Sadas Hangon lintuaseman julkaisu on tosiasia! Den hundrade publikationen från Hangö fågelstation!

Nyt jo 33 vuotta toimineen Hangon lintuaseman julkaisutahti on kiihtynyt voimakkaasti viime vuosina, ja vastaa nykyään esimerkiksi Ruotsin suurten lintuasemien Falsterbon ja Ottenbyn vuosittaista julkaisutehokkuutta. Sadasta julkaisusta on 2000-luvulta 69, joista peräti 11 on vuodelta 2011.

Nu 33-åriga Hangö fågelstations publikationstakt har ökat skraftigt de senaste åren, och motsvarar numera t.ex. Sveriges stora fågelstationers Falsterbo och Ottenby årliga publikationseffektivitet. Av 100 publikationer är 69 från 2000-talet, och inte mindre än 11 från år 2011. 

 

Julkaisuista 20 koskee artikkeleita kansainvälisissä tieteellisissä julkaisusarjoissa, kuten Science, Ecology, Global Change Biology ja Journal of Animal Ecology. Lintuaseman aineistoa on hyödynnetty neljässä väitöskirjassa ja kolmessa pro gradu-tutkielmassa. Valtaosa julkaisuista on suomenkielisiä tiedonantoja tai raportteja. Aseman julkaisuista suurin osa on ladattavissa aseman verkkosivuilta.

Kaksi tuoreinta lintuaseman artikkelia on julkaistu Boreal Environment Research-tiedelehden sivuilla osana The Global Environmental Change – messages from birds-teemanumeroa. Hangon lintuaseman julkaisu numero 99 tarkastelee kaukomuuttajien kevätmuuton ajoittumista suhteessa lämpötilatietoihin ympäri Eurooppaa ns. korrelaatiokarttojen avulla. Kartat osoittavat, että lintujen saapumispäivä esimerkiksi Suomeen korreloi voimakkaimmin lintujen oletetun muuttoreitin lämpötilan kanssa. Tämä viittaa siihen, että linnut säätelevät etenemisvauhtiaan jatkuvasti muuttaessaan läpi Euroopan. Tutkimuksessa käytettiin Hangosta sekä muualta Euroopasta kerättyjä saapumispäivätietoja.

Sadas julkaisu käsittelee puolestaan kevään ensisaapuja-aineiston analysointia muuton ajoittumiseen liittyvässä tutkimuksessa. Artikkelin tulokset osoittavat, että tämä laajalti kerätty ja käytetty aineistotyyppi kuvaa usein muuton ajoittumista heikosti, jos esimerkiksi kannanvaihtelut jättää huomioimatta. Kuitenkin jos lintuasema- ja ensisaapuja-aineistot yhdistetään samaan tilastolliseen malliin, saadaan kevätmuuton ensimmäisistä saapujista todenmukaisempi kuva ja esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamia muutoksia lintujen kevätmuuttoon voidaan tarkastella luotettavammin. Tämä havainnollistettiin yhdistämällä metsäkirvisen kevätmuuttajamääriä Hangon lintuasemalla eri puolilla Uuttamaata kerättyihin ensisaapujapäivämääriin.

Pitkälti vapaaehtoisvoimin kerätty Hangon lintuaseman aineisto on vapaasti käytettävissä tieteelliseen tutkimukseen. Mikäli olet kiinnostunut käyttämään aineistoa, ota yhteys asemanhoitaja Aleksi Lehikoiseen.

Linkki Boreal Environment Research-sarjan sivuille (teemanumero 16(B)).

Linkki aseman julkaisuluetteloon .

Av alla publikationer är 20 artiklar i internationella vetenskapliga tidsskrifter, som Science, Ecology, Global Change Biology och Journal of Animal Ecology. Data från fågelstationen har använts i fyra doktorsavhandlingar och tre pro gradu-avhandlingar. Majoriteten av publikationerna är finskspråkiga rapporter. En stor del av publikationerna finns tillgängliga på stationens hemsidor .

De två färskaste artiklarna har publicerats i den vetenskapliga tidsskriften Boreal Environment Research, som en del av temanumret The Global Environmental Change – messages from birds. Hangö fågelstations 99. publikation granskar långdistansflyttares ankomsttid på våren, i förhållande till temperaturdata från Europa, med hjälp av s.k. korrelationskartor. Kartorna visar att de kraftigaste sambanden mellan ankomst och temperatur ofta befinner sig längs artens antagna flyttningsrutt, men långt från stället där ankomstdatat samlats in. Detta tyder på att fåglarna ständigt justerar sin flyttningshastighet då de flyttar igenom Europa.

Den hundrade publikationen behandlar användningen av första ankomstdatum som material i flyttfågelforskning. Artikelns resultat visar att denna allmännt samlade och använda datatyp vanligtvis inte beskriver flyttningstidpunkten särskillt bra, då t.ex. förändringar i antal inte beaktas. Kombinerat i samma statistiska modell, kompletterar ankomstdatum och fågelstationsdata varandra, så att den tillgängliga informationen blir effektivare och pålitligare använt. Detta illustrerades med att kombinera vårobservatoner av trädpiplärka på Hangö fågelstation med ankomstdatum från olika områden i Nyland.

Hangö fågelstations data, som är insamlat främst genom frivilligt arbete, är fritt tillgängligt material för vetenskaplig forskning. Om du är intresserad av att använda materialet, kontakta stationsansvariga Aleksi Lehikoinen.

Link till tidsskriften Boreal Environment Research temanummer om fåglar (16 B):

Link till Hangö fågelstations publikationsförteckning :

Lisätietoja / Tilläggsinformation:

Aleksi Lehikoinen, Helsingin yliopisto, aleksi.lehikoinen( at )helsinki.fi, 045-1375732

Anssi Vähätalo, Aronia instituutti, anssi.vahatalo( at ) novia.fi, 019-224 8425

150 150 adminTringa
Kirjoita jotakin