Tringan fenologiaennätykset päivitetty

Tringan ARK on päivittänyt fenologialistansa niin, että siitä käy suoraan ilmi myös monien lajien saapumis- ja viivyttelyennätykset. Päivitys perustuu Uudenmaan linnusto -teoksessa julkaistuun taulukkoon ja ARK:n hyväksymiin havaintoihin. Päivitetty fenologialista löytyy täältä.

Tiedote: Lintujen ruokkiminen tulee sallia Helsingin puistoissa

LINTUJEN RUOKKIMINEN TULEE SALLIA HELSINGIN PUISTOISSA

Helsingin Seudun Lintutietellinen Yhdistys Tringa esittää Helsingin
kaupungin ympäristölautakunnalle, että talvilintujen ruokkiminen
sallittaisiin kaupungin puistoissa silloin kun se tapahtuu
asiallisesti. Kaupunki on muutama vuosi sitten lintuinfluenssan ja
rottien leviämisen pelossa kieltänyt lintujen ruokkimisen puistoissa.
Talvilintujen ruokkimiskieltoon kaupungin puistoissa ei ole tällä
hetkellä mitään aihetta.

Kotisivuillamme http://www.tringa.fi/fi/talvilintujen-ruokinta.html
kerromme neljä perusasiaa talvilintujen ruokkijoille:
-sijoita ruokinta sopivaan paikkaan
-huolehdi ruokintapaikan siisteydestä
-älä tarjoa suolaista tai pilaantunutta ruokaa
-älä lopeta ruokintaa kesken talven.

Tringalaiset ovat havainneet, että kielloista huolimatta siellä täällä
puistoissa kuitenkin ruokitaan talvilintuja, yleensä edellä
mainittujen perusoppien tapaan.

Yli kolmasosa suomalaisista on sanonut harrastavansa lintuja.
Talvilinnuista huolehtiminen onkin lintuharrastuksen ja luonnon
suojelemisen kaikkein perinteellisimpiä toimia.

BirdLife Suomi järjestää pihabongaus-tapahtuman tammikuun viimeisessä
viikonvaihteessa. Pihabongaus-tapahtumassa havainnoidaan lintuja
esimerkiksi ruokintapaikoilla.

Lisätietoja:
Seppo Vuolanto, puheenjohtaja, Tringa r.y. gsm 044-5120757

Tietoa pihabongaus-tapahtumasta BirdLife Suomen verkkosivuilla:
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/pihabongaus.shtml

Osallistu talvisiin laskentoihin

Keskitalvi on hyvää aikaa osallistua Luonnontieteellisen keskusmuseon talvilintulaskentoihin tai ruokintapaikkaseurantaan!

TALVILINTULASKENNAT
Suomessa on kautta aikain laskettu lintuja lähes 4000 talvireitillä. Näistä laskenta on sammunut aikojen saatossa yli 3000 kohteella. Linnustonseurannan sivuille on laitettu lista jäsenyhdistyksittäin aiemmin lasketuista vanhoista reiteistä, joista on olemassa kartta, ja reitit olisi siten toistettavissa. Kannustan suuresti vanhojen reittien henkiin herättämisessä tai uuden reitin perustamisessa! Seuraava laskentakausi on 25.12.2010 – 9.1.2011

Vapaat reitit, joiden kartta on tiedossa, löytyvät osoitteesta:
http://www.luomus.fi/seurannat/talvilintulaskennat/index.htm
=> "Vapaat reitit, joiden kulkureitti on linnustonseurannan tiedossa"

Osa reiteistä voi kulkea päällekkäin nykyisten reittien kanssa, ja sen takia vanhan reitin elvytys pitää vielä tarkistaa reittikohtaisesti. Mikäli haluat elvyttää vanhan reitin henkiin tai perustaa uuden reitin, ota yhteyttä: aleksi.lehikoinen@helsinki.fi.

Talvilintulaskennan ohjeet löytyvät osoitteesta:
http://www.luomus.fi/seurannat/talvilintulaskennat/1_Laskentaohje.pdf

Linnustonseurannan sivuilta löytyy myös lista laskentareiteistä, joista ei ole toimitettu
karttaa. Mikäli huomaat reittisi listassa, pyydän lähettämään karttakopion reitin kulusta
linnustonseurantaan.
http://www.luomus.fi/seurannat/talvilintulaskennat/index.htm
=> "Vanhat reitit, joista ei ole karttaa linnustonseurannalla"

RUOKINTAPAIKKASEURANTA
Ruokintapaikkaseurantaan voi osallista millä tahansa ruokinnalla 1.10.-30.4. välisenä
aikana. Seurannan kannalta on riittävää mikäli saman ruokinnan vieraita seuraa samalla
seurantatehokkuudella kahtena peräkkäisenä kahden viikon jaksona
Ruokintapaikkaseurannan ohjeet löytyvät osoitteesta:
http://www.luomus.fi/seurannat/ruokintapaikkaseuranta/index.htm
Molempiin seurantoihin liittyen voi lisätietoja tiedustella linnustonseurannasta: linnustonseuranta@luomus.fi.

Linnustonseuranta toivottaa Rauhallista Joulua ja linturikasta Uutta Vuotta!!

Markku Nygårdin perintömerikotka Sörvessä

Suomalainen merikotka Hilkka on tällä hetkellä Sörvessä Virossa. Kuvia siitä ja sen kulkureitistä löytyy mm.:
http://tarsiger.com/paivakirja/kuvat.php?pvm=2010-12-14&asema=sorve

Hilkka on varustettu lauttasaarelaisen ornitologin Markku Nygårdin perintövaroilla ostetulla sateliittilähettimellä. Markku oli eläessään ilmoittanut ystävilleen, että hänen perintönsä menee Suomen luonnonsuojeluliitolle kotkien suojeluun. Markku ehti kuolla pari vuotta sitten ennen testamentin tekoa ja omaisuus meni valtiolle, mutta se saatiin haettua luonnonsuojeluliitolle alkuperäistä tarkoitusta varten. Perinnön määrä on 85.000 euroa.

Merikotka Hilkka nimettiin Markun äidin mukaan.  Markun toive on siis lopulta toteutunut ja sateliittimerikotka tuo uutta tietoa joka on arvokasta kotkien suojelutyössä.
Linkit alkuperäisiin linkkeihin löytyy mm. Sörven päiväkirjan 14.12 kohdalta.
http://tarsiger.com/paivakirja/?asema=sorve

 

Tringa esittää ruderaatteja perustettavaksi pääkaupunkiseudulle

vuorihemppoja_c_jari_kostet.jpgHelsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa r.y. ehdottaa pääkaupunkiseudun kunnille, että nämä perustaisivat talvilintuja houkuttelevia ruderaatteja. Ruderaatit ovat suhteellisen laajoja aukeita alueita, joilla kasvaa siemenkasveja, ns. talventörröttäjiä, joiden siemenet houkuttelevat harvinaisiakin talvilintuja. Tällaisista talvilintulajiesta esimerkkejä ovat tunturikiuru ja muut kiurulajit, hemppo, vuorihemppo ja lapinsirkku. Talventörröttäjiä kasvaa monilla pääkaupunkisedun täyttömaa-alueilla, kuten Helsingin Vuosaaressa, Espoon Kulmakorvessa ja Vantaan Pitkäsuolla. Täyttömaa-alueet otetaan yleensä muuhun käyttöön tai ne heinittyvät, jolloin niiden merkitys talvilinnuille häviää.

Ruderaattialueet ovat syntyneet tähän menessä lintujen kannalta sattumalta. Niitä voitaisiin kuitenkin suunnitella ja hoitaa varta vasten lintujen ja lintuharrastajien iloksi esimerkiksi Helsingin Vuosaaren täyttömäelle. Ruderaatit lisäävät samalla luonnon monimuotoisuutta eli biodiversiteettiä, ja myös kasvi- ja hyönteisharrastajat tekevät näiltä alueilta mielenkiintoisia löytöjä. Syntyvien lintupaikkojen virkistysarvo olisi huomattava, koska lintu-ja luontoharrastajien määrä on jo tuhansia ja se kasvaa koko ajan.

BirdLife huolissaan suo- ja kosteikkolintujen uhanalaistumisesta

Tänään julkaistussa Suomen neljännessä uhanalaisuusarvioinnissa pistää silmään uhanalaisten lintulajien määrän raju kasvu. Edellisessä, vuonna 2000 julkaistussa arvioinnissa uhanalaisia lintulajeja oli 35 ja nyt 59. Uhanalaisten lintulajien määrä on siis kasvanut lähes 70 prosenttia. BirdLife pitää tätä yhtenä osoituksena siitä, että Suomi on epäonnistunut täysin tavoitteessa pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen vuoteen 2010 mennessä.

Uhanalaisten lintujen lukumäärä on kasvanut erityisesti soilla ja kosteikoilla. Yleisten suolintulajien, kuten suokukon, liron, keltavästäräkin ja niittykirvisen uhanalaistuminen kertoo ihmisen aiheuttamista laaja-alaisista suoympäristön muutoksista. Kosteikkojen uhanalaisten joukossa silmään pistävät viime aikoina voimakkaasti vähentyneet vesilintulajit tukkasotka, punasotka ja mustakurkku-uikku. BirdLife pitää tilannetta hyvin huolestuttavana ja vaatii Suomelta toimenpiteitä suo- ja kosteikkolintujen uhanalaistumisen pysäyttämiseksi.

Suot ja kosteikot ovat muuttoaikana tärkeitä hyvin monille lintulajeille. Pesimäpaikkojen ohella kosteikot ovat vesilintujen, kahlaajien ja varpuslintujen välttämättömiä muutonaikaisia levähdys- ja ruokailualueita. Ne ovat myös kaikkein suosituimpia lintuharrastuskohteita. Lintujen uhanalaisuusarvioinnin viesti on selvä: yhteiskunnan on osoitettava mittava lisärahoitus suo- ja kosteikkolinnuston hyvän tilan palauttamiseksi. On aloitettava laajamittainen soiden ennallistamishanke ja panostettava erityisesti suojelualueiden kosteikkojen luonnonhoitoon.

LISÄTIETOJA

Uhanalaiset linnut BirdLife Suomen sivuilla:
http://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/uhex/index.shtml

Teemu Lehtiniemi, p. 0400 749 786
suojelu- ja tutkimuspäällikkö, BirdLife Suomi ry