Kuusen käpysato vaikuttaa käpytikan kannan kokoon ja muuttokäyttäytymiseen

Voimakkaasti vuosittain vaihtelevalla kuusen käpysadolla on suuri vaikutus käpytikalle. Talvi on käpytikalle, kuten monelle muullekin lajille, vaikein elinkierron aika. Ravintoa on löydyttävä riittävästi tai muuten käy huonosti. Käpytikka on normaalisti ympäri vuoden samoilla seuduilla viihtyvä paikkalintu, mutta käpykadon sattuessa osa tikoista joutuu lähtemään syksyllä vaellukselle, sillä ravinto ei alueella riittäisi tulevana talvena kaikkien ruokkimiseen.

Tuore tutkimus osoittaa, että mitä vähemmän Etelä-Suomessa on kuusen käpyjä sitä voimakkaammin tikat ovat liikkeellä. Tällä on vaikutusta myös seuraavan vuoden pesimäkantaan: pesijämäärät romahtavat katovuosien jälkeisenä keväänä, mutta runsastuvat kun käpysato on hyvä. Vaellus vähentää lintuja käpykatoalueilta ja lisää lintuja runsaskäpyisillä alueilla. Lisäksi talvikuolleisuus on todennäköisesti suurempaa käpykatovuosina.
Koska kuusen käpysato on samanlainen laajalla alueella on tikkojen liikuttava pitkiä matkoja päätyäkseen käpykatoalueelta runsaamman sadon alueelle. Voimakkaat vaellukset käynnistyvätkin aikaisemmin kuin heikot vaellukset ja suurvaellukset huipentuvat jo loppukesästä huomattavasti aikaisemmin kuin kuusen käpyjen siemenet ovat edes kypsyneet syötäviksi. Tikat tarkkailevatkin kesällä kypsyvää käpysatoa ja tekevät sen perusteella päätöksen lähteäkö liikekannalle vai ei. Männynkäpyjen määrä vaihtelee vuosittain vähemmän kuin kuusen, minkä takia se ei vaikuta samalla tavalla käpytikan elämään kuin kuusen satovaihtelut.
Tiedot käyvät ilmi Oikos-tiedesarjassa julkaistusta artikkelista, jonka laatimisessa on hyödynnetty Hangon lintuaseman muuttolaskentoja, Luonnontieteellisen keskusmuseon pesimälaskentoja sekä metsäntutkimuslaitoksen käpysatotietoja.

Antalet grankottar påverkar större hackspettens populationsstorlek och flyttningsbeteende

Antalet grankottar varierar starkt mellan år vilket har en stor inverkan på större hackspettens liv och leverne. I likhet med flera andra arter är vintern den svåraste tiden i hackspettarnas livscykel. Endast en tillräcklig förekomst av föda kan garantera att hackspetten överlever vintern. I normala fall är större hackspetten en stannfågel som trivs inom ett begränsat område, men då födan tryter blir en del hackspettar tvungna att lämna sitt revir och ge sig ut på strövtåg.

I en nyligen publicerad artikel påvisas att ett större antal större hackspettar flyttar under år då granen har få kottar. Ett dåligt kottår innebär även att populationen av större hackspettar är mindre under påföljande häckningssäsong, men stammen repar sig i och med ett bättre kottår. Sannolikt ökar den vintertida dödligheten under år med få grankottar. Flyttningen som utlösts av det dåliga kottåret leder till att det finns flera större hackspettar i områden med högre kottförekomst jämfört med områden där det är ont om grankottar. Eftersom granens kottproduktion är tämligen lika inom stora sammanhängande områden blir hackspettarna tvungna att flytta längre sträckor då antalet kottar är mycket lågt. De riktigt stora hackspettsinvasionerna kulminerar redan under sensommaren, långt före grankottarnas frön hunnit mogna och därmed utgöra en födokälla. Hackspettarna har alltså en uppfattning om kottproduktionen redan under sommaren och besluter baserat på dessa iakttagelser om de flyttar eller inte. Grankottarna har en större betydelse för hackspettarna än tallkottarna vilka inte varierar lika starkt i antal mellan olika år.
Resultaten presenteras av ett finskt forskarteam i en nyligen publicerad artikel i tidsskriften Oikos. I artikeln behandlas flyttfågeldata från Hangö fågelstation samt information om antalet grankottar och den häckande fågelfaunan insamlat av skogsforskningsinstitutet och naturhistoriska centralmuseet.

Linkki alkuperäisjulkaisuun / Läs mera:
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1600-0706.2010.18970.x/abstract

Linkki Luonnontieteellisen keskusmuseon linnustonseurantaan/ Mer om Fågel inventering i Finland:
http://www.luomus.fi/seurannat/linnut.htm

Linkki Hangon lintuaseman sivuille/ Mer on Hangö fågelstationen:
http://www.tringa.fi/fi/hangon-lintuasema/hangon-lintuasema/

Linkki Metsäntutkimuslaitoksen siemensatotutkimuksen sivuille / Mer om Skogsforskningsinstitutet:
http://www.metla.fi/metsat/solbole/tutkimuspuisto/siemensato.htm

https://tringa.fi/wp-content/themes/impeka/images/empty/thumbnail.jpg 150 150 adminTringa adminTringa https://secure.gravatar.com/avatar/252b8ccb8b082b6745305bd01ccdfe83?s=96&d=mm&r=g 22.2.2011 22.2.2011

Kuusen käpysato vaikuttaa käpytikan kannan kokoon ja muuttokäyttäytymiseen

Tringa

Toiminta

Harrastus

Yhdistys

Yhdistys

Kotisivut yritykselle toteutti Geeky Panda

Kuusen käpysato vaikuttaa käpytikan kannan kokoon ja muuttokäyttäytymiseen

Porkkalan ja Suomenojan retki 13.4.2024 Retkikertomus

Mediatiedote: Viikin jätteenkäsittelylaitoksen toiminta heikentää Vanhankaupunginlahden linnustoarvoja

Lintusäätiedote Uudellemaalle 21.–23.4.2024

Tringa

Toiminta

Harrastus

Yhdistys

Yhdistys

Kotisivut yritykselle toteutti Geeky Panda