Talvilinturetki Myyrmäenseudulla 14.3.2015

Erityisesti lintuharrastuksen vasta-alkajille ja linnuista muuten vain kiinnostuneille suunnatulle Anna-Maija Myllysen ja Sirkku Levosalon opastamalle talvilintukävelylle ilmaantui 14 osanottajaa.

Retki oli erittäin hauska vetää. Oppaille esitettiin ahkerasti kysymyksiä. Selvitettiin mm. miten sinitiaisen tunnistaa. Miten pikkuvarpunen ja varpunen eroavat toisistaan. Koirasmustarastaan lisäksi valkeni joillekin retkeläisille, että ruskehtavampi versio linnusta on saman lajin naaras. Samalla kuultiin jo paljon keväistä laulelua ja muuta ääntelyä. Ehkä viherpeipon kaunis, monipuolinen laulu tai sinitiaisen kirkas säe jäivät jonkun mieleen. Upea näytelmä metsässä oli lemmekkäästi kuikuttavan palokärkiparikunnan lento peräkanaa aika läheltä ohi.

Uuttukyyhkyn huhuilu kuului ja eräs tarkkasilmäinen retkeläinen löysi linnun myös katsottavaksi näkyvältä paikalta kuusenlatvasta. Sen ja sepelkyyhkyn äänen eroa kyseltiin ja selviteltiin. Metsäiselle ruokinnalle oli toiveiden mukaisesti tullut hippiäinen, kaksi puukiipijää ja muutama kuusitiainen. Raappavuoren harmaapäätikkka oli tällä kertaa hiljaa, eikä pikaista ohilentoa ehtinyt moni huomata. Käpytikkojen komeutta saatiin ihailla hyvässä valossa. Käpylintuja nähtiin muutama. Korppikin äänteli ja vilahti näkyvissä. Retken lajimääräksi kertyi 24. Sää suosi tällä kertaa ihanasti! Upeaa asennetta osoitti pian puoli vuotta täyttävä Lassi Korpela, joka jaksoi valppaana pysyä vaunukyydissä tringalaisvanhempiensa mukana melkein retken puoliväliin saakka, minkä jälkeen nälänpoikanen tai jokin alkoi miestä liiaksi harmittaa.

 

 

Jaa tämä juttu:Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Email this to someone
email