Tringan kuukausikokous 8.4. Porthaniassa

Tringan kuukausikokous pidetään torstaina 8. huhtikuuta klo 18.00 alkaen Porthaniassa (sali 2).

Ohjelmassa on yli-intendentti Jari Valkaman esitelmä "Rengastusatlas – minne lintumme muuttavat?" Valkama on toiminut Rengastustoimiston johtajana vuodesta 2002 lähtien. Hän on tehnyt väitöskirjansa isokuovista, mutta nykyisin hänen kiinnostuksensa kohteena ovat huuhkaja ja kanahaukka.

Jatkopuinnit perinteisesti Mannerheimintien Iguanassa.

Tervetuloa!

Tringan mielipide Suomenojasta HS:ssa

Mielipide, Helsingin Sanomat 29.3.2010

Espoo tuhoaa lintualueen vanhan asemakaavan turvin

Espoo on toteuttamassa uutta tietä Suomenojan lintukosteikon läpi vanhentuneen asemakaavan pohjalta. Tämä vaarantaa alueen kansainvälisesti tunnustetut arvot. Suomenojan on kansainvälisesti tärkeä lintualue usean lintulajin merkittävämpänä pesimäpaikkana Suomessa. Espoon pitäisi olla ylpeänä suojelemassa eikä tuhoamassa aluetta.

Lintukohteen ainutlaatuisuudesta huolimatta Espoon kaupunki suunnittelee Suomenlahdentien rakentamista kosteikon halki julkisen liikenteen kulkuyhteyksien parantamiseen vedoten. Suunniteltu tie tuhoaisi kuitenkin lintujen pesimäalueita ja heikentäisi suositun retkeilyalueen virkistysarvoa. Espoo on hankettaan nopeuttaakseen kylmästi ohittanut vaihtoehtoiset tielinjaukset eikä hankkeesta ole tehty kunnollista ympäristövaikutusselvitystä.

Tiesuunnitelmat perustuvat 1970-luvulla vahvistettuun, nykylainsäädännön valossa vanhentuneeseen asemakaavaan. Se ei heijasta alueen nykyisten käyttäjäryhmien etuja ja arvoja puhumattakaan vastaamisesta 2000-luvun monimuotoisuushaasteisiin. Näiden huomioimiseen kehottaa Korkeimman hallinto-oikeuden tuore Espoon osayleiskaavaa koskeva päätös, joka edellyttää Suomenojan seudulla uusilta toteutettavilta hankkeilta nykyaikaisia selvityksiä.

Korkein hallinto-oikeus on ottanut kantaa Suomenojan lintukosteikon arvojen vaalimiseen toisessakin päätöksessään. Se kumosi Suomenojan lintukosteikon vieressä sijaitsevaa Finnoonsatamaa koskevan asemakaavan, koska kaavan vaikutuksia Suomenojan linnustoon ei oltu riittävällä tarkkuudella arvioitu. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös edellyttää tärkeiden linnustollisten arvojen säästämistä ja suunnitelmien vaikutusten huolellista arviointia.

Myös kuntalaisia edustava Espoon kaupunginvaltuusto on kunnioittanut alueen arvoja. Se päätti viime syksynä siirtää Espoon jätevedenpuhdistamon Suomenojalta Blominmäkeen ja tämän päätöksen yhteydessä valtuusto edellytti Suomenojan lintualueen suojelua riittävine suojavyöhykkeineen tulevan kaavoituksen yhteydessä. Nyt virkamiehet ohittavat valtuuston päätöksen käyttämällä vanhaa kaavaa yleisen edun vastaisesti.

Alueen maankäyttö on ehdottomasti suunniteltava uudestaan viimeisten poliittisten ja oikeudellisten päätösten perusteella. Julkista liikennettä pystytään kehittämään myös suunnitelulla, joka huomioi aidosti yleisen edun. Miksi Espoon kaupunkisuunnittelijat ylenkatsovat Suomenojan luontoarvoja? Tämä ainutlaatuinen lintuparatiisi täytyy säilyttää. Tällä menolla Espoon kaupunki tuhoaa sen.

Lintutieteellinen Yhdistys Tringa r.y.

Mari Pihlajaniemi

linnustonsuojelutoimikunnan puheenjohtaja

Ensimmäiset naurulokit saapuivat Suomenojalle

Uudenmaan kevään ensimmäiset juhlapukuiset naurulokit havaittiin Hangossa 20.3. Seuraavana päivänä nähtiin kolme keväisesti ääntelevää ja tulevaa pesimäkautta enteilevää lintua myös Espoon Suomenojalla, jossa pesii yksi maamme suurimmista naurulokkiyhdyskunnista. Toukokuun alkuun mennessä paikalle on viime vuosina saapunut liki 4000 naurulokkiparia. 

Naurulokki on Suomessa uhanalainen laji, joka on valitettavasti uhattuna myös Espoon kaupungin kaavoitus- ja rakennussuunnitelmien vuoksi. Jo aiemmin on tehty päätös Suomenojan vedenpuhdistamon siirtämisestä muualle, mikä osaltaan on lisännyt painetta alueen rakentamiselle.

Ihmisasutus ei sovi naurulokkiyhdyskunnan takia nykyistä lähemmäksi. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan Teerijärvellä naurulokkien ja ihmisten rinnakkaiselo kärjistyi "lokkisodaksi". Myös Suomenojan kosteikon eteläpuolella sijaitsevassa venesatamassa naurulokkeihin suhtaudutaan ynseästi, vaikka valtaosa linnuista poistuu alueelta jo heinäkuun aikana.

Mahtavan naurulokkiyhdyskunnan tarjoama suoja houkuttelee Suomenojalle runsaasti pesiviä vesilintuja, kuten harmaasorsia ja mustakurkku-uikkuja. Suomenoja onkin Suomen tuottoisimpia sorsien poikuevesiä, ja se on arvokkaan linnustonsa vuoksi luokiteltu kansainvälisesti tärkeäksi lintualueeksi (IBA). Tästä huolimatta aluetta ei ole vieläkään virallisesti suojeltu.

Lintusäätiedote 22.-25.3.

 

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

 

Viikon loppupuolelle mentäessä lyhyt kevään yritys hyytyy täysin, ja talvi kiristää otettaan.

 

Ti: Kohtalaista-navakkaa länsilounaanpuoleista tuulta, vaihtelevaa pilvisyyttää, etenkin iltapäivällä mahdollisuus ajoittaisiin heikkoihin vesi- tai räntäsateisiin. Sangen lämmintä, sisämaassa jopa yli +5 astetta. Melko hyvä muuttosää.

 

Ke: Aamulla enimmäkseen navakkaa, merellä jopa kovaa länsiluoteista tuulta, joka heikkenee hiukan iltapäivällä ja kääntyy lounaanpuolelle kohti iltaa. Vaihtelevaa pilvisyyttä, mutta sekä aamulla että iltapuolella mahdollisuus räntä- ja lumisateisiin. Lämpötila nollan lähellä. Melko huono muuttosää. Yöllä tulee lännestä nopealiikkeinen matalapaine, jota seuraa kylmän ilman purkaus.

 

To-pe: Luoteenpuoleista reipasta tuulta, pakkasta yöllä reilusti ja päivälläkin vähän. Ihan talvinen sää, mahdollisesti lumikuuroja, muutto jumissa.

 

Viikonlopun alustavat näkymät: Talvinen säätyyppi näyttäisi jatkuvan, mahdollisuus lumipyryynkin.

 

 

 

Tringa myöntää linnustonsuojeluapurahaa

Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa r.y. julistaa haettavaksi apurahan toimialueellaan Uudellamaalla ja Sipoossa tapahtuvaa linnuston suojelu- ja tutkimustyötä varten. Jaettava summa on enintään 5000 euroa, joka voidaan jakaa yhdelle tai useammalle hankkeelle.

Vapaamuotoiset apurahahakemukset tulee toimittaa 15.4.2010 mennessä yhdistyksen osoitteeseen (Tringa r.y., PL 145, 00101 Helsinki). Liitteenä tulee olla tutkimussuunnitelma, kustannusarvio, haettavan apurahan suuruus ja käyttötarkoitus sekä hakijan osoite- ja pankkiyhteystiedot.

Tringa r.y.:n hallitus päättää apurahan jakamisesta tapauskohtaisesti. Apurahan saajien on annettava yhdistyksen hallitukselle kirjallinen selvitys apurahan käytöstä vuoden kuluttua apurahan saamisesta sekä kirjoitettava Tringa-lehteen lyhyt raportti hankkeesta ja sen tuloksista. Myönnetystä apurahasta ilmoitetaan saajille kirjallisesti ja apurahan jakamispäätöksestä ilmoitetaan myös yhdistyksen kotisivuilla (www.tringa.fi).

Tiedustelut sihteeriltä: Harri Hölttä, sihteeri@tringa.fi, puh.040-722 9224.

Adressi Sipoonkorven kansallispuiston puolesta

Olipa adresseilla vaikutusta tai ei, Uudellamaalla on hyvä tilaisuus perustaa Nuuksion lisäksi toinen kansallispuisto hienolle alueelle, Sipoonkorpeen.

Tringalla on ollut edustus järjestöjen Sipoonkorpi-työryhmässä, jonka tarkoituksena on edistää Sipoonkorven suojelua. Tringan suojelutoimikunta suosittelee adressin allekirjoittamista. Perusteluja on löydettävissä tästä: http://www.sll.fi/uusimaa/sipoonkorpi/
ja adressiin pääset tästä: http://www.adressit.com/sipoonkorvenkansallispuisto

Tringan kotisivuilla on lisäksi tietoa Sipoonkorven linnustosta: http://www.tringa.fi/fi/sipoonkorpi.html

Tringa uutisoi aiheesta viimeksi 25. helmikuuta: http://www.tringa.fi/fi/uutiset/tuoreimmat-uutiset/vihreaa-valoa-sipoonkorvelle.html

Lintusäätiedote 16.-18.3.

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Kunnon kevätmuuttosää lähestyy Suomea loppuviikolla, mutta on epävarmaa pääseekö se tänne. Sen sijaan Keski-Euroopasta Etelä-Ruotsiin ja Baltiaan työntyy ke-pe muutolle erinomainen lounaisvirtaus, joka siellä sulattaa lumia ja työntää alkukevään muuttoa kohti Suomea.

ti: Enimmäkseen heikkoa pohjoisenpuoleista tuulta ja puolipilvistä-selkeää, aamulla mahdollisesti jokunen lumikuuro. Aamulla reilua ja päivällä heikkoa pakkasta. Petolinnuille hyvää muuttosäätä, mutta määrät vielä pieniä.

ke: Edelleen talvinen pakkaspäivä. Heikkoa-kohtalaista lounaanpuoleista tuulta, enimmäkseen pilvistä ja ajoittain lumisadetta. Myötätuuli voi auttaa ensimmäisiä muuttajia.

to: Lounaisvirtauksen lähestyminen aiheuttaa meillä hiukan voimistuvia etelänpuoleisia tuulia ja sään lauhtumisen lähelle nollaa. Todennäköisimmin pilvistä ja ajoittain lumisateista, mikä vaimentaa ensimmäisten muuttajien tuloa.

Haliaksen rengastustilastot ja muuttoennätystiedot päivitetty

Haliaksen vuosittaisista rengastusmääristä ja ennätysmuutoista kertovat taulukot on päivitetty aseman sivuille. Lisäksi kymmenen parhaan rengastuspäivän tilastot löytyvät sivuilta, ja tästä taulukosta löytyy ennätyspäivien viisi runsainta rengastuslajia. Tilastot löytyvät tästä linkistä.

Vuosi 2009 oli rengastusmääriltään hieman keskiarvoa parempi, mutta ilman kuusitiaisten massiivista vaellusta (3491 reng.) olisi vuosi jäänyt selvästi keskiarvon alapuolelle. 6.10.2009 rikkoutui 300 000 rengastuksen raja asemalla. Tämä juhlalintu oli Tatu Hokkasen kello yhdeksän jaksossa rengastama yllätys-yllätys nuori kuusitiainen!

 

Kiuru saapui eilen!

Kevään tiettävästi ensimmäinen kiuru kirjattiin saapuneeksi Suomeen eilen, kun Johan Ekroos havaitsi Helsingin Käpylässä muuttavan linnun.

Runsasluminen ja kylmä talvi on tänä vuonna hidastanut kevään ja kevätmuuttajien saapumista. Vuonna 2009 kiuru saapui Tringan alueelle lähes kuukautta aikaisemmin, 7. helmikuuta, ja yleistyi heti maaliskuun alussa.

Kuluvan lintukevään toistaiseksi suurin yllättäjä on tiistaina 9. maaliskuuta Lauttasaaressa havaittu muuttava kuovi, joka paransi Tringan alueen saapumisennätystä kolmella päivällä.

Haliaksen aineistoa hyödynnetty väitöskirjatyössä

Hangon lintuaseman aineistoa on hyödynnetty perjantaina 5.3. tarkastetussa Andreas Lindénin väitöskirjassa. Väitöskirja käsittelee populaatiodynamiikkaan vaikuttavien ympäristötekijöiden mallintamista.

Lindénin väitöskirjan viidestä osatyöstä kolme käsittelee lintuja. Väitöskirjan toisessa osatyössä tarkastellaan käpytikan vaelluskäyttäytymiseen ja pesimäkannan kannanvaihteluihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa on hyödynnetty Haliaksen käpytikkamuuttoaineistoa. Tulosten perusteella kuusen voimakkaasti vaihteleva käpysato vaikuttaa käpytikkojen vaellusaktiivisuuteen. Kuusen käpykatovuosina tikat vaeltavat aktiivisesti, kun taas hyvinä käpyvuosina tikat pysyvät metsissä. Suuret vaellukset käynnistyvät myös aikaisemmin kuin pienet. Männyn käpysato vaihtelee vuosien välillä vähän, ja siten männyn merkitys käpytikkamäärien selittäjänä on pienempi.

Väitöskirjan yhteenvedon voi käydä lataamassa tästä linkistä.

Hangon lintuasema onnittelee lämpimästi tuoretta tohtoria!

 

Kevätmuutto käynnistyi – haahka saapui Haliakselle!

Kevätmuutto on käynnistynyt Hangon lintuasemalla. Harmaa- ja merilokkien määrä on lisääntynyt viime päivinä, ja tänään 5.3. Aatu Vattulainen näki kevään ensimmäiset haahkat: pariskunta lensi itään eteläpuolelta. Pohjoistuulien myötä Hangon edustalle on auennut suuri avovesialue, jonne on viime päivinä ilmestynyt mm. satoja alleja ja kymmeniä telkkiä. Merikotkat ovat myös palanneet saaristoon. Tänään niitä havaittiin kuusi yksilöä, kun aiempina päivinä on näkynyt korkeintaan yksi lintu päivässä. Muita muuttolintulajeja ovat olleet kyhmyjoutsen, tilhi sekä vihervarpunen.

Lintusäätiedote 4.-8.3.

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle ajalle maanantai 4.3. alkaen:

Hei

Lounainen leuto virtauspulssi saapuu meille huomenna iltapäivällä mutta kestää vain noin vuorokauden verran. Luminen maisema pysäyttää muuttajat tehokkaasti, mutta joitakin innokkaita ensitunnustelijoita voi saapua, etenkin keskiviikkona. Lumet sulavat vauhdilla Keski-Euroopassa, Etelä-Ruotsissa ja Lounais-Baltiassa ja virtaus käy etelästä-lounaasta, mikä siirtää lintuja siellä lähemmäs Suomea.

ti: Kohtalaista, merellä ajoittain navakkaa kaakkoistuulta, joka päivän kuluessa kääntyy lounaaseen; pilvistä ja pieni lumisateen mahdollisuus. Jos pilvi on kovin alhaalla roikkuva sumupilvi, ei muuttoa.

ke: Kohtalaista leutoa länsilounaistuulta, joka merellä päivällä navakkaa. Vaihtelevaa pilvisyyttä ja hyvä ensimuuttajien sää.

to-pe: Kylmää talvista ilmamassaa saapuu luoteesta. Erittäin hienoa heikkotuulista ja kaunista ulkoilu- ja retkisäätä, mutta kylmää; yöllä kunnon pakkasta. Muutto ei yleisesti etene, mutta silti hyvää maa- ja merikotkan menosäätä.

Jatkoarvio: Kylmä talvinen säätyyppi jatkuu. Muutto ei vauhditu.

terv.
Jarmo K