepäätös siitä, että Sipoonkorven kansallispuisto perustetaan – sillä lähtökohdalla, että viherkäytäviä tarvitaan myös”, linjasi Pertti Salolainen lopuksi.

Tringan kevätkokous pidetään 4. maaliskuuta

Tringan sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 4. maaliskuuta perinteisessä paikassa eli Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6) klo 18 alkaen. Ohjelmassa on kevätkokousasioita sekä Petro Pynnösen helmikuussa pitämän Tringan tietokilpailun purku. Kokouksen jälkeistä puintia harjoitetaan tuttuun tapaan Mannerheimintien Iguanassa.

Tervetuloa!

Sipoonkorven kansallispuisto -tiedote

Suomen luonnonsuojeluliitto tiedottaa 18.2.2010

SIPOONKORVEN KANSALLISPUISTO PERUSTETTAVA METSÄHALLITUKSEN ESITYSTÄ LAAJEMPANA

Ympäristöjärjestöjen Sipoonkorpi-ryhmä katsoo Metsähallituksen selvityksen antavan vahvat perusteet kansallispuiston perustamiseksi. Metsähallituksen laajimpaan kansallispuistovaihtoehtoon tulee kuitenkin lisätä vähintään Hältingträsket ja Talosaari.

Landbon itäpuolella olevalla Hältingträsketin alueella on poikkeuksellisen merkittävät virkistysarvot. Siellä on muun muassa retkeilijöiden suosima harvinaisen luonnontilainen rakentamaton metsälampi ja jylhiä kallioalueita. Alueen omistaa Helsinki.

Järjestöt esittävät harkittavaksi myös Östersundomin alueella sijaitsevan Talosaaren ottamista kansallispuiston tavoiterajaukseen. Kyseinen alue on Helsingin omistama metsäinen kannas kahden jo perustetun ja Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvan lintuvesien suojelualueen välissä. Aluetta ei voi sen sijainnin sekä merkittävien luonto- ja virkistysarvojen takia rakentaa, joten sen liittäminen kansallispuistoon olisi luontevaa.

Järjestöjen mielestä ympäristöministeriön tulee ryhtyä tekemään lakiesitystä heti. Uusi kansallispuisto juhlistaisi YK:n luonnon monimuotoisuuden vuotta. Sipoonkorpi täyttää erinomaisesti lain vaatimat kansallispuiston perustamisedellytykset. Niihin kuuluvat valtion riittävä maanomistus sekä huomattava merkitys luontoarvoille ja virkistyskäytölle. Kansallispuisto mahdollistaa myös Östersundomin alueen järkevän maankäytön suunnittelun.

Lisätietoja:

  • Suomen luonnonsuojeluliitto: Keijo Savola, puhelin 045 652 1974 ja luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530
  • Natur och Miljö: verksamhetsledare Bernt Nordman, tel. 045 2700 313
  • Helsingin luonnonsuojeluyhdistys: puheenjohtaja Kati Vierikko, puhelin 040 7372 298
  • Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa: lintupaikkavastaava Margus Ellermaa, puhelin 050 3629 875
  • Sipoon luonnonsuojelijat – Sibbo Naturskyddare: puheenjohtaja/ordförande Cia Åström, puhelin/tel. 040 7669 179
  • Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri: Jyri Mikkola, puhelin 0400 372 433
  • Vantaan Ympäristöyhdistys: puheenjohtaja Kimmo Jääskeläinen, puhelin 040 5899 158

 Internet: http://www.sll.fi/uusimaa/uudet-sipoonkorpisivut/index_html

 

Lintuharrastuskysely

Hyvä lintuharrastaja,

Linkin http://tikli.utu.fi/kysely/ kautta pääset kyselyyn, jossa kartoitetaan lintuharrastustapoja. Valitse monivalintakohdista yksi tai useampia ja kirjoita tarvittaessa lisätietoja vapaisiin tekstikenttiin. Kysely vie aikaa vain noin 5–10 minuuttia.

Kysely on osa Turun yliopiston biologian laitoksella toteutettavaa tutkimushanketta Lintuharrastajien rengastus- ja havaintoaineistojen hyödyntäminen linnuston seurannassa ja ympäristötutkimuksessa , jossa perehdytään lintuharrastajien keräämiin havaintoaineistoihin. Tutkimuksesta vastaa FT Mia Rönkä. Hankkeesta saa lisätietoja osoitteessa http://users.utu.fi/miaron/. Kysely toteutetaan yhteistyössä BirdLife Suomi ry:n kanssa.

Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Voit vastata kyselyyn anonyymisti, mutta jos haluat osallistua vastaajille varattujen palkintojen arvontaan, voit kyselyn lopussa antaa yhteystietosi. Yhteystiedot käsitellään erillään kyselyvastauksista. Yhteystietonsa antaneiden kesken arvotaan viisi World Birdwatch -lehden vuoden 2009 vuosikertaa sekä viisi uusinta Linnut-vuosikirjaa (2008).

Kyselyyn voi vastata 31.3.2010 asti.

Teknistä tukea kyselyn täyttämiseen saa tarvittaessa Jari Lehdolta, jari.lehto@utu.fi.

Kiitos ajastasi!

Parhain terveisin

Mia Rönkä
FT, tutkija

Ekologian osasto
Biologian laitos
20014 Turun yliopisto
mia.ronka@utu.fi
http://users.utu.fi/miaron/