Tringan jalkapallotreenit starttaavat jälleen.

Tringan jalkapallokausi olisi tarkoitus potkaista käyntiin tiistaina 28.4.2015. Mitään tasovaatimuksia peleihin osallistumiseen ei ole. Jos tekee mieli kirmaamaan raikkaaseen ulkoilmaan, niin tule kokeilemaan ja viihtymään. Näyttämönä toimii Talin jalkapallopyhättö, eli “Talin kentät”. Nurmet ovat laajat, joten tavataan noin kartan osoittamassa pisteessä klo 18:00. Jos emme mahdu ruoholle, niin vieressä on myös varanäyttämö “Talin San Sora”.

http://tinyurl.com/kzbnn2d

Tarkoituksena olisi saada treenit pyörimään kerran viikossa.

Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee paikalle, niin saadaan pelit käyntiin. Pelien sopimista varten on perustettu oma facebook-ryhmä https://www.facebook.com/groups/1594677547413850/

Tringafudis

Lintusäätiedote 27.–29.4.2015: Sadetta, sumua ja pudotussäätä

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Kuuma putki jyrää tiistaiksi linjalle Itä-Puola-Baltia-Ääninen, mutta Uudellamaalla se käy vain hetken hipaisemassa. Jotain harvinaisuuksia ja aikaisia muuttajia tietysti tulee, mutta paljon nihkeämmin kuin kunnon tilanteessa. Tiistaina Kaakkois-Virossa on jopa +24 astetta, mutta täällä sellainen jää haaveeksi.

Ma: Heikkoa-kohtalaista tuulta, joka yöllä on lounaasta, kääntyy päivällä etelään ja illalla itään. Yöllä yleisesti sumua ja sumupilveä, joka hälvenee aamun kuluessa. Päivällä uudestaan pilvistyvää ja iltapäivällä-illalla heikon sateen mahdollisuus kasvaa koko ajan. Yöllä on korkealla melko kovaa muuttoa, ja alempana lintujen laskeutuessa sumualueilla pudotussäätä outoihin paikkoihin. Aamulla hyvä muuttosää (paitsi jos on sumua), joka iltaa kohti muuttuu vähän huonommaksi.

Ti: Yöllä ja aamulla kuuman putken kärki koskettaa hetkeksi itäistä Uuttamaata; tuulee enimmäkseen kohtalaisesti idän ja etelän väliltä sekä sataa yleisesti, etenkin lännessä mahdollisesti jopa runsaasti. Aamun kuluessa tuuli heikkenee lännestä alkaen ja kääntyy pohjoiseen. Loppupäivä on enimmäkseen pilvinen ja ajoittain voi sataa. Aamuyöllä tulee kova muuttopurkaus kaukomuuttajia etenkin alueen itäosaan (mm. ensimmäisiä käkiä, kerttusia, kerttuja, taskuja, uunilintuja, rantakanoja).

Ke: Viimeinen kuuma aalto liikkuu Baltiasta Suomen itärajaa hipoen pohjoiseen. Ennuste epätarkka. Yöllä todennäköisesti heikkoa-kohtalaista pohjoisenpuoleista tuulta, joka päivällä kääntyy länteen ja ehkä voimistuu merellä navakaksi. Enimmäkseen on pilvistä ja sateista, mahdollisesti runsaastikin sadetta. Heikonpuoleinen muuttosää.

Jatko: Aluksi viileähköä mutta lämpenevää hyvää lounaan ja kaakon välistä muuttovirtausta, jota kuitenkin säärintamien sadealueet latistavat. Venäjällä on laaja kesäilman alue.

Lintusäätiedote 25.–29.4.2015: Lähipäivinä muutto etenee ripeästi

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Vihdoinkin kiinnostavia säätilanteita: Lähipäivinä muutto etenee ripeästi, kun vallitseviksi tulevat lounaan ja kaakon väliset virtaukset. Ensimmäinen lämmin myötätuuliaalto ylittää Baltian viikonloppuna, mutta ei ihan pääse tänne ja toinen, eteläinen-kaakkoinen lämmin putki, näyttää tämän hetken ennusteissa hipovan meitä ma-ti tienoilla. Joka tapauksessa kevät lämpenee roimasti Venäjällä, mikä on jatkoa ajatellen hyvä.

La: Navakka länsituuli hiipuu heikoksi pe-la yön aikana ja kääntyy aamuksi lounaaseen, päivän aikana heikko-kohtalainen tuuli kääntyy edelleen idän ja etelän välille. Pe-la yö on selkeä ja samalla viimeinen kylmä pakkasyö. Aamulla on ohutta yläpilveä, mutta iltapäivällä lännestä pilvistyvää ja yöllä lännestä jatkuvaa sadetta. Pe-la aamuyöllä kovaa rastaiden ja muiden yömuuttajien tuloa. Myös aamu ja päivä ovat oikein hyvää muuttosäätä.

Su: Tuuli on heikkoa tai kohtalaista, aamulla etelästä-kaakosta, päivällä vaikeasti ennustettavissa mutta todennäköisimmin idässä idän puolelta ja lännessä lounaan puolelta. Jatkuva sade lakkaa aamun kuluessa lännestä alkaen, mutta sen jälkeen on mahdollisuus yksittäisille kuuroille. Pilvisyys repeilee iltapäivällä, mutta koko päivän on matalan sumupilven tai sumun riski. Yöllä heikohko muuttosää alapilven ja sateen takia, mutta erittäin kova yömuuttopaine etelästä voi silti tuoda kosolti mm. rastaita, hyönteissyöjien etujoukkoja ja kahlaajia, jotka tyypillisessä pudotussäässä täällä voivat aamulla kuhista maastossa. Päivämuuttosää on huono tai hyvä, sumu- ja pilvitilanteen mukaan.

Ma–ti, kovin vaikea vielä ennustaa tarkasti: Etelästä lähestyy myötätuulihönkäys; tuuli on heikkoa ja etelän puolelta. Tällä hetkellä ilmakehämallit eivät tiedä mihin kuuman aallon länsireuna eli yhtenäinen sadealue ja sen itäpuoleinen kuuma putki asettuvat. Hyvä vaihtoehto: Länsireuna sateen kera on jossain Pohjanlahden tienoilla ja raju yömuutto sekä harvinaisuusvirtaus ulottuu Uudellemaalle, ainakin sen itäosaan. Huono vaihtoehto: Runsas sade on päällämme pilaten muuton ja retkisäät ja kuuma lintuputki sijaitsee idempänä, Suomen kaakkoisrajalla tai Venäjällä.

Jatkonäkymät: hyviä etelänpuoleisia virtauksia, mutta varsinainen kuuma ihannevirtausalue on Venäjällä.

Vanhankaupunginlahti 22.4.2015

Vanhankaupunginlahden iltaretki houkutteli Matinsillan kupeen lähtöpaikalle 49 osallistujaa, tringalaisia ja koko joukon ei-tringalaisiakin. Joukossa oli monia lintuharrastuksen vasta-alkajia, joille retken käyntikohteetkin olivat uusia tuttavuuksia. Sää oli puolipilvipoutainen, lämpötila 8-9, navakka luoteistuuli puhalteli saaden niin oppaiden kuin lintujenkin äänet aika ajoin peittymään. Retki aloitettiin patikoimalla pitkospuita Lammassaareen. Matkalla pysähdyimme toviksi katselulavalle kuulostelemaan, josko viiksitimali pingahtelisi lähiruovikossa. Ei pingahdellut, mutta matkalla katseltiin mm. lokkeja, langalla istuvaa uuttukyyhkyä ja kuunneltiin peippoa.

20150422_181547

Lammassaareen vievien pitkospuiden katselutasanteella.
Retkiporukkamme jakautui Lammassaaren torniin mentäessä pariin ryhmään, osa jäi kuuntelemaan polunvarren laululintuja, osa tähyili lahdelle maan tasalta ja loput kapusivat torniin. Harmaahaikaroiden yhdyskunta Klobbenilla näkyi hyvin. Lahdella uiskenteli kymmeniä isokoskeloita, haapanat ja tavit nähtiin myös. Kaukoputkeen saatiin kaikkien nähtäväksi myös mm. 17 kuovin lepäilevä parvi sekä Lemmenlehdon edustalla kanadanhanhiparin vieressä ruokaillut yksinäinen metsähanhi. Osa retkeilijöistä näki myös taivaanvuohia, ja lintukirjasta selviteltiin kuovin ja taivaanvuohen eroavaisuuksia. Lahden päällä näyttäytyi hetken lekutteleva tuulihaukka ja kurki paineli kohti pohjoista.

20150422_193927

Lapasorsa putkessa.

 
Kun kaikki olivat päässeet käymään tornissa, jatkettiin retkeä Kuusiluodolle. Matkalla katseltiin ruovikon reunamilla lepääviä lapasorsia, jotka harmi kyllä olivat nokka piilossa. Kovan tuulen takia tyydyttiin jäämään luodon itäreunan metsikön suojaan. Aivan rannan tuntumassa silkkiuikkupari oli pesänrakennushommissa ja kanadanhanhet ja harmaalokkiparikin näkyivät läheltä. Tikkoja ei näkynyt eikä kuulunut koko retkellä.
Kuusiluodosta palasimme pitkospuita Pornaistenniemelle, jossa retken päätteeksi käytiin vielä parissa ryhmässä piilokojulla ja lintutornissa. Osa retkeläisistä kuuli torniin luhtakanan kiljaisun. Kanahaukka istui voimalinjatolpalla. Pajusirkku lauloi ruovikossa pontevasti.
Kolmituntinen retki meni nopeasti ja retkeläiset kyselivät, onko tulossa lisää retkiä. ON:).

 

 
Havaitut lajit: Kyhmyjoutsen, harmaahaikara, metsähanhi, valkoposkihanhi, kanadanhanhi, sinisorsa, lapasorsa, haapana, tavi, telkkä, tukkasotka, isokoskelo, silkkiuikku, merimetso, kanahaukka, tuulihaukka, nokikana, luhtakana, kurki, töyhtöhyyppä, kuovi, taivaanvuohi, kalalokki, harmaalokki, naurulokki, merilokki, kalatiira, räyskä, uuttukyyhky, niittykirvinen, västäräkki, punarinta, mustarastas, laulurastas, punakylkirastas, hippiäinen, talitiainen, sinitiainen, varis, naakka, kottarainen, peippo, pajusirkku
Oppaat: Jaana Sarvala ja Otso Häärä
Teksti ja kuvat: Jaana Sarvala

K&K-retki Länsi-Uudellemaalle 7.2.2015

Teksti: Aleksi Mikola

Lähtö jokavuotiselle K&K-retkelle koitti taas, bussi starttasi Eduskunnan matkailuliikenteen pysäkiltä hieman seitsemän jälkeen. Vielä muutama retkeläinen matkalta kyytiin, ja kasassa oli 44 + opas. Ensimmäiseksi suunnattiin tutuksi tulleeseen tapaan Marjatta Lahdelle Pohjan Slickoon, jossa oltiin kahdeksan jälkeen. Sumuinen plussakeli ei luvannut kovin hyvää hakkeja ajatellen, vaikka bussia pysäköidessä yksi lensikin nopeasti yli. Sisällä oli sumusta huolimatta jälleen tarjolla voileipiä, kakkua, teetä ja kahvia. Harmaapäätikka tuli nopeasti ruokinnalle, ja pienen odottelun jälkeen myös ensimmäinen pähkinähakki. Sumu hälveni pikkuhiljaa ja hakkejakin ilmestyi muutamia lisää. Harmaapäätikkoja oli lopulta koiras ja naaras, hakkeja näkyi kymmenkunta. Muutakin peruslajistoa pyöri toki ruokinnoilla ja ympäristössä, varsinkin käpytikkoja oli runsaasti.
Kymmenen jälkeen lähdettiin jatkamaan matkaa, perinteitä noudattaen Fiskarsiin. Karaa ei Fiskarsista löytynyt, mutta muutama sata sinisorsaa kylläkin. Mukavin Fiskarsissa oli puiden latvoista löytynyt isolepinkäinen, jota kaikki ehtivät ihmettelemään. Koskikaraa piti lähteä katsomaan hieman pohjoiseen Antskogiin, josta se löytyikin melko helposti ja jälleen kaikki pääsivät ihailemaan jäänreunalla ruokaillutta lintua. Tätä ennen ehdittiin jo nähdä bussin ikkunasta ylilentävä merikotka.
Matka jatkui kohti Saloa, mutta jossa turkinkyyhkyjä mentiin Enolan sijasta katsomaan tällä kertaa Moisioon. Tiiran mukaan paikalla oli ollut jopa 22 lintua, mutta vain kymmenkunta oli näkyvissä käydessämme paikalla. Se riitti kuitenkin mainiosti. Suunta seuraavaksi vessatauolle Halikon Prismaan, josta eteenpäin viereiselle Meriniitylle etsimään paikalla pitkään viihtynyttä hiiripöllöä. Pienen hakemisen jälkeen hiiripöllö löytyikin langalta istumasta, eikä se tuntunut juuri välittävän suurehkosta porukastamme.
Seuraava kohde oli jo suorastaan toiveikas, kun lähdimme etsimään Viurilanlahden puolella noin viikkoa aiemmin nähtyä yksinäistä viiksitimalia. Yllättäen timalia ei löytynyt, retkelle lajeiksi kuitenkin fasaani sekä närhi. Takaisin toiselle puolelle puhdistamolle suunnatessa hiffattiin bussin ikkunasta tien vieressä pellolla kököttäneet kaksi tarhalähtöistä peltopyytä, jotka ovat myös olleet paikalla jo pitempään. Puhdistamolle saavuttiin, ja heti aluksi löydettiin paikallisten kuvaajien suosiollisella avustuksella puissa lymyillyt sarvipöllö, josta useampi retkeläinen taisi kuitata jopa eliksen. Laskuojassa talvehtiva peukaloinen sen sijaan pysyi piilossa, vaikka se oli ollut näkyvillä hieman ennen saapumistamme. Todettiin kuitenkin yhteistuumin, että sarvipöllö oli vielä paljon peukaloista mukavampi.
Kello lähenteli tässä vaiheessa puolta viittä, ja tehtiin päätös suunnata ns. kotia kohti jo hieman ennen pimeän tuloa. Takaisin oltiin noin kolme varttia ennen 18.30 ilmoitettua paluuaikaa.
Lajilista:
Sinisorsa, merikotka, kanahaukka, peltopyy (tarhakarkulaisia), fasaani, pulu, turkinkyyhky, hiiripöllö, sarvipöllö, harmaapäätikka, palokärki, käpytikka, koskikara, mustarastas, hömötiainen, kuusitiainen, sinitiainen, talitiainen, puukiipijä, isolepinkäinen, närhi, harakka, pähkinähakki, naakka, varis, korppi, kottarainen, varpunen, pikkuvarpunen, viherpeippo, vihervarpunen, hemppo/vuorihemppo, pikkukäpylintu, punatulkku, keltasirkku. 34 lajia + peltopyy.

kararetki+fiskars(1)

Fiskarsista ei tällä kertaa löytynyt koskikaraa, mutta puiden latvoissa oli isolepinkäinen, jota päästiin rauhassa ihmettelemään.

Lintulaskija liikkuu Vanhankaupunginlahden suojelualueella

Hannu Sarvanne laskee jälleen lintuja Viikissä, ja tiedottaa laskennoista näin Tringa-verkossa.

“Teen kuluvana keväänä ja kesänä Vanhankaupunginlahden pesimälinnuston seurantalaskentoja Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen toimeksiannosta. Laskennat alkavat lähipäivinä ja jatkuvat heinäkuun puoleenväliin, jona aikana joudun liikkumaan joitain kertoja luonnonsuojelualueella, näkyvimmin hoitoniityillä tehtävissä kartoituslaskennoissa. Ilmoitan hoitoniityillä liikkumisesta laskenta-aamuina torneihin kiinnittämilläni lapuilla.

Vanhankaupunginlahden linnuston muutoksia on seurattu samoin menetelmin v. 1986 alkaen. Seurantalaskennat ovat antaneet arvokasta tietoa linnuston hyväksi tehtyjen ennallistamistoimenpiteiden, kuten hoitoniittyjen raivauksen, rikastuttavasta vaikutuksesta lintulajistoon.

Seurantalaskentoihin sisältyy:
– Lahden kiertävä, tiettyjen tarkkailupisteiden kautta kulkeva kiertolaskenta (vesilinnut. lokkilinnut, kahlaajat; 5 kertaa).
– Hoitoniittyjen kartoituslaskennat (5 kertaa).
– Vesilintujen poikuelaskennat (3 kertaa).
– Yölaulajalaskennat (3 kertaa).
– Uhanalaisten ja harvalukuisten lajien seuranta.”

Lintusäätiedote 22.–25.4.2015: Muuttosäät alkavat vähitellen parantua

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Muuttosäät alkavat vähitellen parantua iänikuisen pohjoistuulen loppuessa. Esimerkiksi tulppautuneet laulu- ja punakylkirastaat, metsäkirviset sekä järripeipot pääsevät rivakammin tulemaan. Lähipäivinä aamu- ja päivämuutto alkavat olla lopuillaan jatkuvasti kiihtyvään yömuuttoon verrattuna.

Ke: Yöllä heikkoa lännenpuoleista tuulta ja kovaa pikkurastaiden, vesilintujen, punarintojen sekä muiden hyönteissyöjien ja kahlaajien alkujoukkojen tuloa. Aamulla heikkoa-kohtalaista WSW-tuulta, joka on oikein hyvä aamumuuton jälkijoukoille. Päivällä maalla tuuli voimistuu jonkin verran ja kääntyy WNW:hen, merellä navakkaa lännenpuoleista tuulta; muuttosää heikkenee.

To: Yöllä merellä navakkaa SSW-tuulta. Kovaa yömuuttoa, joka heikkenee aamuyöllä, koska luoteesta tulee sadealue alapilvien kera. Aamulla sade lakkaa, pilvisyys vähenee, tuuli kääntyy WNW:hen ja voimistuu merellä kovaksi; muutto tyssää.

Pe: Kohtalaista, merellä navakkaa lännenpuoleista tuulta, aamulla selkeää, päivällä vaihtelevaa pilvisyyttä ja mahdollisesti sadekuuroja. Kohtalainen muuttosää. Illalla tuuli heikkenee ja kääntyy lounaaseen. Yöllä kovaa muuttoa.

La–ma, arvio: Erinomainen lounainen-eteläinen yömuuton rysäyttävä virtaus, maanantaina ehkä jopa lämmin putki, jossa seassa pudotussäätä sateen ja mahdollisesti sumunkin kera. Esimerkiksi kirjosiepot, sirittäjät, taskut ja viklot alkavat runsastua. Sää on myös otollinen eteläisille harvinaisuuksille.

Retki Porkkalaan ja Suomenojalle 18.4.15

Tringan retki Porkkalaan ja Suomenojalle lähti klo 07 hyvässä poutasäässä ja heikossa tuulessa. Täysi bussi, oppaina Jouni Rytkönen ja allekirjoittanut, suuntasi ensimmäisenä Porkkalan kärkeen Pampskatanille. Matkalla teeri pulisi ja pari rautiaista lauleskeli. Muutto ei ollut järin hektistä, mutta paikallisten allien ja haahkojen mekastus toi kevään tuntua. Kymmeniä västäräkkejä ja satoja peippoja tuli kuitenkin mereltä suoraan kärjen yli, olipa joukossa yksi kivitaskukin. Petomuutto käynnistyi ampuhaukalla ja myöhemmin useampikin muuttava tuulihaukka nähtiin retkellä. Kärjestä nähtiin myös sinisuohaukka ja sääksi muutolla, lisäksi kymmenkunta varpushaukkaa. Paikallisia merikotkia pyöri kärjen päällä ja kauempana. Vesilinnustosta muutolla oli jonkin verran kuikkia (10), pari kaakkuria oli paikallisena. Kolme pilkkasiipeä ja 10 mustalintua ohittivat kärjen. Kevään tuntua toivat myös yhdeksän kalatiiraa. Paikallisena kelluskeli parisenkymmentä tukkakoskeloa. Kahlaajista meriharakoita ja jokunen kuovi oli muutolla.

Noin klo 11 aikaan palasimme takaisin busseille. Rautiainen lauleskeli lähikuusessa. Suuntasimme maatilapuodille, jossa puolet porukasta jäi sisälle kahvittelemaan. Koska kahvia oli termarissa, menin yhdessä noin 10 retkeläisen kanssa staijaamaan lähipellolle. Pian taivaalta löytyneen ruskosuohaukan jälkeen huomasin jo hieman poispäin liitävän maakotkan, joka jatkoi etenemistään lännen suuntaan. Seuraava kohde oli Saltfjärdenin lintutorni, jonne ihme kyllä päästiin parkkipaikalle asti bussilla, ja vielä poiskin. Saltin tornista näkyi paikallisena linnustona mm. lapasorsia, pari punajalkavikloa, pari metsävikloa ja taivaanvuohia. Taivaalla paineli piekana ja jonkin verran muita petoja.

Viimeisenä kohteena oli Suomenojan lintuallas, jossa nähtiin kaikki mitä haettiinkin: kaksi mustakurkku-uikkua, neljä harmasorsaa, kymmenkunta liejukanaa, kolme heinätavia, jouhisorsapari, lapasorsia ja perusvesiäisiä. Kanahaukka pyörähti altaan päällä ja taas yksi tuulihaukka paineli yli. Osallistujia 40+oppaat+Antero, lajeja havaittiin 87.

Otso Häärä

Nuorten linturyhmä Haliaksella 10.-12.4.2015

Perjantaina 10.4. huhtikuuta lähdimme viiden enemmän ja vähemmän lintuja harrastaneen nuoren porukalla matkaamaan kohti Hankoa. Ainakin itse olin odottanut reissua innolla jo vähän aikaa, ja mietiskelinkin että mitähän kaikkea tulisinkaan saamaan kiikareihini viikonlopun aikana. Sääennustekin oli hyvin lupaava.

Matka Hankoon meni joutuisasti. Autolta oli vielä pieni kävelymatka lintuasemalle. Laukut otettiin kantoon ja kiikaritkin kaivettiin esille, koska aseman lähimaastossa on aina mielenkiintoista katseltavaa. Emme olleet ehtineet kävellä pitkälti kun sääksi lensi komeasti suoraan ylitsemme. Tässä vaiheessa oli jo selvää, että viikonlopusta tulisi mielenkiintoinen! Asemarakennukselle päästyämme tutustuttiin vielä hieman lähiympäristöön ja myöhemmin ihailtiin auringonlaskua.

Seuraavana aamuna oli herätys auringonnousun aikaan. Edessä oli aseman rutiineihin kuuluva aamuvakio eli neljän tunnin mittainen muutonseuranta, joka tapahtuu niemenkärjessä sijaitsevan venäläisten rakentaman bunkkerin päältä. Päiväksi oltiin hieman odoteltu kovaa kurkimuuttoa ja vaikka kurkia kyllä näkyikin niin suuremmat massat menivät jostain muualta.

Täktomissa oli sinä päivänä nähty isohaarahaukka, joka oli viimeisten havaintojen mukaan suunnannut länttä kohti. Sormet näpräsivät hieman hermostuneesti tarkennuspyörää kun odoteltiin, josko lintu sattuisi osumaan näköpiiriin. Isohaarahaukka ei kuitenkaan nähty toiveista huolimatta. Päivän aikana nähtyjä lajeja olivat mm. merikihu, sääksi, ampuhaukka, sinisuohaukka, taivaanvuohi, härkälintu ja nokkavarpunen. Haahkoja näkyi runsain mitoin ja meriharakoitakin monta kymmentä. Päivä oli aurinkoinen ja niin lämmin, että ulkona tarkeni ilman takkiakin. Illalla olikin mukava päästä käymään saunassa.

Sunnuntai oli huomattavasti kylmempi päivä ja tuuli koettelikin aamuvakion suorittajia. Onneksi välillä bunkkerilta sai poistua kävelemään vaikka lähiympäristöön tai asemarakennuksen suojiin. Sunnuntaina ei juurikaan uusia mainittavia lajeja tullut, rarit jättivät ilmaantumatta silloinkin. Vettä alkoi satamaan onneksi vasta, kun olimme lähdössä asemalta puolen päivän aikaan joten emme pahemmin kastuneet.

Kaiken kaikkiaan reissu oli onnistunut. Oli mukava päästä tutustumaan lintuasemaan, sen arkeen ja rutiineihin sekä viettää aikaa mukavien ihmisten kanssa. Vaikka harvinaisuudet jäivät tällä kertaa näkemättä niin jäi viikonlopusta hyvä fiilis, mukavia muistoja ja tietysti polte päästä Haliakselle uudestaan!

Lintusäätiedote 15.–17.4.2015: Lähiaikojen muuttonäkymät ovat kehnonlaiset

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Lähiaikojen muuttonäkymät ovat keskimäärin kehnonlaiset melkein jatkuvien vastaisten tuulten takia. Harvinaisuuksia ja aikaisia muuttajia tuovat kuumat putket ovat aina vaan hyvin kaukana Suomesta.

To: Yöllä on hyvä muuttosää rastaille, vesilinnuille sekä kahlaajien ja hyönteissyöjien ensitunnustelijoille. Aamulla heikkoa-kohtalaista lännenpuoleista tuulta, joka iltapäivällä on merellä ajoittain navakkaa. Vaihtelevaa pilvisyyttä ja aamulla joitakin räntä- ja vesikuuroja, iltapäivällä yleisemmin vesikuuroja. Melko hyvä muuttosää aamulla peipoille ja rautiaisille sekä päivällä haukoille.

Pe–la: Enimmäkseen kohtalaista pohjoistuulta, puolipilvistä-pilvistä ja lähinnä perjantaina ajoittain heikkoja sadekuuroja. Vastatuulen takia ei ole hyvä muuttosää. Itä- ja Selkämerellä pohjoistuuli on pahempi ja estää selvästi Ruotsista tuloa. Toisaalta linnut lentävät vastatuulen takia helposti havaittavina matalalla. Sangen koleat päivät ja kylmät yöt.

Su–ma arvio: Sunnuntaina mahdollisesti pujahtaa luoteesta kaakkoon alueemme yli heikko matalan osakeskus, jolloin pohjoistuuli hellittää tilapäisesti, mutta sateen riski kasvaa. Matalan mentyä ohi voimistuu uudelleen viileä pohjoisvirtaus.

Lintusäätiedote 11.–13.4.2015: Erinomainen muuttosää etenkin lauantaina

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote:

En ehtinyt täsmentää kurkimuuttoa edellisen ennusteen jälkeen: liiallisen sivutuulen takia se oli alkujaan epävarma mutta mahdollinen. Koska jo eilisessä huonommassa tuulessa kuin tänään muutto alkoi, oli odotettavissa että tänään tulee kunnon muutto, koska tuuli oli heikompi ja lounaisempi kuin tiistain ennusteissa. Huomenna on sään puolesta kovan kurkimuuton loistotilaisuus. Toisaalta on mielenkiintoista nähdä, tyhjenikö Viro ja Latvia tänään ja pitääkö odottaa kauempaa tulevaa toista massaa pitempään, vai onko tosimassa huomenna. Huomisen jälkeen muuttosäät vaihtelevat edelleen kovasti Pohjolassa ja Baltiassa, mutta Etelä- ja Keski-Euroopassa säätilanne on erinomainen kaikille kohti Suomea pyrkiville linnuille. Pääsiäisen jälkeen vallinnut läntinen virtaustyyppi näkyy mm. siinä, että västäräkkejä on vielä kovin vähän.

La: Aamulla heikkoa lännenpuoleista tuulta, joka aamupäivästä alkaen kääntyy etelälounaaseen ja on heikkoa-kohtalaista. Verraten selkeää ja aivan erinomaista muuttosäätä päivällä mm. kurjille, haukoille, sepelkyyhkyille ja yöllä rastaille, kahlaajille ja hyönteissyöjille. Kurkien pääreitti on todennäköisesti hiukan läntisempi kuin tänään.

Su: Aamulla kohtalaista etelänpuoleista tuulta, joka päivällä kääntyy WSW:hen ja voimistuu merellä navakaksi. Aamulla lännestä pilvistyvää ja päivällä lännestä alkaen sadetta ja matalaa alapilveä, ehkä sumuakin. Yöllä ja aamulla vielä erittäin hyvä muuttosää mm. peipoille, mutta iltapäivällä on paljon huonompi tilanne. Epätodennäköisempi vaihtoehto on, että sään huononeminen alkaa jo aamulla lännestä.

Ma vielä hyvin epätarkka: Lännenpuoleisia voimakkaita tuulia, mahdollisesti sateista, melko huonoa muuttosäätä.

Ti–ke, epävarma arvio: Tiistain mahdollisesti voimakas luoteinen virtaus ja muutto seis, ma-ti myös Baltiassa huonoa. Keskiviikkona ehkä taas erinomainen etelätuuli ja poutapäivä.

Lintusäätiedote 8-12.4.

Lähipäivien aikana vahva korkeapaine siirtyy Brittein saarilta idemmäs, jolloin koko Keski- ja Etelä-Euroopan alueelle tulee oikein hyvä muuttosää linnuille lähestyä Suomea. Ongelmallisempaa on Pohjolassa: pääsimme eroon koleasta vastatuulijaksosta, mutta muuten hyvää muuttosäätä haittaa yleisesti liian voimakas sivutuuli, mikä estää isot muuttopurkaukset. Myöskään harvinaisuuksien tuloa säätila ei suosi (poislukien läntiset ohittajat kuten sepelrastaat, merisirrit ja valtamerilajit).

ke: Aamun aikana navakaksi, merellä kovaksi voimistuvaa WNW-tuulta, joka pysäyttää muuton melkein kokonaan. Vaihtelevaa pilvisyyttä, illalla selkeää.

to: Aamulla enimmäkseen kohtalaista WNW-tuulta, joka päivällä kääntyy länsilounaaseen ja voimistuu merellä hyvin navakaksi. Enimmäkseen selkeää-puolipilvistä. Tuulen takia vain kohtalainen muuttosää, paras hanhille joutsenille ja vesilinnuille.

pe: Enimmäkseen kohtalaista, merellä ajoittain navakkaa lännenpuoleista tuulta, vaihtelevaa pilvisyyttä. Muuttosää kuten to.

la-su, arvio: Lauantai näyttää lähiaikojen parhaalta muuttovuorokaudelta. Kohtalainen tuuli kääntyy päivän kuluessa lännestä etelään, on poutaa ja hyvä näkyvyys. La-su iltayönä on kovaa yömuuttoa, mutta su tulee lännestä säärintama sateineen ja kovine tuulinen huonontaen retki- ja muuttosäätä.

Lintusäätiedote 5.–9.4.: Muuttosää paranee sunnuntain jälkeen

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Paikallinen muuttosää paranee sunnuntain jälkeen vastatuulen loppuessa ja päivien lämmetessä, kun korkeapaineen selänne vahvistuu Brittein saarilta Suomeen. Vaikka kunnon lämmintä myötätuulipurkausta ei edelleenkään tänne tule, tuulet auttavat lounaismuuttajien kuten rastaiden ja kuovien saapumista maanantaista alkaen. Toisaalta pohjoinen kylmänpurkaus vallitsee kaakossa, Valko-Venäjän suunnalta Balkanille ja Italiaan, joten sieltä tulijat ovat jumissa.

Su: Enimmäkseen kohtalaista, merellä etenkin iltapäivällä navakkaa koillisen ja idän välistä tuulta, vaihtelevaa pilvisyyttä ja joitakin heikkoja räntä- tai vesikuuroja. Muuttosää on keskimäärin huononpuoleinen mutta esimerkiksi piekanoille melko hyvä.

Ma: Aamulla selkeää, yöpakkasta ja heikkoa koillisenpuoleista tuulta. Päivällä heikkoa tuulta ja lännestä vähitellen tihenevää ylä- ja keskipilvisyyttä. Illalla pilvistä ja heikkoa-kohtalaista lounaistuulta. Iltapäivällä sisämaassa jopa +10 astetta. Huomattavasti parempi muuttosää kuin moneen aikaan. Esimerkiksi peippoja, niittykirvisiä, hiiri- ja varpushaukkoja sekä kurkienkin etujoukkoja tulee entistä enemmän.

Ti: Kohtalaista-navakkaa lounaanpuoleista tuulta, vaihtelevaa pilvisyyttä ja mahdollisesti vähän sadetta. Mikäli ei ole sumua ja liian matalaa alapilveä, yö on erinomainen mm. rastaille, lehtokurpille, taivaanvuohille, vesilinnuille ja punarinnoille, aamu taas esimerkiksi peipoille.

Ke–to, arvio: Viileähkö virtaus kääntyy lännen ja luoteen välille ja voimistuu, mikä heikentää taas muuttosäätä muille kuin voimakkaille lentäjille (hanhet, vesilinnut). Linjan Italia-Ruotsi länsipuolella sää on hyvä, ja sieltä tuleva muutto pääsee lähestymään Suomea reippaasti.

Lintusäätiedote 2.–6.4.: Muuttolintujen saapuminen on lähipäivinä vitkallista

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Muuttolintujen saapuminen on lähipäivinä vitkallista, sillä Itä-Euroopassa on laaja matalapaineen alue. Sen vaikutuksesta Itämeren alueella vallitsee muuton vastatuuli, on matalaa pilveä, ja sataa vettä tai räntää. Viileä säätyyppi vallitsee, eli lämpötila vaihtelee muutaman asteen nollan molemmin puolin. Pääsiäisenä muuttosää saattaa parantua, vaikka varsinaiset leudot myötätuuliputket ovat edelleen kaukana Suomesta.

To: Kohtalaista koillistuulta, pilvistä ja yleisesti vesi tai räntäsadetta. Melko huono muuttosää.

Pe: Enimmäkseen heikkoa pohjoisenpuoleista tuulta, verraten pilvistä ja heikot ajoittaiset vesi- tai räntäsateet mahdollisia. Muuttosää kohtalainen.

La: Enimmäkseen kohtalaista koillisenpuoleista tuulta, pilvistä ja yleisesti vesi-tai räntäsadetta. Melko huono muuttosää.

Su–ma, alkuarvaus: Suursäätila ei muutu, mutta on todennäköistä, että heikko korkeapaineen selänne liikkuu lännestä tänne, jolloin olisi tyynenpuoleista (päivällä merituulen mahdollisuus), poutaa, yöpakkasta ja päivälämpötila nousisi sekä pilvisyys vähenisi. Muuttosää paranisi erityisesti pitkään tulppautuneelle kurkien etujoukolle sekä hiirihaukoille ja piekanoille.

Östersundomin yleiskaavaehdotusta on edelleen kehitettävä

Tiedote 1.4.2015

Tringa otti lausunnossaan kantaa Östersundomin yleiskaavaehdotuksen linnustovaikutuksiin. Vaikka kaava onkin edistynyt huomattavasti luonnosvaiheesta, tulee siihen edelleen tehdä suuria muutoksia, jotta se olisi luontovaikutustensa osalta hyväksyttävissä.

Linnuston kannalta ongelmallista on ensinnäkin Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet – Natura-alueeseen kohdistuvat haitat. Kaavaratkaisu mahdollistaisi voimakkaan rakentamisen Natura-alueen ympärillä, mikä tarkoittaa, että Natura-alueen ulkopuolisia elinympäristöjä tuhoutuisi ja samalla häiriöt lintualueilla ja jäljelle jäävillä viheralueilla moninkertaistuisivat. Suojeluperusteena oleville lajeille sekä muulle alueen rikkaalle linnustolle kohdistuisi tästä paljon haittavaikutuksia. Kaavaehdotusta onkin kokonaisuudessaan muutettava siten, ettei Natura-alueen koskemattomuuteen kohdistu merkittävää haittaa. Tämä tarkoittaa, että kaava tulee palauttaa valmisteluun ja uudesta kaavasta on tehtävä uusi Natura-arviointi. Rakentamista on vähennettävä huomattavasti erityisesti Salmenkallion alueelta sekä lintukosteikkoihin rajautuvilta alueilta.

Toinen linnuston kannalta merkittävä ongelmakohta on pientalovaltaisen asumisen levittäytyminen Sipoonkorven maakunnallisesti tärkeän lintualueen päälle. Tringa katsoo, että rakentaminen tulisi rajata kokonaan pois MAALI-alueelta, jotta Sipoonkorven laajan ja lajistollisesti arvokkaan metsämantereen arvot säilyisivät. Rakentamisen vähentämistä tukee myös se, että alueen elinympäristöt on todettu arvokkaiksi myös Uudenmaan liiton Zonation-analyysissä sekä luontojärjestöjen arvometsäesityksessä.

Kaavaa olisi tarkastettava myös ekologisten yhteyksien osalta, sillä ne eivät vielä ole riittäviä lajiston liikkumisen kannalta. Myös kaavamerkinnät – ja määräykset vaativat vielä hiomista, jotta niiden avulla luontoarvot huomioitaisiin paremmin yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.