Vanhankaupunginlahden v. 2014 pesimälinnuston seurantalaskennan tuloksia    

Hannu Sarvanne

Tein kuluneena keväänä ja kesänä pesimälinnuston laskentoja Vanhankaupunginlahdella Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen toimeksiannosta ja Suomen ympäristökeskuksen ohjeistuksella. Vanhakaupunginlahden linnuston tilaa on seurattu vuosittain samoin menetelmin v. 1986 alkaen.

Laskennat käsittivät:

  • Koko kosteikkoalueen kattavat kiertolaskennat (vesilinnut, kahlaajat ja lokkilinnut) (5 kertaa) sekä samalla reitillä tehdyt vesilintujen poikuelaskennat (3 kertaa)
  • Hoitoniittyjen (Lammassaari ja Purolahti) kartoituslaskennat (5 kertaa)
  • Yölaulajalaskennat (3 kertaa)
  • Pikkutikkojen pesien etsintä
  • Uhanalaisten ja harvalukuisten lajien havainnointi laskentojen ohessa ja laskentojen ulkopuolisina päivinä.

Tuloksissa on edustettuna vain osa lahden pesimälajeista, koska seurantalaskennoissa ei selvitetä kaikkien pesimäympäristöjen parimääriä (esim. suuri osa metsälajeista ja osa ruoikkolajeista puuttuvat. Koko Natura 2000 – alueen kattavat pesimälinnuston kartoitukset on tehty Suomen ympäristökeskuksen toimesta viimeksi v. 2004, 2007 ja 2012).

Saarilta ja niitä ympäröiviltä reunametsä- ja täyttömaa-alueilta huomioin vain uhanalaiset ja harvalukuiset pesimälajit. Harvalukuisia pesimälajeja sekä yölaulajia etsin myös kosteikkoaluetta laajemmalta alueelta, joka rajautui Viikintien, Herttoniemen metsäselänteen, Itäväylän, Hermannin rantatien ja Hämeentien väliin.

Pöntöissä pesivää lajistoa sekä harmaahaikarayhdyskuntaa seurasi Eero Haapanen. 

Vuoden 2014 parimäärät/reviirit (suluissa v. 2013)

Vesilinnut

laulujoutsen                 1 (0)

kyhmyjoutsen             7 (6)

kanadanhanhi             2 (0)

sinisorsa                       123 (61)

harmaasorsa               2 (1)

lapasorsa                     8 (7)

haapana                       16 (12)

tavi                               14 (7)

heinätavi                     3 (1)

tukkasotka                   2 (3)

telkkä                           37 (34)

isokoskelo                   3 (2)

tukkakoskelo               1 (1)

silkkiuikku                    46 (45)

nokikana                     39 (21)

Vesilintulajeja pesi 15 (kun rantakanoihin kuuluva nokikana lasketaan mukaan), mikä on eniten v. 1986 alkaneissa seurantalaskennoissa. Laulujoutsen (1 pari) ja kanadanhanhi (2 paria) olivat uusia pesimälajeja seuranta-alueella. Kahtena edellisenä vuonna pesineen, mutta pitkään lajistosta puuttuneen punasotkan pesintä ei tänä vuonna varmistunut.

Parimäärä, 305, on suurin sitten v. 1992. Vuosina 2010 – 2013 parimäärä on vaihdellut 183 – 233 välillä (suurin osa vesilinnuston kokonaisparimäärän vaihtelusta selittyy sinisorsan runsauden vaihtelulla). Vain yhden lajin parimäärä väheni (tukkasotka).

Leuto talvi ja aikainen kevät lienevät suurin syy sinisorsan parimäärän kaksinkertaistumiseen verrattuna vuoteen 2013. Selvää kasvua on kuitenkin havaittavissa myös vuosiin 2010 – 2012 nähden (jolloin sinisorsien parimäärät 62 – 84).

Tavi runsastui muutaman vuoden takaiselle tasolle (v. 2012 – v. 2013 7 paria, kun taas v. 2009 – v. 2011 12 – 18 paria).

Nokikanoja pesi lukuisammin kuin yhtenäkään seurantalaskentavuonna. Parimäärä kasvoi ilahduttavasti v. 2013 notkahduksen jälkeen ja laji oli myös selvästi runsaampi kuin edellisinä hyvinä vuosina v. 2011 ja v. 2012 (33 ja 34 paria). Keski-Euroopan ankara lopputalvi v. 2013 lienee syynä pesivien parien vähäisyyteen tuona keväänä.

Kuten viime vuosina, pesi huomattava osa silkkiuikuista v. 2014 kahdella ruokosaarekkella Kivinokan pohjoisrannalla (34 paria). Kolonioista suurempi (27 paria) sijaitsee suojelualueen ulkopuolella.

Kahlaajat

meriharakka               2 (0)

pikkutylli                     4 (3)

töyhtöhyyppä           23 (15)

rantasipi                     10 (7)

punajalkaviklo           3 (2)

lehtokurppa               2 (1)

taivaanvuohi               8 (5)

Töyhtöhyypistä 5 paria pesi hoitoniityillä, loput 18 pelloilla. Ruoikon levittäytyminen hoitoniityillä on vähentänyt töyhtöhyypälle, mutta myös pikkutyllille ja punajalkaviklolle soveliaita pesimäympäristöjä. Esimerkiksi töyhtöhyyppiä pesii n. puolet vähemmän verrattuna v. 2007 tehtyä koneellista niittoa välittömästi seuranneisiin vuosiin (v. 2008 10 paria, v. 2009 7 paria).

Petolinnut

kanahaukka               1 (1)

nuolihaukka               1 (1)

sarvipöllö                   1 (1)

lehtopöllö                   1 (0)

Kanahaukka sai kolme, sarvipöllö kolme ja lehtopöllö viisi poikasta lentoon

Hoitoniittyjen avomaan varpuslinnut

keltavästäräkki         11 (6). Pareista v. 2014 Lammassaari 9, Purolahti 2.

sitruunavästäräkki   2 (3)

niittykirvinen             19 (10). Pareista v. 2014 Lammassaari 15, Purolahti 4

Keltavästäräkkejä pesii hoitoniityillä selvästi vähemmän kuin v. 2007 toteutettua ruoikon niittoa välittömästi seuranneina vuosina: esimerkiksi Purolahdella v. 2008 8 ja v. 2009 11 paria. Vastaavasti ruoikkolajit (ruokokerttunen ja pajusirkku) ovat runsastuneet hoitoniityillä huomattavasti.

Rantakanat ja yölaulajat

ruisrääkkä                 1 (1)

kaulushaikara           3 (1)

luhtakana                 5 (4)

luhtahuitti                 2 (1)

pikkuhuitti                 1 (0)

liejukana                   1 (0)

satakieli                     56 (69)

viitasirkkalintu         3 (0)

luhtakerttunen         13 (10)

viitakerttunen           30 (30)

rastaskerttunen       9 (8)

Ruisrääkällä oli reviiri Keinumäellä, pikkuhuitilla Pornaistenniemessä (edellisen kerran pikkuhuitilla oli reviiri Vanhankaupunginlahdella v. 2004). Luhtakanareviireistä neljä sijoittui Pornaistenniemen – Säynäslahden – Keinumäen alueelle, yksi Purolahdelle. Luhtahuitit asettuivat Pornaistenniemeen ja Purolahdelle, liejukana Pornaistenniemeen.

Viitakerttunen esiintyi jo toisena vuonna peräkkäin tavanomaista runsaampana (kaikkiaan viitakerttusia lauloi 36 paikalla, mutta kaikki eivät muodostaneet pysyvää reviiriä). Eniten rastaskerttusia lauloi Saunalahdella, jossa viisi reviiriä.

Lokkilinnut

Yhdenkään lokkilintulajin pesintä ei varmistunut seuranta-alueella. Todennäköisesti selkälokkeja pesii 1 – 2 paria Kyläsaaren ja Arabianrannan alueella sekä muutamia kalalokkipareja. Laskenta-alueen välittömässä läheisyydessä noin kymmenen lapintiiran kolonia (Eero Haapanen).

Muita huomionarvoisia lajeja

harmaahaikara       26 (22)

uuttukyyhky             33 (33) (aloitettujen pesintöjen määrä kevään 1. tarkistuksessa)

käki                           1 (1)

pikkutikka                 6 (6)

käenpiika                 2 (3)

kivitasku                   8 (5)

pensastasku             3 (2)

tiltaltti                       1 (0)

viiksitimali               2 (0)

pikkulepinkäinen     1 (1)

kottarainen               31 (30)

peltosirkku               1 (1)

Harmaahaikarat pesivät onnistuneesti Klobbenilla. 18. kesäkuuta näkyi Isoja poikasia 60 (60/26 = 2,3 poikasta/pari). Todellisuudessa poikasten määrä lienee hieman suurempi, sillä osa pesistä jäi lehvästön taa piiloon. Vuonna 2013 Eero Haapanen laski 69 isoa poikasta/22 asuttua pesää (3,1 poikasta/pari).

Viiksitimaleita pesi vähintään kaksi paria Pornaistenniemen ja Keinumäen välisessä ruoikossa (koska kattavia ruoikkolaskentoja ei tehty, parimäärä saattoi olla suurempi).

Peltosirkulla oli jo toisena vuonna peräkkäin reviiri Etu-Viikin pelloilla.

Vesilintujen pesinnän onnistumisesta

Sinisorsan pesintä sujui, kuten aiempina vuosina, heikosti. Eri poikueiksi tulkittuja poikueita havaitsin poikuelaskennoissa (18.6 – 8.7) 15 (v. 2013 10)). Varttuneita poikueita (n. neljän viikon ikään ehtineitä) näin vain 7 (v. 2013 6). Parimäärään (123) suhteutettuna siis alle joka kymmenes pari sai kasvatettua poikueen turvalliseen ikään.

Suurin osa sinisorsien pesinnöistä tuhoutuu haudontavaiheessa tai ensimmäisinä vuorokausina kuoriutumisen jälkeen. Yhtenä merkittävänä syynä pesinnän epäonnistumiseen on ulkoilupoluilta rantametsiin poikkeavien ihmisten aiheuttama tahaton häirintä. Kun sinisorsanaaras säikähtää pois pesältään, ovat varikset nopeasti paikalla (munia kadonnee myös minkkien, supikoirien ja kettujen suihin). Pieniä poikasia syövät sekä varikset että isot lokkilinnut.

Telkkien poikastuotto oli vielä sinisorsaa huonompi: 37 pesivää paria tuotti vain kolme varttunutta poikuetta (v. 2013 10). Poikuelaskennoissa näin vesillä vain 4 poikuetta (v. 2013 10). Myöskään pitemmällä aikavälillä, 21.5 – 8.7, en havainnut kuin 7 eri poikuetta (VKL:n ensimmäinen poikue nähtiin 11.5 (7 pientä poikasta puhdistamon altaassa (E.Haapanen)). Kaikki isoiksi varttuneet poikueet viihtyivät Viikin vanhan puhdistamon altaalla.

Telkkäpoikueet näyttävät häviävän pian pesästä hyppäämisen jälkeen. Mihin? Ainakin varisten olen nähnyt nappaavan pieniä telkänpoikia suoraan vedestä.

Silkkiuikkujen poikuemäärä oli tavanomainen: 13 eri poikueeksi tulkittua poikuetta (myös v. 2013 13), mutta varttuneiden poikueiden määrä vähäinen: 5 (v. 2013 6).

Vähäinen isojen poikasten määrä saattoi johtua siitä, että aloitin poikuelaskennat varhaisen kevään vuoksi n. viikkoa aiemmin kuin tavallisesti – toisin kuin esim. sinisorsilla ja telkillä, ensimmäiset silkkiuikkupoikueet näkyivät kuitenkin tavalliseen tapaan touko-kesäkuun vaihteessa, eivät normaalia aiemmin, kuten aikainen kevät olisi antanut olettaa (poikueet eivät siis olleet ehtineet varttuneeseen ikään viimeiseen laskentaan mennessä). Toisaalta osa silkkiuikkuemoista kuljettaa poikueensa pois lahdelta poikasten ollessa vielä melko pieniä (ravintokilpailun vuoksi?) – tästä syystä todellinen poikueiden ja varttuneiden poikueiden määrä saattoi olla havaittua suurempi.

Merivedenpinnan korkeuden vaihtelu oli koko haudonta-ajan vähäistä, eikä myrskyjä esiintynyt, joten munia ei näistä syistä huuhtoutunut veteen.

Sen lisäksi, että nokikanan parimäärä kasvoi, myös pesintä onnistui hyvin. Havaitsin eri poikueita 31 (kun parimäärä 39), kun taas v. 2013 ainoastaan 9 poikuetta (tällöin 21 paria). Varttuneita poikueita näkyi 14 (v. 2013 2).

Kuten silkkiuikulla, varttuneiden poikueiden osuus olisi luultavasti ollut suurempi, jos viimeinen laskenta olisi ollut viikkoa myöhemmin (poikaset eivät ehtineet kasvaa isoiksi ennen viimeistä laskentaa). Nokikanapoikueita kuoriutui hyvin pitkällä aikavälillä: ensimmäiset vasta kuoriutuneet poikaset näin 27.5, mutta suurimman osan kesäkuun toisella viikolla, ja toisaalta myöhäisimmät kesä- heinäkuun vaihteessa (osa ehkä uusintapesyeitä).

Nokikana näyttää onnistuvan pesinnässään Vanhankaupunginlahden vesilintulajeista parhaiten. Sekä haudonta- että poikasvaiheen tappiot ovat pieniä. Pesäkummut ovat avoveden äärellä turvassa häiriöiltä, joita kuivemmalla maalla pesivät vesilinnut kohtaavat. Kummut ovat myös sen verran korkeita, että vedenpinnan nousu harvoin tuhoaa munapesyeitä. Koska upos- ja kelluslehtinen kasvillisuus on lisääntynyt erityisesti Saunalahdella, Ryönälahdella ja Purolahdella sekä Hakalanniemen edustan lahdella, on sekä eläin- että kasviperäistä ravintoa aiempaa enemmän tarjolla poikasten kasvaessa.

Seitsemän kyhmyjoutsenparia tuotti ainakin neljä poikuetta: 4,4,5 ja 6 poikasta. Kuuden poikasen poikueessa oli yksi valkoinen ns. puolalaista värimuotoa oleva poikanen (v. 2013 kuuden poikasen poikueessa kolme valkoista). Kaksi kyhmyjoutsenen pesää oli hyvin lähekkäin, vain n. 40 m etäisyydellä toisistaan Saunalahden länsireunan ruokosaarekkeella.

Laulujoutsenpari sai vesille neljä poikasta (haudonta alkoi n. 10.5 ja ensimmäinen havainto poikueesta 17.6). Tuntemattomasta syystä poikue kuitenkin menehtyi (23. 6 poikasia jäljellä kolme, mutta seuraavana päivänä vain emot). Emot toivat poikasensa Lammassaaren hoitoniitylle, jossa varisten havaittiin häirinneen niitä. Kylmä ja sateinen sää kuoriutumista seuranneina päivinä saattoivat myös heikentää poikasia. Laulujoutsenet saattoivat olla samoja kuin kevään 2013 Hakalanniemen edustan lahdella reviiriä puolustanut kihlapari. Kokemattomuudella saattoi olla osuutensa pesinnän epäonnistumisessa.

Kokkoluodon itäisessä poukamassa hautonut kanadanhanhi jätti pesinnän kesken, mutta Klobbenilla pesinyt pari sai poikaset vesille (Toinen emoista, ilmeisesti naaras, oli siipirikko (ehkä Purolahdella maaliskuussa voimalinjaan lentänyt lintu)).

Myös seuraavilla vesilinnuilla näin poikueita: haapana (4 poikuetta), harmaasorsa (2 poikuetta), tavi (1 poikue), tukkasotka (1 poikue)).

 

Kattavampaa tietoa Vanhankaupunginlahden linnustonseurannasta löytyy Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisusta (20/2013): Helsingin Vanhankaupunginlahden linnustonseuranta 2012. Vuosien 2000 – 2012 yhteenveto. Mikkola-Roos Markku; Rusanen Pekka; Lehikoinen Aleksi; Haapanen Eero; Pynnönen Petro; Sarvanne Hannu.

Lintusäätiedote 30.9.–2.10.2014: Syysmuutto jatkuu monipuolisena

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Pohjois-Suomen yli juuri kulkenutta matalapainetta seuraa pohjoistuulinen kylmänpurkaus, mikä laittaa arktisiin hanhiin ja vesilintuihin vauhtia lyhyenä aikavälinä ti-ke. Koska tuuli ei ole koillisesta-idästä, muutto suuntautuu pääosaksi tavanomaiselle reitille Suomen kaakkoisrajan pintaan. Itä-Suomessa on laajoja pilvilauttoja, jolloin muuttoa saattaa mennä niiden yläpuolella. Etelässä sää on suotuisa kotkien ja haukkojen, sepelkyyhkyjen sekä loppujen kurkien lähdölle myös keskiviikkona, jolloin pohjoispurkaus jo hiipuu ja korkeapaine on päällä. Myös peippoja ja muita pikkulintuja muuttaa hajallaan melko korkealla.

Ti: Enimmäkseen kohtalaista luoteenpuoleista tuulta, joka kääntyy pohjoiseen ja vähitellen heikkenee. Selkeää-puolipilvistä, mutta päivällä myös mahdollisuus kumpukerrospilvilauttoihin.

Ke: Heikkoa tuulta, joka aamulla on koillisen puolelta ja illalla etelästä sekä verraten selkeää mutta sisämaassa aamusumun mahdollisuus.

To: Heikkoa-kohtalaista lounaanpuoleista tuulta, poutaa ja selkeää (aamusumuriski sisämaassa), mutta päivän kuluessa vähitellen lisääntyvää pilvisyyttä. Aamumuutto kasaantuu rannikon niemiin.

Loppuviikon arvio: Korkeapaine sijaitsee hieman Suomen itä-kaakkoispuolella, mikä syöttää lauhaa ilmaa etelästä. Sää on poutaista ja suotuisaa Baltian suunnasta tuleville harhailijoille, mutta sumujen mahdollisuus on suurehko.

Lintusäätiedote 25.–30.9.2014: Muuttosää heikkenee

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Lyhytaikainen pohjoinen muuttovirtaus vaihtuu nyt lauhoihin ja voimakkaisiin lounaanpuoleisiin tuuliin; muuttosää heikkenee keskimäärin selvästi; merivesi kohoaa. Torstain ennusteissa on paikallista epävarmuutta, koska pienehköjen sade- ja tuulialueiden tarkka ajoitus ja sijainti ovat vaikeita ennustettavia.

To: Aamulla rannikolla ehkä hetken heikkotuulista, mutta pian navakkaa lounaistuulta merellä, pilvistä ja etenkin alueen länsiosissa yleisesti sadetta. Iltapäivällä tuuli heikkenee vain vähän ja sateet vähenevät varsinkin idässä.

Pe: Aamulla heikkoa-kohtalaista suunnaltaan vaihtelevaa tuulta ja poutaa; iltapäivällä vähitellen merellä navakaksi voimistuvaa lounaistuulta; vaihtelevaa pilvisyyttä ja poutaa; yöllä sadetta.

La: Merellä enimmäkseen navakkaa lännenpuoleista tuulta, vaihtelevaa pilvisyyttä ja poutaa.

Su-ti, arvio: lännenpuoleiset tuulet heikkenevät, sää on poutaista ja vähitellen paikalliselle muutolle yhä parempaa, koska korkeapaineen selänne saapuu lounaasta Suomeen. Arktisen muuton purkauksia Suomeen ei kuitenkaan kehity.

Asikkalan Pulkkilanharju 20.9.2014

Retki Asikkalan Pulkkilanharjulle alkoi lauantaiaamuna klo 6 usvaisissa tunnelmissa. Matkalla ei bussin ikkunoista näkynyt sumun lisäksi paljoakaan. Ikkunaretkipinnoja ei siis juuri saatu, muutama naakka, varis, harakka ja mustarastas. Lahden linja-autoasemalta napattiin kyytiin Päijät-Hämeen lintuyhdistyksen retkivastaava Paavo Posti, joka oli ollut mukana järjestämässä tätä PHLYn Tringalle 40vuotislahjaksi antamaa linturetkiopastuspäivää. Paavo oli luottavainen: harjulla ei ole sumua! Tämän olivat jo aamuvarhaisesta harjulla päivystäneet muut PHLYläiset puhelimitse kertoneet. Harju kuitenkin lähestyi ja sumu vaan sakeni, harjulla oli näkyvyys hädin tuskin Karinsalmen sillan päästä toiseen.

 

IMG_1869web

Onneksi aurinko ja tuuli, joka puhalteli n 5-6 m/s, hälvensivät sumun klo 11 mennessä ja saatiin alkaa odotella vaelluslintujen ryntäystä.
Ja saatiinhan niitä! Etenkin hömötiaisilla oli kiireinen päivä. Niitä jäi sillan pohjoispään puunlatvoihin kuin joulukuusen kynttilöitä.

IMG_7909web

 

IMG_7575web

Hömötiaiset lensivät aivan jaloissamme seuraavalle etapille sillan toiseen päähän. Yksi onneton kohtasi tiensä pään sillalla, liekö törmännyt autoon vai sillan kaiteeseen.

IMG_1880web

Tiaiskimara oli muutoinkin hyvä, nähtiin peräti 6 tiaislajia. Muutoin pikkulintumuutto oli tasaista: peippoa, niittykirvisiä, tiheitä vihervarpusparvia. Närhiä havaittiin muutama kymmen.

IMG_7794web

 

PHLYn puheenjohtaja Tapani Saimovaara oli valppaana Tringalaisten oppaana paikalla, taustatukenaan joukko muita PHLYn aktiiveja.

Hinttolanselän puolella muutti päivän aikana myös jonkin verran valkoposki- ja sepelhanhia, ei kuitenkaan mitään suuria määriä. Yksi kanadanhanhi vietti lähiluodolla aikaa 2 valkoposken ja sekalaisen kala- ja harmaalokkiseurakunnan sekä merimetson kanssa. Isokoskeloita uiskenteli aivan sillan kupeessa.

IMG_7749web
Retken petolintuantia edustivat upea punertava varpushaukka ja tuulihaukka.

IMG_7804web

Aikeissamme oli alun perin lähteä harjulta havainnoimaan petomuuttoa läheiselle mäelle tai pellon laidalle, mutta näistä aikeista luovuttiin viimeistään siinä vaiheessa kun bussinkuljettajamme Antero havaitsi bussin alla öljylammikon. Koko retkiaika vietettiin siis sillalla, muutama retkeläinen käväisi läheisellä harjupolulla ihastelemassa kauniita maisemia. Vähäöljyisellä bussilla ei voitu siirtyä lähiseuduille saatikka lähteä kotimatkalle, joten ei auttanut muuta kuin tilata ehompi bussi Helsingistä meitä noutamaan.
Kiitokset PHLY:lle mukavasta retkipäivästä ja Anterolle kuljetuksista!

Retkellä havaitut lintulajit: kuikka, kaakkuri, laulujoutsen, merimetso, kanadanhanhi, sepelhanhi, valkoposkihanhi, isokoskelo, koskelo sp, sinisorsa, varpushaukka, tuulihaukka, kalalokki, selkälokki, harmaalokki, käpytikka, palokärki, pulu, sepelkyyhky, mustarastas, kulorastas, talitiainen, sinitiainen, kuusitiainen, hömötiainen, pyrstötiainen, töyhtötiainen, västäräkki, hippiäinen, puukiipijä, peippo, järripeippo, vihervarpunen, urpiainen, niittykirvinen, metsäkirvinen, isolepinkäinen, varis, harakka, naakka, närhi
Muut lajit: kärppä, orava

Kuvat: Raimo Vetri

Lintusäätiedote 22.–26.9.: Pohjoinen kylmänvirtaus pistää vipinää lintuihin

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Lintumaailmassa alkaa tapahtua, sillä yksitoikkoinen kesäkorkeapaine väistyy lopulta pois. Aluksi tulee pohjoinen kylmänpurkaus, jonka myötätuuli pistää vipinää lintuihin, loppuviikolla ehkä taas syksyisen tuulista ja sateista lounaisvirtausta sateineen, mikä patoaa muuttajia.

Ma: Yöllä hyvää pudotussäätä kaakkoisille pikkulinnuille. Aamulla heikkotuulista, kun kylmä rintama ylittää Uudenmaan pohjoisesta alkaen. Sitä seuraa voimistuva pohjoiskoillinen tuuli, joka iltapäivällä on maalla kohtalaista-navakkaa ja merellä jopa kovaa. Erinomaista muuttopurkaussäätä Keski- ja Pohjois-Suomessa mm. kurjille, sepelkyyhkyille sekä arktisille vesilinnuille ja hanhille. Sitä sumentaa etelämpänä rintaman sade- ja pilvialue, joka kattaa pääosan Uuttamaata aamupäivästä iltayöhön asti. Nähtäväksi jää, jatkuuko pohjoisesta lähtevä muutto sadealueen sisään tai sen takareunaa pitkin, ja ”myöhässä” iltapäivällä, vai alkaako kunnon muutto vasta tiistaina. Vaikka arktisen muuton päämassa tulee myöhemmissä kylmänpurkauksissa, sen ensilähtö menee itärajalla ma-ti välillä.

Ti: Kohtalaista-navakkaa ja illaksi vähän heikkenevää pohjoisenpuoleista tuulta, verraten selkeää ja koleaa. Jos maanantaina ei kurkia ja sepelkyyhkyjä muuta, niin nyt viimeistään on kovaa muuttoa. Seassa tulee pohjoisesta ensiryhmät piekanoita, maakotkia ja lapinharakoita sekä arktikaa.

Ke: Heikkotuulinen tai vielä pohjoistuulinen kylmänselkeä aamu. Jos aamulla on vielä kohtalainen luoteenpuoleinen tuuli, se heikkenee päivän kuluessa. Jos jo aamulla on tyyntä (ja hyvin kylmää), saattaa sää iltaa kohti pilvistyä lännestä ja samalla kohtalainen kaakkoistuuli viritä lännestä alkaen. Muuttosää on hyvä, ja voimakas matalapaine Vienanmeren itäpuolella puskee vielä ke aamuna arktikan lähtöä, joskin hyvin itäiselle reitille.

Loppuviikon ennuste epävarma: Mahdollisesti voimakkaita etelänpuoleisia tuulia, sateista ja uudestaan melko leutoa. Muuton patoutumista.

Retki Viikkiin 20.9.2014

Retki starttasi Gardenian pihalta, josta suunnattiin peltojen läpi Keinumäelle. Töyhtötiainen saapui pian piristämään aamua lähipuuhun iloisesti prrrlll prrlll -äännellen. Laji on nykyisin Viikissä rari, eikä lahdella ole ennen tätä syksyä nähty töyhtötiaisia moneen vuoteen. Nyt niillä vaikuttaa olevan jonkinlaista liikehdintää meneillään. Tornista näkyi myös muuttohaukka saalistamassa Lammassaaren edustalla, nostaen hyypät ja suokukot ilmaan. Paikallisena oli useita mustapääkerttuja ja tiltaltteja. Keinumäeltä jatkettiin Hakalaan. Lavan vieressä rätisi peukaloinen ja edessä lietteellä hyppi nuori sinirinta. Lahdelta löytyi myös kolmen heinätavin parvi. Hakalan tornista aukeaa hyvä näkymä lahdelle. Monisatapäisten vesilintumassojen ohella hyyppiä oli lietteillä nelisen sataa ja suokukkojakin useampi sata. Lisäksi Lammassaaren puolelta löytyi kolme suosirriä ja noin 60 taivaanvuohta näkyi ympäri lahtea. Hakalasta jatkettiin Purolahden kautta pelloille. Lapinkirvinen lensi Purolahdella yli ja lapinsirkku puolestaan kuului pelloilla. Kolme keltavästäräkkiä ja joitain kivitaskuja löytyi myös pelloilta, muutoin meno siellä oli varsin hiljaista. Tiklejä roikkui ohdakkeilla kuitenkin paljon. Muutto oli petojen osalta vaisun oloista, mutta metsäkirvisten, niittykirvisten ja rautiaisten ääniä kuului taivaalta.

Otso Häärä

Lintusäätiedote 18.–22.9.: petomuutto jatkuu, peipot ja niittykirviset aloittelevat

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle 18.–22.9.2014:

Korkeapainesää jatkuu viikonloppuun asti jokseenkin nykyisellään eli petolintujen, yömuuttajien ja aamuisten pikkulintujen muutto jatkuvat päivittäin hyvän sään merkeissä hajallaan korkeuksissa ilman huonon sään aiheuttamia patoutumia ja niitä seuraavia muuttopurkauksia. Aamut kuitenkin vilkastuvat, koska mm. peippojen ja niittykirvisten päämuuttokausi alkaa sekä myös siksi, että kevyt vastatuuli laskee muuttajia alemmas, jolloin ne kasaantuvat rannikon niemiin.

To: Aamulla melko tyyntä; päivällä heikkoa lounaanpuoleista tuulta, melko selkeää, mutta aamulla varsinkin sisämaassa sumun tai matalan alapilven mahdollisuus.

Pe-la: Heikkoa-kohtalaista etelän- ja lounaanpuoleista tuulta, aamusumun ja -sumupilven sekä yläpilvisyyden todennäköisyys vähän isompi kuin torstaina.

Su: Kohtalaista-navakkaa lounaistuulta, pilvistä ja päivän kuluessa lännestä sadetta; muuttosää huononee, joskin yömuuttajien ja kahlaajien pudotussää paranee pitkästä aikaa.

Ma, arvio: kohtalainen-navakka pohjoisluoteinen virtaus, kurkien toinen päämuutto sekä sepelkyyhkyjen 1. kunnon päämuutto.

Tringan syysrallin tulokset

Tringan syysralli eli ‘Helsinki Open’ kisattiin lauantaina 13.9.2014. Rallialueena oli ensimmäistä kertaa Helsinki ja rallissa oli kaksi sarjaa: perinteinen ja ekosarja. Ekosarjaan lähti mukaan neljä ja perinteiseen sarjaan kolme joukkuetta. Sää oli lauantaina kesäisen aurinkoinen, ja ehkä tästä johtuen näkyvä muutto oli ajankohtaan nähden melko vaisua. Kun muuton seisauttavaa sadetta tai tuulta ei ollut edeltävinä päivinäkään ollut, muutamien “helppojen” lajienkin löytäminen oli työn takana. Rallissa havaittiin yhteensä 132 lajia, joista ässiä 22 (ässä = vain yhden joukkueen havaitsema laji).

Perinteisen sarjan ja koko rallin voiton nappasi joukkue ‘Käet taskussa’ tuloksella 106 lajia. Toiseksi ja ekosarjan voittoon nousi ‘Myllykallion Tykit’ 103 lajilla. Päivän mielenkiintoisimmat havainnot olivat Viikissä havaitut pussitiainen, heinäkurppa ja mustaleppälintu.
Ässät: Pyrpyr, Turvis, Ralaqu, Panhal, Lussve, Gargla, Anaacu, Anaque, Physib, Nuccar, Stralu, Trineb, Podgri, Chahia, Bubbub, Hydcas, Rempen, Piccan, Stehir, Caluta, Haeost, Cuccan.

Tringan ohjelmatoimikunta kiittää kaikkia ralliin osallistuneita joukkueita!

Rallitulokset:

1. Käet taskussa (Kaj Hällsten, Jorma Vickholm, Erkki Virolainen, Kimmo Heiskanen) – 106 lajia. Ässät: Cuccan, Nuccar, Piccan, Chahia, Caluta. (Sarja: perinteinen)

2. Myllykallion tykit (Jukka Lahtinen, Timo Vilkka, Leo Wallinmaa, Ville Wallinmaa) – 103 lajia. Ässät: Panhal, Anaacu, Trineb, Hydcas, Stehir, Haeost. (Ekosarja)

3. Mitä iistimpää, sen siistimpää (Otso Häärä, Tuomas Lahti, Johannes Silvonen) – 97 lajia. Ässät: Turvis, Lussve, Podgri, Rempen. (Ekosarja)

4. A-gentit (Kai Hilditch, Johannes Ijäs) – 96 lajia. Ässät: Anaque. (Perinteinen sarja)

5. Takaveto (Jaakko Aarniala, Frans Silvenius, Anders Linden) – 95 lajia. Ässät: Gargla, Physib, Stralu, Bubbub. (Perinteinen sarja)

6. Cyclers (Petri Lankila, Mika Lätti) – 87 lajia. Ässät: Ralaqu. (Ekosarja)

7. Eestaas (Jaakko Ekman, Rixu ja Mikko Leppänen) – 73 lajia. Ässät: Pyrpyr. (Ekosarja)

Tarkemmat tulokset voi pyytää osoitteesta: ohjelma@tringa.fi.

Lintusäätiedote 13.–19.9.: Yömuutto jatkuu, ensimmäiset kurjet tullevat

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle 13.–19.9.2014:

Entisestään vahvistuva sulkukorkeapaine oleilee Suomen tienoilla seuraavan viikon. Se merkitsee heikkotuulista, päivisin enimmäkseen kaunista ja hienoa retkisäätä. Ainoa mahdollinen haitta ovat paikoittaiset aamusumut, joita on aluksi melko vähän mutta viikon edetessä lisääntyen ja mahdollisesti pidentyen päivää kohti. Tämä tasaisuus ei tarjoa dramatiikkaa eikä suuria kasumia muutossa, vaan se soljuu tasaiseen tahtiin ja paljolti korkeuksissa jopa sään suhteen krantuilta petolinnuiltakin. Yömuutto on voimakasta joka yö. Nyt on myös mahdollisuus ensimmäisiin hyviin kurkimuuttoihin. Sää ei erityisesti suosi mitään harvinaisuuksia, mutta se ei toisaalta myöskään estä niiden tuloa mistä suunnasta tahansa.

La: Heikkoa-kohtalaista koillisenpuoleista tuulta, joka heikkenee illaksi. Verraten selkeää. Syksyn ensimmäinen kurkiannos on mahdollinen, todennäköisimmin myöhään iltapäivällä ja illalla ja lännestä kaukaa.

Su: Aamulla tyynehköä, iltapäivällä kohtalaista lännenpuoleista tuulta. Aamusumuja ja -sumupilviä paikoin. Muutoin verraten selkeää ja hyvää muuttosäätä. Kurjille selvästi huonompi tuuli kuin la ja ma.

Ma: Kuten su mutta heikkoa pohjoisenpuoleista tuulta. Kurjille taas melko hyvä muuttosää.

Ti–pe: Korkeapaine siirtyy hyvin hitaasti Suomen itäpuolelle, mikä merkitsee heikkoa-kohtalaista tuulta, joka kääntyy idästä kaakon kautta etelän puolelle. Sumujen ja matalien sumupilvien laajuus ja pitkäkestoisuus kasvavat.

Tringa kutsuu uusia jäseniä nuorisojaostoon!

Tringa kutsuu kaikki toimialueensa lintuharrastuksesta kiinnostuneet tai harrastusta aloittelevat nuoret tutustumaan yhdistyksen nuorisojaoston toimintaan torstaina 25.9.2014 klo 18–20 Pauligin huvilalle (Mechelininkatu 36, Helsinki).

Tilaisuudessa nuorisojaoston puheenjohtaja Hanna Hyvönen kertoo mikä on NJ, minkälaista toimintaa jaosto on järjestänyt sekä mitä iloa ja hyötyä jaostosta voi sen jäsenille olla.

Nykyiset jaostolaiset, Hanna mukaan lukien, ovat jo nuoria aikuisia ja siirtyneet harrastamaan lintuja, opintoja ja muuta elämää kuka minnekin. Nyt olisikin oiva tilaisuus uusille nuorille vallata NJ ja alkaa harrastaa lintuja yhdessä muiden samanhenkisten kanssa.

Jos nyt heräsi kysymys, minkä ikäisille nuorille NJ sitten on suunnattu, yksi hyvä mittapuu on, että nuori osaa ja saa kulkea ominkin päin esim. jaoston kokouksiin ja retkien tapaamispaikoille pääkaupunkiseudun ja lähikuntien alueella.

Ilmoittaudu mukaan tutustumistilaisuuteen viim. 23.9. sihteeri@tringa.fi / Lea Tähtinen. Sillä varmistat oman osasi mm. tilaisuuden tarjoiluista.

Tervetuloa tutustumistilaisuuteen, ja ota kaverikin mukaan!

Lintusäätiedote 8.–12.9.: västäräkit, rautiaiset ja petolinnut liikkuvat

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Uudellemaalle:

Kesäinen korkeapainesää jatkuu. Vaikka tiistaina ja keskiviikkona on tilapäisesti sateista, suursäätila ei muutu, vaan korkeapaine näyttäisi vallitsevan taas sen jälkeen. Muuttokasaumia ei juuri synny, vaan muutto jatkuu kohtalaisena joka päivä; aamuisin västäräkkejä, rautiaisia ja väheten metsäkirvisiä, päivällä haukkoja. Säätila myös suosii kohtalaisesti itäisten ja kaakkoisten harhailijoiden saapumista, etenkin yömuuttajia ja petolintuja.

Ma: Heikkoa kaakonpuoleista tuulta, joka merellä iltapäivällä on kohtalaista. Aamulla etenkin mantereella monin paikoin muuttoa ja muuton seurantaa haittaavaa sumua tai sumupilveä (yöllä pudotussää), joka päivällä hajoaa kumpupilviksi. Itäisille ja kaakkoisille yömuuton harhailijoille sekä petolinnuille päivällä hyvää muuttosäätä.

Ti: Enimmäkseen kohtalaista kaakonpuoleista tuulta, lännestä pilvistyvää ja iltapäivällä Hangon suunnalta alkaen kuuroittaista sadetta, joka illaksi leviä pääkaupunkiseudulle. Aamumuuttajat kasautuvat rannikon johtolinjoille, ja ti-ke yönä on hyvää pudotussäätä hyönteissyöjille.

Ke: Todennäköisesti heikkoa idänpuoleista tuulta, verraten pilvistä ja paikoin sadekuuroja sekä aamulla mahdollisesti sumua. Iltaa kohti pilvisyys vähenee ja sää poutaantuu. Mahdollisuus hyvään sorsamuuttoon merellä.

To-pe, arvio: Heikkotuulista korkeapaineen selännettä. Keskimäärin hyvää muuttosäätä ja idän harhailijasäätä, mutta aamun sumut ja sumupilvet yleistyvät taas.

Tringan jäsenkirje 4/2014

Tervehdys!

Tähän tringalaisten jäsenkirjeeseen on koottu tuoreita uutisia ja tapahtumia Tringan alueelta. Kirjeen lopussa on linkkejä Tringaa ja tringalaisia koskettaviin uutisiin sekä lintuja käsitteleviä uutisia myös muualta maasta.

Syysmuutto on jo mukavassa vauhdissa, joten retkelle kannattaa suunnata nyt. Lauantaina 13.9. koittaa myös Tringan syysralli eli Helsinki Open, josta lisää alla. Kokoa oma joukkueesi ja tule mukaan!

Tringan mediatoimikunnan puolesta,

Risto Nevanlinna

PS. Vuoden kolmas Tringa-lehti ilmestyy lähipäivinä.

 

***

 

SISÄLLYS:

Tringan uutisia
Jäsenasiat
Retket
Linkit
Uutislinkit: Tringa ja tringalaiset mediassa
Uutislinkit: koko Suomi (ja muu maailma)
Hallituksen ja toimikuntien kokoonpano 2014

 

TRINGAN UUTISIA:

Kokoa oma joukkueesi Tringan syysralliin 13.9.
Helsinki Open eli Tringan syysralli tekee paluun Tringan 40-vuotisjuhlallisuuksien kunniaksi. Rallikunta on tällä kertaa Helsinki ja kaikille avoimessa rallissa on kaksi sarjaa: perinteinen ja ekosarja. Joukkuekohtainen ennakkoilmoittautuminen on toivottava, muttei pakollinen. Tarkemmat rallitiedot purkupaikkoineen löydät tapahtumakalenterista:
http://www.tringa.fi/tapahtuma/tringan-syysralli-helsinki-open/

 

Tringa kutsuu uusia jäseniä nuorisojaostoon!
Tringa kutsuu kaikki toimialueensa lintuharrastuksesta kiinnostuneet tai harrastusta aloittelevat nuoret tutustumaan yhdistyksen nuorisojaoston toimintaan torstaina 25.9.2014 klo 18–20 Pauligin huvilalle (Mechelininkatu 36, Helsinki).

Tilaisuudessa nuorisojaoston puheenjohtaja Hanna Hyvönen kertoo mikä on NJ, minkälaista toimintaa jaosto on järjestänyt sekä mitä iloa ja hyötyä jaostosta voi sen jäsenille olla.

Nykyiset jaostolaiset, Hanna mukaan lukien, ovat jo nuoria aikuisia ja siirtyneet harrastamaan lintuja, opintoja ja muuta elämää kuka minnekin. Nyt olisikin oiva tilaisuus uusille nuorille vallata NJ ja alkaa harrastaa lintuja yhdessä muiden samanhenkisten kanssa. Ryhmässä harrastaminen on antoisaa!

Tervetuloa tutustumistilaisuuteen ja ota kaverikin mukaan!

 

Jäsenkampanja onnistui upeasti
Tringaan on liittynyt kuluvana vuonna ja kesäkuussa päättyneen kampanjan aikana peräti 327 uutta jäsentä. Tällä hetkellä Tringan jäseniä on 2650. Suuret kiitokset kaikille jäsenkampanjaan osallistuneille – ja tervetuloa mukaan yhdistyksen toimintaan, uudet tringalaiset!

 

Syysmuutto monipuolistuu
Parhaillaan on käynnissä miljoonien hyönteissyöjien muutto. Pajulinnut, harmaasiepot, keltavästäräkit ja haarapääskyt ovat nyt liikkeellä, samoin päiväpetolinnut: Varpushaukkojen pääjoukot muuttavat lähipäivinä, ja esimerkiksi mehiläishaukkojen muutto on jo aluillaan: 31.8. Hangossa muutti 40 “pernistä”. Tuulihaukkoja ja nuolihaukkoja on nyt helppo havaita.

Valkoposkihanhet ovat alkaneet kerääntyä parhaille paikoille, kuten Helsingin Vanhankaupunginlahdelle ja Espoon Laajalahdelle, joista on jo ilmoitettu muutamien tuhansien yksilöiden kerääntymiä. Merihanhien tuhatpäiset massat viihtyvät lännempänä: Kirkkonummella, Siuntiossa, Inkoossa ja Raaseporissa.

Vanhankaupunginlahdella, Espoon Laajalahdella ja Kirkkonummen Saltfjärdenillä on havaittu yli useiden satojen suokukkojen ja töyhtöhyyppien parvia. Tringan alueen parhaisiin syksyisiin kuikkapaikkoihin kuuluvalla Kirkkonummen Vitträskillä ynnättiin ennätykselliset 74 paikallista kuikkaa 30.8.

Kurkien päämuutto saavuttaa Tringan alueen syyskuun jälkipuoliskolla, kun tuuliolosuhteet muuttuvat sopiviksi. Parhailla ulkomeren muutonseurantapaikoilla, kuten Kirkkonummen Mäkiluodossa, on jo saatu ensimmäiset merkit vesilintujen, esimerkiksi mustalintujen, haapanoiden, tavien ja pilkkasiipien, muutosta. 24.8. Mäkiluodossa muutti jo mukavat 201 jouhisorsaa.

Harvinaisemmista linnuista haarahaukkoja, punajalkahaukkoja ja arosuohaukkoja on nähty useita yksilöitä. Muuttohaukkoja on tavattu hieman viime vuotta runsaammin, ja syksyn ensimmäinen, varsin aikainen havainto tehtiin 10.8. Hangossa vanhasta linnusta. Upea käärmekotka ylitti Helsingin ja Espoon ja jatkoi kohti Hankoa 30.8.

Keräkurmitsa havaittiin Helsingissä 2.9. ja Hyvinkäällä 3.9. Vihdissä, Inkoossa ja Helsingissä on nähty pikku-uikku ja Siuntiossa kuningaskalastaja. Kolme heltahemppoa nähtiin Helsingin Ruoholahdessa 31.8. ja virtavästäräkki 1.9. Vantaalla ja 2.9. Helsingissä. Espoon Suurpellossa havaittiin nokivaris 31.8. Heinäkurppia ja kirjosiipikäpylintuja on havaittu joitakin yksilöitä.

Heinäkuussa nähtiin selvästi viime vuosia isompia kottaraiskerääntymiä. Vanhankaupunginlahdella summattiin 17.7. yhteensä peräti 6800 yöpymään menossa ollutta kottaraista.

 

Ekopinnaskaban väliaikatietoja 1.9.
Tänä vuonna ekopinnaskabaan on lähtenyt mukaan 132 henkilöä ja kisan kokonaislajimäärä on kahdeksan kuukauden jälkeen 261 lajia. Vertailun vuoksi: viime vuonna elokuun lopussa kokonaislajimäärä oli 270.

Kilpailun kärjessä jatkaa Petri Lankila, joka on pitänyt kärkipaikkaa hallussaan huhtikuusta asti. Lankila katkaisi 200 lajia 12.5. ja on elokuun jälkeen lukemissa 236. Myös kymmenen muuta osallistujaa on ylittänyt 200 lajin rajan. Kilpailijoiden kotipaikkakunnista Helsinki ja Espoo erottuvat viimevuotiseen tapaan tuloslistan kärjessä. Top-30:een mahtuu tällä hetkellä vain neljä osallistujaa Helsingin ja Espoon ulkopuolelta. Mutta ehkä hieman yllättäen kärjen tuntumaan voi päästä myös sisämaasta: Seitsemättä sijaa pitää hallussaan Mika Lätti Keravalta väliaikatuloksella 215 lajia – ja yli 6000 kilometriä!

Kesän vaihtuessa syksyyn alkaa syysmuutto vähitellen voimistua. Viikonloppuna saatiin seurata jo päiväpetolintujen muuttoa ja harvinaisuuksiakin havaittiin, kuten arosuohaukkoja, punajalkahaukkoja sekä Tringan alueen poikki idästä länteen matkannut käärmekotka. Hyönteissyöjien muutto on jo täydessä käynnissä, joten nyt kannattaa suunnata hyvälle muuttopaikalle, tai pudotuskelin sattuessa kaupunkien puistoihin ja muille hyville pikkulintupaikoille.

 

Juhlavuoden määritysskaba päivitetty
Normiorni-sarjassa täydessä pistesaldossa jatkavat 9 kilpailijaa (Jyrki Erra, Harri Hongisto, Timo Huttunen, Miikka Kajas, Jenni Leppänen, Timo Lintula, Jukka Lippu, Rea Luttinen, Sami Tuomela). Tertiaalitosikko-sarjaa johtaa seitsemällä pisteellä Petro Pynnönen. Pisteen päässä ovat Markus Lampinen ja Jarkko Santaharju. Edellisten kierrosten kuvat ja vastaukset löytyvät linkin takaa: http://www.tringa.fi/maaritysskaba/

 

Kesälintukisa
Kesä–elokuussa kokeiltiin uutta kesälintukisaa, jossa neljä kuntaa “kilpaili” keskenään havaittujen lintulajien määrässä. Mukana oli kaksi rannikko- ja kaksi sisämaakuntaa, joilta oli aiemmin ilmoitettu vain vähän kesäisiä havaintoja Tiiraan. Kisan aikana eniten lajeja ilmoitettiin Inkoosta:

Inkoo (rannikko) 192 lajia
Sipoo (rannikko) 132
Nurmijärvi (sisämaa) 126
Pornainen (sisämaa) 68

Kisan kuntakohtaisia lajiluetteloita voi tarkastella täällä:

http://www.tringa.fi/kisa/index.php/results/area/8bea5c754da887fee61fe2bca9beb8b9b5877350

Kesälintukisan ajatuksena oli kannustaa retkeilemään ja ilmoittamaan havaintoja alueilta, joilla retkeillään vähän. Tältä osin kisa ei onnistunut: havaintoja tallennettiin Tiiraan karkeasti sama määrä kuin aiempinakin kesinä. Kisan tiedotukseen ja osallistujien kannustamiseen olisikin voinut paneutua enemmän. Kiitokset kaikille osallistujille!

 

 

JÄSENASIAT:

Seuraava kuukausikokous pidetään torstaina 9.10.2014

Paikka on tuttu Tieteiden talo osoitteessa Kirkkokatu 6, Helsinki. Kokous alkaa klo 18.00. Tringan kuukausikokouksiin on vapaa pääsy – tervetuloa mukaan!

 

 

RETKET:

Vaelluslintuja Asikkalanharjulla
Tringan Asikkalanharjun retkellä (vaellus- ja petolintuja) 20.9. on vielä tilaa. Kyseessä on Päijät-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen (PHLY) 40-vuotislahjaretki Tringalle, oppaina toimivat paikalliset lintuharrastajat PHLY:n retkivastaavan Paavo Postin johdolla.
http://www.tringa.fi/tapahtuma/muutonseurantaa-pulkkilanharjulla_20-09-2014/

Tringan lokkiretkelle on vielä vapaita paikkoja
Mikäli et osallistu Tringan syysralliin 13.9., kannattaa suunnata Ämmässuon kaatopaikalle ihastelemaan lokkeja ja etsimään harvinaista aroharmaalokkia tai jotain vielä parempaa! Retken oppaana toimii Hannu Holmström.
http://www.tringa.fi/tapahtuma/rarilokkiretki-ammassuolle_13-09-2014/

Tuoreimmat retkikertomukset
Retkikertomus Yyteristä 23.8.2014:
http://www.tringa.fi/2014/08/yyterin-retki-23-8-2014/

Retkikertomus Aspskäriltä 29.6.2014:
http://www.tringa.fi/2014/07/aspskar-29-6-2014-2/

Jos haluat julkaista oman retkikertomuksesti Tringan sivuilla, ota yhteys retkitoimikunnan Jaana Sarvalaan: j.sarvala@wippies.com

 

 

LINKIT:

Tringan kotisivut: http://www.tringa.fi
Tringan tapahtumakalenteri: http://www.tringa.fi/tapahtumat/
Tringa Facebookissa: https://www.facebook.com/Tringary
Halias Facebookissa: https://www.facebook.com/HangonLintuasema
Tringan ja Apuksen ekopinnaskabat: http://www.tringa.fi/ekopinnaskaba/
BirdLife Suomi: http://www.birdlife.fi

 

 

UUTISLINKIT – TRINGA JA TRINGALAISET MEDIASSA:

Helsingin Sanomat 3.9.2014
Suomen passin eläinkuvissa väärät eläimet – poliisi ei korjaa virhettä
http://www.hs.fi/kotimaa/a1409707127592

Helsingin Uutiset 28.8.2014
Lintuharrastus pitää isän ja pojan kunnossa
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/232924-lintuharrastus-pitaa-isan-ja-pojan-kunnossa

Yle 28.7.2014
Lehmät ja lintubongarit paiskivat töitä jalat mudassa
http://yle.fi/uutiset/lehmat_ja_lintubongarit_paiskivat_toita_jalat_mudassa/7380310

Yle 21.7.2014
Merikotkat levittäytyvät Helsingistä itään
http://yle.fi/uutiset/merikotkat_levittaytyvat_helsingista_itaan/7359339

Helsingin Sanomat 19.7.2014
Arka kaakkuri kotiutui Nuuksioon
http://www.hs.fi/kaupunki/Arka+kaakkuri+kotiutui+Nuuksioon/a1405741468102

Länsiväylä 1.7.2014
Rengastaja Tanner haluaa palauttaa tuulihaukat Uudellemaalle
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/225913-rengastaja-tanner-haluaa-palauttaa-tuulihaukat-uudellemaalle

 

 

UUTISLINKIT – KOKO SUOMI (ja muu maailma):

BirdLife International 4.9.2014
Critically endangered Mascarene Petrel discovered at sea and unique image captured of bird with its egg
http://www.birdlife.org/worldwide/news/critically-endangered-mascarene-petrel-discovered-sea-and-unique-image-captured-bird

BirdLife Suomi 14.8.2014
Uhanalainen selkälokki on taantunut lähes viidenneksen
http://www.birdlife.fi/tiedotteet/index.shtml#14082014

Yle 21.7.2014
Tästäkö uusi matkailuvaltti? Marjatilojen häirikkö on italialaisille suuri herkku
http://yle.fi/uutiset/tastako_uusi_matkailuvaltti_marjatilojen_hairikko_on_italialaisille_suuri_herkku/7361760

Yle 10.7.2014
Kaatopaikkalokeilla edessä muutto Venäjälle?
http://yle.fi/uutiset/kaatopaikkalokeilla_edessa_muutto_venajalle/7344983

Yle 10.7.2014
Telkät jättivät pesänsä kesken munimisen
http://yle.fi/uutiset/telkat_jattivat_pesansa_kesken_munimisen/7348204

Yle 25.6.2014
Linnunpesistä on löydetty paljon kylmään kuolleita poikasia
http://yle.fi/uutiset/linnunpesista_on_loydetty_paljon_kylmaan_kuolleita_poikasia/7317209

Yle 23.6.
Uusi sääksien satelliittipaikannin näyttää jopa kalastussyöksyt
http://yle.fi/uutiset/uusi_saaksien_satelliittipaikannin_nayttaa_jopa_kalastussyoksyt/7304377

 

 

HALLITUKSEN JA TOIMIKUNTIEN KOKOONPANO VUODELLE 2014:

http://www.tringa.fi/hallitus-ja-toimikunnat/

*
Luitko tänne asti? Kiitos mielenkiinnosta. Syysmuutto odottaa staijareita!

Lasse J. Laine esitelmöi kuukausikokouksessa 4. syyskuuta

Torstaina 4. syyskuuta pidetään syyskauden ensimmäinen kuukausikokous Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) klo 18.00. Tällä kertaa paikalle saapuu tunnettu lintu- ja luontokirjailija Lasse J. Laine pitämään kuvaesityksen Pantanal – lintujen ja jaguaarien paratiisi Lounais-Brasiliassa. Yhdistyksen kuukausikokouksiin on vapaa pääsy – siis tervetuloa mukaan!