Tringan ja BirdLifen mielipide sunnuntain HBL:ssä allin kevätmetsästykseen liittyen

Eilen julkaistiin HBL:ssa Tringan ja BirdLifen mielipide allien kevätmetsästykseen liittyen vastauksena samaisessa lehdessä 23.11.julkaistuun mielipidekirjoitukseen, jossa otettiin kantaa allien kevätmetsästyksen puolesta.

Keskustelu pohjautuu HBL:ssä 15.11. julkaistuun Peter Buchertin kirjoittamaan artikkeliin, jossa kerrotaan Tringan ja BirdLifen tänä syksynä järjestämistä allilaskennoista Tringan alueen saaristossa sekä Uudenmaan Riistakeskuksen Tringan alueelle myöntämistä poikkeusluvista metsästää alleja keväällä.

Mainitut poikkeusluvat oli myönnetty sillä perusteella, että lupaviranomainen katsoi, ettei alli ole metsästettävissä syksyllä normaaliin metsästysaikaan ja ettei näin ollen vaihtoehtoa kevätmetsästykselle olisi. Tringan ja BirdLifen laskentojen perusteella näyttää kuitenkin päinvastoin siltä, että alli esiintyy runsaana saaristossa syksyllä, eikä lajin metsästäminen keväällä tällä(kään) perusteella olisi mahdollista. Allilaskentojen tuloksista on luvassa raportti vuoden viimeisessä Tringa-lehdessä.

Tringa valitti keväällä mainituista allin poikkeusluvista maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan, jossa asian käsittely on edelleen kesken.

Tringan ja BirdLifen mielipide löytyy täältä:

http://hbl.fi/opinion/lasares-brev/2011-11-25/det-ar-dags-att-avsta-fran-varjakten

Mielipidekirjoituksen olivat laatineet Seppo Vuolanto ja Teemu Lehtiniemi.

Vesilintujen syysmuutto on viivästynyt Suomessa – Sjöfåglarnas höstflyttning har försenats i Finland

Suomalaiset vesilinnut jäävät syksyllä yhä pidemmäksi aikaa maahamme. Merihanhi ja tukkasotka ovat tuoreen tutkimuksen mukaan viivästyttäneet syysmuuttoaan jopa kuukauden. Tutkimus julkaistiin vastikään Journal of Ornithology-tiedesarjassa.

Ilmastonmuutos muuttaa lajien vuosikiertoa. Tästä yleinen esimerkki on lintujen kevätmuuton aikaistuminen keväiden lämmetessä. Sen sijaan ilmastonmuutoksen vaikutusta lintujen syysmuuttoon on tutkittu huomattavasti vähemmän, vaikka syyslämpötilat ovat nousseet maassamme yli puolitoista astetta. Hangon lintuasemalta kerätty muuttoaineisto osoittaa, että useat vesilintulajit ovat viivästyttäneet syysmuuttoaan viimeisen 30 vuoden aikana.

Jatka lukemista:

Joulukuun kokouksessa luvassa esitys linturetkeilystä Azoreilla

Kuukausikokous 1.12. klo 18:00 alkaen Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6). Ohjelmassa on Mika Bruunin esitys ´Linturetki Azoreilla´. Odotettavissa on hienoja kuvia saaren fantastisista maisemista ja linnuista. Ehkä näemme vilahduksia myös harvinaisista Pohjois-Amerikan vieraista sekä saamme kuulla retkeilyn arjesta kaukana mantereesta sijaitsevilla saarilla.

Tervetuloa sankoin joukoin vuoden viimeiseen kokoukseen!

Sadas Hangon lintuaseman julkaisu on tosiasia! Den hundrade publikationen från Hangö fågelstation!

Nyt jo 33 vuotta toimineen Hangon lintuaseman julkaisutahti on kiihtynyt voimakkaasti viime vuosina, ja vastaa nykyään esimerkiksi Ruotsin suurten lintuasemien Falsterbon ja Ottenbyn vuosittaista julkaisutehokkuutta. Sadasta julkaisusta on 2000-luvulta 69, joista peräti 11 on vuodelta 2011.

Nu 33-åriga Hangö fågelstations publikationstakt har ökat skraftigt de senaste åren, och motsvarar numera t.ex. Sveriges stora fågelstationers Falsterbo och Ottenby årliga publikationseffektivitet. Av 100 publikationer är 69 från 2000-talet, och inte mindre än 11 från år 2011. 

 

Jatka lukemista:

Tringa muisti ansioituneita jäseniään kunniamerkeillä

Tringan syyskokouksessa kuusi merkittävää työtä Tringan hyväksi tehnyttä henkilöä palkittiin ansiomerkeillä: Pertti Uusivuori kultaisella ansiomerkillä ja Aki Arkiomaa, Margus Ellermaa, Andreas Linden, Aleksi Lehikoinen ja Pekka Seppälä yhdistyksen ansiomerkillä.

pu_ansiomerkki_kulta.jpgKokouksessa luovutettiin Pertti Uusivuorelle (kuvassa) BirdLifen kultainen ansiomerkki yli 40 vuotta kestäneestä toiminnasta lintuharrastuksen ja yhdistystoiminnan edistämiseksi. PU on ollut mukana aikoinaan valmistelemassa Tringan perustamista ja kuuluu yhdistyksen perustajajäseniin. Vuodesta 1974 lähtien PU on hoitanut Tringassa lukuisia luottamustehtäviä, joista mainittakoon yhdistyksen puheenjohtajuus vuosina 1981 – 1986. PU toimi myös BirdLife Suomen edeltäjän Lintutieteellisten Yhdistysten liiton valtuuston puheenjohtajana heti LYL:n perustamisesta lähtien. Hän on edelleen BirdLife Suomen edustajiston jäsen Tringan edustajana. PU on Tringan ja LYL/BirdLifen lisäksi toiminut aktiivisesti Bongariliitossa.

Aki Arkiomaalle, Margus Ellermaalle, Aleksi Lehikoiselle, Andreas Lindenille sekä Pekka Seppälälle myönnettiin Tringan BirdLife -ansiomerkki

Aki Arkiomaa on vuosien ajan toiminut tarmokkaasti Tringassa monissa eri luottamustehtävissä. Aki on aikoinaan toiminut mm. yhdistyksen puheenjohtajana. Tällä hetkellä hän hoitaa yhdistyksen taloudenhoitajan ja jäsensihteerin tehtäviä sekä istuu retki- ja suojelutoimikunnissa. Aki on ennättänyt olemaan aktiivinen myös kattojärjestö BirdLifessa, jossa hän on useamman vuoden ajan heiluttanut hallituksen puheenjohtajan nuijaa.

Lintupaikkavastaava Margus Ellermaa on järjestänyt vuosia menestyksekkäästi Tringan alueen tärkeiden lintualueiden kartoituksia. Pitkälti vuosien aikana järjestettyjen laskentojen tuloksena Margus laati vuoden 2010 lopussa Uudenmaan tärkeät lintualueet selvityksen, josta tulee olemaan merkittävästi hyötyä Tringan linnustonsuojelutyössä. Margus on erittäin aktiivinen yhdistyksen suojelutoiminnassa ja istuukin Tringan suojelutoimikunnassa.

Myös Andreas Lindén kuuluu Tringan entisiin puheenjohtajiin. Ennen puheenjohtajuuttaan Andy ehti toimia yhdistyksen hallituksen jäsenenä useamman vuoden ajan, sekä istua retki- ja suojelutoimikunnassa. Uransa Tringassa Andy aloitti aktiivisena retkioppaana ja niitti mainetta erityisesti opastamalla Tringan maineikkailla pöllöretkillä. Nykyisin Andy hoitaa Tringan tutkimustoimikunnan puheenjohtajan tehtäviä Norjasta käsin.

Aleksi Lehikoisen useimmat tuntevat Hangon lintuaseman touhukkaana asemanhoitajana ja rariteettikomitean sihteerinä. Aksu on asemanhoitajakautena lisännyt merkittävästi Hangon lintuaseman aineistosta tehtyä tutkimustyötä ja hänen panoksensa on merkittävästi vaikuttanut siihen että Halias on Suomen aktiivisin lintuasema kaikilla mittareilla mitattuna. Asematoiminnan lisäksi Aleksi vaikuttaa: tutkimus ja havaintotoimikunnissa. Aikaisemmin hän on ollut mm. hallituksen sihteeri ja aluerariteettitoimikunnan jäsen. Vanhana nuorisojaostolaisena Aleksi on ollut myös merkittävässä asemassa nuorisojaoston uudessa tulemisessa ja hän on tarjonnut mittavaa tietotaitoaan auliisti suojelutoimikunnan käyttöön.

Pekka Seppälän ansioita ei ainakaan tringan retkille osallistuneille tarvitse kertoa. Pekka on tringan retkitoiminnan kulmakivi joka tinkimättömällä mutta rennolla otteella hoitaa retkitoimikunnan puheenjohtajan virkaa. Pekan kautta lukemattomat lintuharrastajat ovat ottaneet ensiaskeleet lintuharrastuksen maailmaan. Pekka on myös toiminut Tringan hallituksessa ja hän oli mukana perustamassa "ensimmäistä nuorisojaostoa" 90-luvun alussa.

Yhdistykset ja yksityishenkilöt voivat hakea ansioituneille lintuharrastajille BirdLife Suomen ansiomerkkejä. Ansiomerkkejä myönnetään valtakunnallisesti tai paikallisesti merkittävästä toiminnasta lintujen harrastuksen, tutkimuksen, suojelun ja/tai yhdistystoiminnan hyväksi.

Asemanpinna #306!

Tänään koettiin asemalla hieno lintupäivä! Jo yö enteili hyvää, sillä verkoista saatiin neljä sarvipöllöä sekä suo- ja varpuspöllö. Meno kiihtyi heti aamusta.

Kalle Mellerin komppaus Gåsörsuddenia kohden pysähtyi Kalskärsbergetille, jossa taksui ruskouunilintu. Koko aseman miehityskaarti kutsuttiin koolle, ja lintu ehdittiin havaita ennen sen katoamistemppua ruovikkoon. Kallen ja Aatun retki jatkui Gåsörsuddenille, josta löytyi ensin tunturikiuru ja heti perään harmaasirkku, joka oli asemalle uusi laji (nro 306). Harmaasirkku onnistuttiin teemailemaan verkkoon ja rengastettiin. Päivää piristivät vielä mm. 4+1 nuorta pikkukajavaa muutolla sekä paikalliset kolme suopöllöä ja yksi sarvipöllö. Illan ensimmäinen pöllörengastus (sarvipöllö) oli tosiasia jo kuuden jälkeen, joten lisää lienee pian tiedossa. Päivän runsain muuttaja oli tilhi, joita nähtiin yli 1200m. Marraskuussakin näkee siis lintuja!

 

Syyskokouksessa tapahtunutta

 Näytekuva

Tringan torstaisessa sääntömääräisessä syyskokouksessa 3.11.
valittiin uusi hallitus (2012-2013), hyväksyttiin Tringan strategia
vuosille 2012-2016 ja toimintasuunnitelma sekä talousarvio vuodelle 2012.
Linkit strategiapaperiin ja toimintasuunnitelmaan löytyvät uutisen lopusta. 

Puheenjohtajana jatkaa Seppo Vuolanto ja varapuheenjohtajaksi
valittiin Matti Koivula. Muita jäseniä hallituksessa ovat Juha Lindy
(uusi jäsen), Pekka Murejoki (uusi jäsen), Johannes Silvonen (uusi
jäsen), Eeva-Liisa Alanen, Jaakko Asplund, Risto Nevanlinna ja Erkki
Virolainen

Tringan strategiassa määriteltiin suuntaviiva Tringan toiminnalle
seuraavalle viidelle vuodelle. Strategiassa korostuu erityisesti
yhdistyksen jäsenmäärän kasvattaminen. Myös suojelutoimintaan tullaan
panostamaan tulevien vuosien aikana.

Osaltaan tulevien vuosien strategiaan liittyen kokouksessa esittäytyi
Tringan tulevan järjestösihteeri. Eeva-Kaisa Ahtiainen aloittaa työnsä
vuodenvaihteessa ja hän tulee vastaamaan erityisesti jäsenhankinnasta.

Ennen illan esitystä Puheenjohtaja Seppo Vuolanto jakoi myös Tringan
ansiomerkit: Pertti Uusivuorelle on myönnetty BirdLifen kultainen
ansiomerkki ja Aki Arkiomaalle, Margus Ellermaalle, Aleksi
Lehikoiselle, Andreas Lindenille sekä Pekka Seppälälle Trigan BirdLife
-ansiomerkki.

Lopuksi nähtiin Teppo Helon esitys sinipyrstöstä: missä sinipyrstöjä
esiintyy Suomessa, miten helppoa sinipyrstö on löytää hyvänä vuotena
ja miten sinipyrstön ikä määritetään. Ilta purettiin totuttuun tapaan
Mannerheimintien Iguanassa.
 

Tringan strategia 2012-2016

Toimintasuunnitelma 2012

Lintusäätiedote 1.-5.11.

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:
Loppuviikolla purkautuu arktista ilmaa pohjoisesta Venäjälle, mutta kylmä vain hipaisee Itä-Suomea – liikkeellä voi silloin olla Jäämeren lintuja. Uudellamaalla näyttäisi viivyttelijöitä ja loppuviikolla erityisesti kaakosta tulevia harvinaisuuksia suosiva lämmin virtaus jatkuvan edelleen ainakin seuraavat 6 vrk. Vahva korkeapaine Suomen itäpuolella pitää sään joka päivä myös poutaisena ja retkeilyä suosivana. Kuitenkin yleinen matala alapilvi estää havainnointia ylöspäin ja vaimentaa esim. kotkamuuttoa.
Ti: Enimmäkseen heikkoa lounaanpuoleista tuulta, puolipilvistä-pilvistä.
Ke: Enimmäkseen kohtalaista, merellä jopa navakkaa lounaanpuoleista tuulta ja pilvistä.
To: Heikkoa tuulta, vaihtelevaa pilvisyyttä.
Pe-su: Heikkoa-kohtalaista kaakonpuoleista virtausta.