BirdLife kehottaa luonnossa liikkujia valppauteen: munienkerääjiä saattaa olla liikkeellä

Tänä vuonna paljastuneen noin 10 000 munaa käsittäneen luonnonsuojelurikoksen tiimoilta on noussut esiin viitteitä siitä, että lintujen munien keruuta harjoitetaan Suomessa luultua enemmän. Suomi on länsieurooppalaisille munankeräilijöille kiinnostava kohde, koska meillä tavataan paljon muualla EU:ssa harvinaisia lajeja ja kiinnijäämisen riski on pieni. Munien luonnosta ottaminen on aina rikos.
BirdLife Suomi kehottaa lintuharrastajia ja muita luonnossa liikkujia valppauteen erityisesti Pohjois-Suomessa, missä toiminnan uskotaan keskittyvän kesäkuun loppupuoliskolle. Munien tai poikasten ottoon viittaavista havainnoista tulee ilmoittaa heti poliisille tai tullille. Epäilyttävistä ajoneuvoista ja toimijoista kannattaa ottaa varmuuden vuoksi kuva.
Ulkomaiset munien kerääjät ovat tulleet viime vuosina varovaisemmiksi, minkä vuoksi he liikkuvat Suomesta vuokratuilla autoilla, jotka eivät herätä samaan tapaan huomiota kuin ulkomaisilla rekisterikilvillä varustetut autot. Myös suomalaiset ovat syyllistyneet munien keruutoimintaan ja välittämiseen.
Euroopassa erityisen haluttuja ovat pohjoiset lajit, etenkin petolinnut. Selvitysten mukaan ryöstettyjen ja salakuljetettujen munien hinta vähintään viisinkertaistuu maan rajojen ylityksessä. Munia halutaan sekä yksityisiin munakokoelmiin että tarhoihin haudottaviksi.
Suomessa kaikkien lintulajien munat ja poikaset ovat rauhoitettuja. Tällä hetkellä ei ole juuri mitään tietoa siitä, kuinka paljon munien keruuta Suomessa harjoitetaan. Länsieurooppalaisten luonnonsuojelurikostutkijoiden mukaan Suomi on kuitenkin tärkeä lähdemaa.
Maailmanlaajuisesti laiton luonnonvaraisten eläinten ja kasvien kauppa arvioitiin vuonna 2002 liikevaihdoltaan huumekaupan jälkeen toiseksi suurimmaksi laittomaksi kaupaksi.

Haahkaukkojen kerääntymät ja haahkapoikueet tuovat kesän!

Kevätmuutto alkaa olla Hankoniemen kärjessä ohitse, ja valtaosa asemalla havaittavista muuttajista on kesäkuun alkupuolella  jo syysmuuttajia. Vesilintukoiraita, kuten telkkiä, isokoskeloita, sinisorsia ja tukkasotkia, muuttaa päivittäin kohti läntisiä sulkasatoalueita. Isokuovi on myös jo aloittanut syysmuuttonsa. Varma kesän merkki on myös tuhansien haahkakoiraiden sulkasatokerääntymät. Hyvällä näkyvyydellä ja tyynellä säällä voi bunkkerilta laskea jopa yli 15 000 koirasta. Tänään väreilyn ja udun takia laskuissa päästiin vain noin 10 000 yksilöön.

 

kalkaskuvat_20120606_dsc_2134.jpg

 

 

 

 

 

 

 

Kesän tullen haahkakoiraat kerääntyvät ulkosaaristoon sulkimaan. Viime viikonlopun voimakkaat tuulet toivat tämän "kerääntymän" Uddskatanille. (c) Aleksi Lehikoinen.

 

Valtaosa haahkanpoikasista on myös jo kuoriutunut, ja lähivesillä on näkynyt ilahduttavan suuria poikueita. Lähiviikkojen aikana lintuasemalta tehtävissä poikuelaskennoissa selviää millainen on poikastuotto tänä vuonna.

Jatka lukemista:

Alli ja pilkkasiipi ovat maailmanlaajuisesti uhanalaisia

Alli luokitellaan nyt maailmanlaajuisesti vaarantuneeksi ja pilkkasiipi erittäin uhanalaiseksi. Aiemmin lajit on luokiteltu elinvoimaisiksi. Uhanalaisluokituksen perusteena on molempien lajien voimakas väheneminen erityisesti Itämerellä.
 
Tieto ilmenee tänään julkaistusta maailmanlaajuisesti uhanalaisten lintujen päivityksestä.
 
Vaikka maailman noin 10 000 lintulajista noin 10 % on uhanalaisia, Suomessa tavattavista linnuista maailmanlaajuisesti uhanalaisiksi on aiemmin luokiteltu vain allihaahka, kiljuhanhi, kiljukotka ja kultasirkku. Kaikki neljä lajia ovat Suomessa harvinaisia.
 
Alli on Suomessa runsaslukuinen muuttolintu erityisesti Suomenlahdella. Itämerellä talvehtivat linnut pesivät pääosin Venäjän arktisilla alueilla. Lisäksi pohjoisimmassa Lapissa pesii pieni ja huonosti seurattu noin 1 500 parin kanta. Suomen allikannan muutoksia ei tunneta. Pilkkasiipi pesii Suomessa saaristossa sekä Lapissa. Suomen pesimäkanta on vähentynyt ja on nyt noin 10 000 paria.
 
Pilkkasiipi on Suomessa rauhoitettu, mutta alli on riistalintu. BirdLife Suomi pitää välttämättömänä, että allin metsästys kielletään kokonaan maailmanlaajuisen uhanalaisuuden myötä.
 
”Virallisissa kannanotoissa korostetaan metsästyksen kestävyyttä. Allin uhanalaisluokan muutos on mittari sille, onko kyse vain sananhelinästä. Maailmanlaajuisesti uhanalaisen lajin metsästystä ei voi pitää kestävänä. Allin metsästyksestä on pakko luopua”, BirdLife Suomen toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa kommentoi.
 
Itämerellä talvehtivien allien ja pilkkasiipien määrä on romahtanut reilussa kymmenessä vuodessa alle puoleen. Itämereltä on parissakymmenessä vuodessa hävinnyt yli miljoona allia. Lajien taantuman syytä ei varmuudella tunneta. Nuorten lintujen osuuden pieneneminen viittaa pesintöjen säännölliseen epäonnistumiseen. Taustalla saattaa olla ilmastonmuutos, minkä vuoksi olosuhteet pesimäalueilla ovat muuttuneet epäsuotuisammaksi.
 
Maailman luonnonsuojeluliitto IUCN päivittää vuosittain maailman eliöiden uhanalaisuusluokitukset. Päivityksessä uhanalaisuusluokkia sekä nostetaan että lasketaan.

Kevätkauden viimeinen lintusäätiedote – Kiitokset Jarmo Koistiselle!

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote:

Touko-kesäkuun vaihteen kolea, sateinen ja tuulinen sää lienee ollut kohtalokas monille pesijöille. Tämän viikon aikana ilmamassa lämpenee vähitellen ajankohdan normaaliarvoihin.

Pitkät ennusteet näyttävät myös melko epävakaista säätä, ts. sateita on säännöllisesti. Minkäänlaisia kuumia putkia ei niissä näy, vaan virtauskenttä on "sekava". Tosin edeltävät 5 vrk ovat olleet suotuisia itäisten lajien saapumiselle Pohjois-Suomeen. Tämäkin "syöttövirtaus" kuolee tänään pois. Näin ollen tämän kevään muuttokausi loppuu sään osalta vähitellen ilman loppuhuipennuksia.

Palaan ennustamaan syksyllä tai satunnaisesti aikaisemmin, jos jotain erityistä on näköpiirissä.