Tringan retkitoimikunnan uuden vuoden tervehdys

Tervehdys!

Retkitoimikunnan kokous pidettiin joulukuun alussa. Kokouksessa päätettiin ensi vuoden retket ja retkitoimikunnan kokoonpano ensi vuodelle. Retkivastaavaksi nousee Jaana Sarvala. Uutena oppaana mukaan liittyy Peter Buchert. Mikko Savelainen palaa muutaman vuoden tauon jälkeen taas toimintaan mukaan.
Retkitoimikunnan kokoonpano ensi vuonna: Jaana Sarvala pj, Hannu Holmström, Jari Laitasalo, Markus Lampinen, Anna-Maija Myllynen, Sirkku Levosalo, Jouni Rytkönen, Otso Häärä, Mikko Savelainen, Peter Buchert, Juha Lindy, Jukka Hintikka, Aleksi Mikola ja Roland Vösa.

Retkiä järjestetään ensi vuoden aikana lähes 40. Tammikuun retket ovat jo retkikalenterissa ja loppuvuoden retketkin tulevat kalenteriin parin viikon sisällä. Retkiin saattaa joskus tulla muutoksia. Retkistä ja niiden muutoksista tiedotetaan Tringa-verkossa. Myös tapahtumakalenterin tiedot pyritään pitämään ajan tasalla, mutta viime hetken muutokset eivät  välttämättä ennätä tapahtumakalenteriin.

Kokouksessa käsiteltiin retkien ohella myös muita asioita toimintaan liittyen:

1. Ensi vuodesta lähtien kaikki Tringan oppaat ovat Birdlifen retkikummeja. Tämä tarkoittaa, että kotimaan retkillä on voimassa tapaturmavakuutus. Ulkomaanretkillä suositellaan edelleen jokaisen hankkivan omat vakuutukset. Tarkemmat vakuutusehdot löytyvät Birdlifen sivuilta.

2. Retkien hinnat pysyvät edelleen samoina, eli perusbussiretkillä jäsenhinta on 25e, ei-jäsen 30e ja alle 18-v 5e ja ei-jäsen alle 18-v 10e. Muutamalla pitempikestoisella retkellä hinta on kalliimpi. Kävelyretket pysyvät maksuttomina.

3. Ilmoittautumisjärjestelmän luominen. Tällä hetkellä ilmoittautuminen on tapahtunut sähköpostilla retken oppaalle. Tapa on ollut työläs oppaalle ja toisaalta osallistumisen vahvistusta on retkeläinen voinut joutua odottamaan kohtuuttoman kauan. Ilmoittautumisen helpottamiseksi Tringan sivujen yhteyteen luodaan ilmoittautumisjärjestelmä. Retkikalenterista voi siis ilmoittaa itsensä retkille ja tarvittaessa myös peruuttaa. Ilmoittautumisen yhteydessä saa heti vahvistusviestin mikäli on päässyt retkelle tai on joutunut varasijalle. Opas taas saa tulostettua osallistujalistan järjestelmästä, enää ei voi käydä sitä että ilmoittautumiset häviävät. Asiasta tiedotetaan, kun järjestelmä on valmis. Joillain, esim. ulkomaan retkillä säilyy sähköposti-ilmoittautuminen. Retkikalenterista selviää kunkin retken ilmoittautumistapa.

4. Verkkokaupan kehittäminen ensi vuoden aikana. Toivottavasti vuoden 2016 retket voi maksaa jo etukäteen Tringan verkkokaupassa. Käteismaksut pysyisivät edelleen käytössä mutta olisivat hieman kalliimpia. Verkkokaupassa olisi mahdollista ostaa retkiä vaikka lahjaksi.

 

Retkitoimikunta kiittää kaikkia tämän vuoden retkille osallistuneita ja  toivottaa kaikille ensi vuodelle onnea ja hienoja linturetkiä!

 

Symbioosin luonnonsuojeluapuraha on nyt haettavana!

Symbioosi ry julistaa haettavaksi

APURAHAN LUONNONSUOJELUUN

Symbioosi ry:n luonnonsuojelurahaston vuotuinen apuraha myönnetään yhdistyksen kevätkokouksen päätöksellä yhteen tai useampaan luonnonsuojelua edistävään hankkeeseen. Keväällä 2015 tulee rahastosta jaettavaksi 1400 euroa. Vapaamuotoiset hakemukset kustannusarvioineen pyydetään lähettämään postitse osoitteeseen:

Luonnonsuojeluapuraha
Symbioosi ry
c/o Vilma Väänänen
Maneesikatu 8B 31
00170 HELSINKI

Hakemusten on oltava perillä viimeistään 12.2.2015.
Luonnonsuojelurahan jakamisesta päätetään Symbioosi ry:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa helmikuun lopussa. Päätös on kokouksen jälkeen nähtävillä yhdistyksen nettisivuilla osoitteessa www.symbioosi.org.
Lisätietoa hakemuksesta saa Symbioosi ry:n hallitukselta osoitteesta symbioosi-h@helsinki.fi tai suoraan Symbioosi ry:n puheenjohtajalta Vilma Väänäseltä (vilma.k.vaananen@helsinki.fi).

Tringan linnustonsuojelukeräys on käynnissä!

Tringa kääntyy jälleen jäsenistönsä puoleen perinteisen linnustonsuojelukeräyksen merkeissä. Kuten aikaisempina vuosina, keräystuotto käytetään täysimääräisesti yhdistyksen suojelutoiminnan tueksi. Keräyksen tuoton avulla pystymme mm. ainoana lintuyhdistyksenä koko Suomessa palkkaamaan osa-aikaisen suojelusihteerin. Suojelusihteerin panos Tringalle on ollut äärimmäisen tärkeää. Hyviä retkeily- ja lintualueita uhkaava kaavoitus vaatii Uudenmaan alueella jatkuvaa tarkkaa seurantaa ja Tringan toimenpiteitä.

Keräykseen voit osallistua maksamalla haluamasi summan Tringan tilille: FI56 2001 1800 0363 63
Käytäthän maksaessasi viitettä 1326, kiitos!

suojelukeräys2014

Torstain pikkujoulukoukouksessa palkittiin ansioituneita tringalaisia

Tringa on pääosin vapaaehtoistoimin pyörivä yhdistys, jonka toiminnasta vastuuta kantavat lukuisat aktiivit. Vaikka tehdyn työn tulos on aktiiville usein paras palkka, välillä on paikallaan muistaa niitä aktiiveja jotka ovat toiminnallaan erityisesti edesauttaneet yhdistyksen toimintaa ja lintujen hyvinvointia Suomessa.

Viime torstain yhdistyksen pikkujoulukokouksessa jaettiin BirdLifen ja Tringan myöntämiä ansiomerkkejä muutamalle vuosien mittaan erityisesti ansioituneelle yhdistys- ja linnustonseuranta-aktiiville.

BirdLifen Tringan hakemuksesta myöntämät hopeiset ansiomerkit jaettiin seuraaville henkilöille

Jukka Haapala

Lintujen suojelu, tutkimus ja lintuharrastus ovat hallinneet Jukka Haapalan työ- ja vapaa-aikaa. 70-luvulla hän päätyi pitkäaikaismiehittäjäksi eli långliggareksi Signilskärin lintuasemalle, jossa syntyi arvokkaita oivalluksia: hänen havaintoihinsa perustuivat muiden julkaisut muun muassa siitä, miten ja milloin suomalaiset varpushaukat oikein muuttavat.

Tringan omalla lintuasemalla Haliaksella Jukka on ollut aikoinaan päämiehittäjänä useana syksynä ja Haliaksen asemanhoitajana hän toimi viiden vuoden ajan. Aksu Lehikoisen laskujen mukaan Jukka Haapalalla on Haliasvuorokausia yhteensä 776.

Jukka ehti työskennellä 30 vuotta luonnontieteellisessä keskusmuseossa, rengastustoimiston rutiinityön lisäksi erityisesti petolintuseurannan sekä sisämaan seurantapyynnin parissa. Edes tällainen työpaikka ei Jukalle riittänyt, vaan siitäkin hän useampaan otteeseen anoi palkatonta vapaata päästäkseen Haliakselle. Haliakselta hän on myös löytänyt Suomen ensimmäisen ruostesiipirastaan.

Aatu Vattulainen

Aatu on tehnyt mittavan työn Hangon lintuasemalla, Haliaksella. Hän on tallentanut vanhat lintuasemalomakkeet sähköiseen muotoon, jota ilmanHaliaksen aineiston käsittely olisi käytännössä ollut mahdotonta. Tämän pohjatyön ansiosta Haliaksen aineisto on kansainvälisesti arvostettu ja siitä on tehty lukuisia julkaisuja.

Aatu on asemajyrien perikuva, joka on käytännössä aina retkellä. Ensimmäisen visiittinsa Haliakselle hän teki jo vuonna 1983. 1990-luvun puolivälistä hän on ollut aseman päätoiminen havainnoija, ja viimeiset 11 vuotta ympärivuotinen miehittäjä, jonka havainnot ovat mahdollistaneet yhtenäisen vakioidun aineiston kertymisen. Aatu on löytänyt Suomen ensimmisen vuoriuunilinnun ja ollut mukana löytämässä ensimmäistä vaaleakiitäjää.

Aatulla on plakkarissaan yli 6 500 Haliasvuorokautta ja yli 20 miljoonaa havaittua lintua!

Kalle Virta

Kalle on toiminut yli 40 vuoden ajan veturina Luoteis-Uudenmaan lintuharrastustoiminnassa. Hän on ollut yhteensä 17 vuoden ajan oman alueensa lintuyhdistyksen, Aplan puheenjohtaja ja muut vuodet toiminut jonain muuna aktiivina. Kalle on myötävaikuttanut tavalla tai toisella kaiken neljän Aplan alueen lintutornin pystyttämiseen.

Kalle on alusta saakka vastannut oman alueensa havaintokatsausten kirjoittamisesta ja eteenpäin toimittamisesta, ensin lintumieheen ja 70-luvun puolivälistä Tringa-lehteen. Tringan havaintotoimikunnassa hän on vastannut koko Tiira-ajan Aplan alueen havaintoaineistosta. Luoteis-Uudenmaan suojelutoiminnasta ei voi puhua mainitsematta Kallea: hän on organisoinut alueella kolme lintuatlasta sekä useita Tringan ja BirdLifen laskentoja.

Kalle on vetänyt Aplan alueella lukemattomia retkiä, joille on osallistunut valtaosa alueen lintuharrastuksen aloittaneista nuorista orneista. Vuosien varrella hän on vienyt kymmeniä koululuokkia linturetkille. Kalle on antanut kasvot Luoteis-Uudenmaan alueen lintuharrastukselle 40-vuoden ajan.

Tringan BirdLife-ansiomerkki luovutettiin seuraaville viidelle aktiiville.

Tuomo Salmela

Tringan kokoisessa yhdistyksessä käytännön puurtaminen tehdään hallituksen ohella toimikunnissa. Tuomon ura Tringatoimikunta”jyränä” hakee vertaistaan: yhteensä hän on ollut Tringan eri toimikuntien jäsenenä huimat 89 vuotta, neljän vuosikymmenen ajan! BirdLifen hopeisen ansiomerkin haltijaa Tringa halusi tästä erityisestä yhdistyksen toiminnan pyörittämiseen sitoutumisesta muistaa juhlavuoden kunniaksi yhdistyksen omalla ansiomerkillä.

Merja Taiminen-Vähätalo

Merja on tullut mukaan Tringan toimintaan 1980-luvulla. Ensin julkaisutoimikuntaan ja mainoshankinnasta vastaavaksi ja sen jälkeenyhdistyksen taloushallinnon puolelle taloustoimikuntaan ja jäsensihteeriksi. Merja huolehti Tringan taloudenhoitajan tehtävistä hallituksen jäsenenä 1990-luvun vuosina, jolloin Tringan taloudenpito kysyi todellista luovuutta ja erityista kansalaisrohkeutta! Tringan kirjanpidosta hän on huolehtinut 1990-luvun puolivälistä saakka, nyttemmin palkattuna.

Sampo Laukkanen

Sampon toimikuntaura Tringassa alkoi 1990-luvulla julkaisu-, havainto- ja aluerariteettitoimikunnissa. ARK:n jäsenenä hän jatkoi vuoteen 2001 saakka. Havaintotoimikunnan jäseneksi hän liittyi uudelleen 2006 ja ohjelmatoimikuntaan 2008. Molemmat pestit jatkuvat edelleen. Sampo tunnetaan erityisesti harrastajatutkintojen järjestämisestä toimikunnan puheenjohtajana vuosina 2007 ja 2008 ja useamman kerran tämän jälkeenkin.

Pasi Pirinen

Pasi aloitti aktiiviuransa Tringan nuorisotoimikunnan johtoryhmässä sekä taloustoimikunnassa vuonna 1993. Taloustoimikunnan puheenjohtajana hän toimi vuoden verran ja yhdistyksen varapuheenjohtajana kaksi. Sampon tavoin hän on ollut jäsenenä ohjelma-, harrastajatutkinto- ja aluerariteettitoimikunnassa. ARK:ssa hän toimi sihteerinä vuodet 2006-2007, jonka jälkeen puheenjohtajana 2008-2012.

Tuomas Seimola

Tuomas aloitti Tringan tutkimustoimikunnassa vuonna 1998. Seuraavina vuosina hän toimi jäsenenä retki- ja rallitoimikunnissa sekä hallituksessa. Pienen tauon jälkeen hän teki varovaisen paluun 2006 Tringan toimikuntaelämään havaintotoimikunnan jäsenenä. Seuraavina vuosina hän olikin jo jäsenenä harrastajatutkintotoimikunnassa, ohjelmatoimikunnassa puheenjohtajana sekä hallituksen varapuheenjohtajana. Tutkimustoimikunnan jäsen hän on ollut viisi vuotta. Tringan kuukausikokousten ohjelman järjestäminen on vuosia ollut Tuomaksen vastuulla.

Martti Vattulaisen upea kanahaukkakuva voitti Tringan lintuvalokuvauskilpailun yleisen sarjan, Teemu Sirkkala nappasi voiton nuorten sarjassa.

Tringan 40-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetty valokuvauskilpailu ”Lintuelämää – lintuja ja lintuharrastusta tringalaisittain” huipentui eilen palkintojenjakotilaisuuteen Tringan kuukausikokouksessa luonnontieteellisen keskusmuseon luusalissa.

Vuoden alussa alkaneeseen kilpailuun lähetettiin määräaikaan mennessä 137 kuvaa. Näistä tuomaristo: Markus Varesvuo, Jari Peltomäki ja Juha Laaksonen raakkasivat parhaat. Kilpailun kuvasatoa esitellyt Juha Laaksonen totesi, että kisassa oli korkea taso ja tuomaristo joutui välillä vääntämään kiivastikin siitä mitkä kuvat mahtuivat kärkikamppailuun. Yleisesti ottaen kilpailukuvien joukossa oli paljon hienoja lentokuvia, ja napakoita potretteja, mutta monet hienot kuvat saattoivat karsiutua ehkä hieman kuluneen teeman vuoksi.

Kolmen kärjessä olleista kuvista kolmanneksi sijoittuneen Markku Jämsän työstä jossa muuttohaukka syö lokkia, tuomaristo spekuloi että kyseessä olisi ollut piilokojutilanne, mutta kuvaaja selvensi että se oli otettu Yhdysvalloissa, jossa hyvin kesy muuttohaukka oli päästänyt kuvaamaan aivan läheltä. Toiseksi sijoittunut Jyrki Lehdon säväyttävä kiirunakuva jossa naaras hautoo vielä lumisessa lappilaisessa tunturimaisemassa, syntyi puolivahingossa maastokartoitusten yhteydessä.

Tuuria matkassa oli myös voittajaraamin kanssa. Martti Vattulainen kertoi että oli Bromarvissa retkeillessään kuullut voimakkaan pamauksen ja kääntynyt kuvaamaan summanmutikassa. Vasta jälkeenpäin hän oli pystynyt kameran ruudulta tarkastamaan mitä oikeasti oli tapahtunut. Muutaman tallentuneen kuvan joukossa oli skarppi voittajakuva jossa kanahaukka kantaa telkkää.

Nuorten sarjassa kuvaajien anonyymiteetin vuoksi tuomaristo arvioi sarjan voittajan, Teemu Sirkkalan kuvat kaikille palkintosijoille. Voittajakuvassa naakat on kuvattu kuuta vasten ja tuomaristo epäili että kuva olisi sellaisenaan pärjännyt myös yleisessä sarjassa. Kuvaaja itse kertoi ottaneensa tuona iltana yli 800 ruutua naakoista, joista voittajakuva valikoitui. Raakaa työtä siis! Tringa onnittelee myös muita nuorten sarjaan osallistuneita ja lähettää heille kannustuspalkinnot osanotosta.

Kiitämme kaikkia kisaan osallistuneita ja onnittelemme kilpailussa pärjänneitä! Lisäksi haluamme lämpimästi kiittää kilpailun sponsoreita:

Muistattehan että kisasta koottu pieni näyttely on Luonnontieteellisessä keskusmuseossa nähtävillä jouluun asti!

Teemu Sirkkala Naakat kuutamolla Erittäin hyvin toteutettu kuva. Ilmeisesti kuvaaja on käyttänyt alivalotusta ja saanut sillä kuvaan heti mustat sävyt, eikä kuu ole ylivalottunut. Kuutamoa vasten lentävät naakat ovat tarkkoja, rajaus on mielenkiintoinen. Naakat ovat nykyään taajamissa sen verran yleisiä, että jokainen lintuharrastaja on varmasti nähnyt niiden iltalennon. Mutta vaikka kohde on yleinen, naakkojen kuvaaminen kuutamoa vasten on haastavaa, suorastaan vaikeaa. Kuva olisi pärjännyt myös aikuisten sarjassa.

Nuorten sarjan voittaja Teemu Sirkkala Naakat kuutamolla
Erittäin hyvin toteutettu kuva. Ilmeisesti kuvaaja on käyttänyt alivalotusta ja saanut sillä kuvaan heti mustat sävyt, eikä kuu ole ylivalottunut. Kuutamoa vasten lentävät naakat ovat tarkkoja, rajaus on mielenkiintoinen. Naakat ovat nykyään taajamissa sen verran yleisiä, että jokainen lintuharrastaja on varmasti nähnyt niiden iltalennon. Mutta vaikka kohde on yleinen, naakkojen kuvaaminen kuutamoa vasten on haastavaa, suorastaan vaikeaa. Kuva olisi pärjännyt myös aikuisten sarjassa.

 

Kanahaukka ja telkkä 1. Martti Vattulainen Kanahaukka ja Telkkä Kanahaukan voimaa uhkuva harvinainen kuva, jonka kruunaa haukan siipien kärkiin jäänyt hienoinen liike ja rauhallinen jäätausta.

1. Martti Vattulainen Kanahaukka ja telkkä
Kanahaukan voimaa uhkuva harvinainen kuva, jonka kruunaa haukan siipien kärkiin jäänyt hienoinen liike ja rauhallinen jäätausta.

 

2. Jyrki Lehto Kiiruna elinympäristössään Kuva on hieno esimerkki lyhyen polttovälin voimasta. Kiiruna riittävän isona ruudussa ja elinympäristö vahvasti mukana

2. Jyrki Lehto Kiiruna elinympäristössään
Kuva on hieno esimerkki lyhyen polttovälin voimasta. Kiiruna riittävän isona ruudussa ja elinympäristö vahvasti mukana

 

3. Markku Jämsä Muuttohaukka syö lokkia Tuomariston tulkinta tästä kuvasta on se, että kuvaaja on rannalla kytännyt piilokojusta muita kuvauskohteita ja sattumalta haukka on iskenyt saaliin kojun viereltä ja jäänyt siihen ruokailemaan. Onnea on tarvittu! Tosin tuomaristo on voinut hyvin olla hakoteillä kuvaustilannetta pohtiessaan...Matala kuvakulma, rauhallinen tausta ja hyvä sommittelu antavat lopullisen silauksen hienolle kuvalle.

3. Markku Jämsä Muuttohaukka syö lokkia
Tuomariston tulkinta tästä kuvasta on se, että kuvaaja on rannalla kytännyt piilokojusta muita kuvauskohteita ja sattumalta haukka on iskenyt saaliin kojun viereltä ja jäänyt siihen ruokailemaan.
Onnea on tarvittu! Tosin tuomaristo on voinut hyvin olla hakoteillä kuvaustilannetta pohtiessaan…Matala kuvakulma, rauhallinen tausta ja hyvä sommittelu antavat lopullisen silauksen hienolle kuvalle.

 

4. Markku Jämsä Merisorsat Merisorsat Hieno maisemallinen lintukuva, jossa tummat pilvet kontrastoituvat komeasti kullanväriseen valoon. Merestä nouseva väreily korostaa jäätyvän meren hohkaamaa kylmyyttä. Sommittelu ja rajaus toimivat hyvin.

4. Markku Jämsä Merisorsat
Hieno maisemallinen lintukuva, jossa tummat pilvet kontrastoituvat komeasti kullanväriseen valoon. Merestä nouseva väreily korostaa jäätyvän meren hohkaamaa kylmyyttä. Sommittelu ja rajaus toimivat hyvin.

 

5. Ari Mäkelä Kanadanhanhi ja Kalalokki Hieno maisemallinen lintukuva matalasta kuvakulmasta upeine heijastuksineen. Lyhyellä objektiivilla kuvista tulee kolmiulotteisempia ja katsoja on ikään kuin enemmän kuvassa mukana. Tässä tasapainoisessa kuvassa on rauhallinen tunnelma ja ihminen on vahvasti mukana kuvassa.

5. Ari Mäkelä Kanadanhanhi ja Kalalokki
Hieno maisemallinen lintukuva matalasta kuvakulmasta upeine heijastuksineen. Lyhyellä objektiivilla kuvista tulee kolmiulotteisempia ja katsoja on ikään kuin enemmän kuvassa mukana.
Tässä tasapainoisessa kuvassa on rauhallinen tunnelma ja ihminen on vahvasti mukana kuvassa.

 

6. Jari Kostet Kyhmyjoutsenet ja ruokkija Hieno ”ihminen ja luonto” kategoriaan kuuluva kuva, jossa on mukana huumoria. Joutsenia ruokkivan naisen ilme tekee kuvasta onnistuneen. Kuvassa on hyvä sommittelu ja kuvaaja on ollut oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

6. Jari Kostet Kyhmyjoutsenet ja ruokkija
Hieno ”ihminen ja luonto” kategoriaan kuuluva kuva, jossa on mukana huumoria. Joutsenia ruokkivan naisen ilme tekee kuvasta onnistuneen. Kuvassa on hyvä sommittelu ja kuvaaja on ollut oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

 

Markku Nikki

7. Markku Nikki Isosirrit laskeutuu
Kuvassa on hieno intensiivinen tunnelma ja hyvä värimaailma. Isosirrien höyhenpuvun punaisuus tulee hyvin esille auringonvalossa ja taustan tummat pilvet vielä korostavat sitä.
Valolla on tärkeä osuus valokuvassa! Taustan värikkäät rakennukset viittaavat kuvauspaikaksi Ruijan rantoja?

 

8. Tarmo Syväpuro Varpuspöllö venyttelee Hyvä tilannekuva tästä Euroopan pienimmästä pöllöstä. Tässä tikkiterävässä kuvassa on tiivis tunnelma ja pöllöllä on hieno asento. Kuvassa hieman häiritsee vasemman silmä vilkkuluomi ja kuvan vasemman reunan oksat. Suoraan edestäpäin kuvattuna ja tasaisemmalla taustalla tässä tilanteessa olisi voinut syntyä voittajakuva!

8. Tarmo Syväpuro Varpuspöllö venyttelee
Hyvä tilannekuva tästä Euroopan pienimmästä pöllöstä. Tässä tikkiterävässä kuvassa on tiivis tunnelma ja pöllöllä on hieno asento. Kuvassa hieman häiritsee vasemman silmä vilkkuluomi ja kuvan vasemman reunan oksat. Suoraan edestäpäin kuvattuna ja tasaisemmalla taustalla tässä tilanteessa olisi voinut syntyä voittajakuva!

 

Nils Sundberg Pintautuva haahka Haahka on yksi kuvatuimmista vesilinnuista, joten haahkakuvilla on vaikea säväyttää. Syvän värikkään ja hyvin toteutetun potretin tekee mielenkiintoiseksi haahkan selästä ja kaulalta valuva vesi. Kuva paljastaa ettei sukeltava lintu kastu. Tehokas kuva, joka kiinnittää heti katsojan huomion.

9. Nils Sundberg Pintautuva haahka
Haahka on yksi kuvatuimmista vesilinnuista, joten haahkakuvilla on vaikea säväyttää. Syvän värikkään ja hyvin toteutetun potretin tekee mielenkiintoiseksi haahkan selästä ja kaulalta valuva vesi. Kuva paljastaa ettei sukeltava lintu kastu. Tehokas kuva, joka kiinnittää heti katsojan huomion.

 

10. Kai Hypén Mies ja kara Aina toivotaan, että kuvissa olisi huumoria. Nyt sitä on niin paljon, että tuomaristo sovelsi hieman sääntöjäkin. Lintuja ei saisi pyydystetää kuvattavaksi. Tässä pääpaino on kuitenkin rengastajassa. Kuva paljastaa, että koskikarojen rengastaminen on hikistä puuhaa. Hyvä rohkea otos "pelitilanteesta", rehellinen kuva. Usein ihmiskuvissa esiintyy unelmavävyjä ja sutjakoita neitejä. Nyt kohteena on suomalainen mies!

10. Kai Hypén Mies ja kara
Aina toivotaan, että kuvissa olisi huumoria. Nyt sitä on niin paljon, että tuomaristo sovelsi hieman sääntöjäkin. Lintuja ei saisi pyydystetää kuvattavaksi. Tässä pääpaino on kuitenkin rengastajassa. Kuva paljastaa, että koskikarojen rengastaminen on hikistä puuhaa. Hyvä rohkea otos “pelitilanteesta”, rehellinen kuva. Usein ihmiskuvissa esiintyy unelmavävyjä ja sutjakoita neitejä. Nyt kohteena on suomalainen mies!

Helsingin yleiskaavaluonnos uhkaa linnustoarvoja

Tiedote 2.12.2014

Tringa ry on huolestunut Helsingin yleiskaavaluonnoksen haitallisista vaikutuksista linnustoon ja laajemmin luontoarvoihin. Luonnos on tänään kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä, jossa päätetään sen jatkosta. Tringa ry toteaa, että kaavaluonnos on rakentamisen osalta paikoin ylimitoitettu ja se vaatii kehittämistä.

Yleiskaavaluonnoksessa ei ole asianmukaisella tavalla huomioitu velvoitteita luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä. Tringa ry näkee erityisen ongelmallisena, ettei yleiskaavakartassa ole osoitettu lainkaan luonnonsuojelualueita, vaan ne on korvattu erillisellä teemakartalla, joilla ei ole lainvoimaa. Myös kaavamääräyksillä tulisi selkeämmin turvata luonnon säilyminen sekä rakennettavilla että rakentamisen ulkopuolelle jäävillä alueilla. Lisäksi Tringa ry ihmettelee Natura-arvioinnin valmistumista vasta kaavaluonnoksen jälkeen, mikä ei vastaa hyviä suunnittelukäytäntöjä.

Luontovaikutusten arvioinnissa todetaan, että kaavan vaikutukset linnustoon tulisivat olemaan suuria tai kohtalaisia. Rakentamisen seurauksena lintujen elinympäristöt vähenevät, mikä johtaa suoraan lajien elinmahdollisuuksien heikkenemiseen. Lisäksi jäljelle jääville luontoalueille kohdistuva virkistyskäyttöpaine kasvaa, mikä aiheuttaa häiriöitä lajistolle.

Rakentamista esitetään mm. Viikki-Vanhankaupunginlahden Natura-alueen reunamille, mikä heikentäisi Helsingin tärkeimmän Natura-alueen ja kansainvälisesti arvokkaan IBA-lintualueen (Important Bird Area) luontoarvojen säilymistä. Myös Mustavuoren Natura-alueelle kohdistuu haittavaikutuksia lisääntyneen virkistyskäytön ja kaventuneen suojavyöhykkeen vuoksi. Lisäksi monille muille tärkeille luontokohteille, kuten Keskuspuiston länsiosiin ja Melkkiin, on esitetty uutta maankäyttöä.

Tringa ry toteaa, että kaavassa korostetaan liian yksipuolisesti rakentamista luonnon kustannuksella, mikä samalla vaarantaa Helsingin luonnonsuojeluohjelman toteutumisen. On olennaista miettiä, mihin suuntaan Helsinkiä ollaan kehittämässä ja huomioida, että luontoarvojen menetys on lopullista. Tämä heikentäisi Helsingin mahdollisuuksia profiloitua kestävänä ja vihreänä kaupunkina. Samalla kavennetaan asukkaiden virkistys- ja luontoharrastusmahdollisuuksia.

Tringa ry esittää, että kaavaluonnosta tulisi vielä kehittää asiantuntijajärjestöjen kanssa, jotta luontoarvot huomioitaisiin asianmukaisesti.