Tietoa kaatuilevista joutsenista kaivataan

PPLY.n lintujen hoitorinki on alkutalven aikana saanut paljon yhteydenottoja oudosti käyttäytyvistä joutsenista.

Ulospäin näkyviin oireisiin ovat kuuluneet mm. jalkojen kantamattomuus ja holtiton kyljelleen kellahtelu (maalla ja vedessä). On vaikuttanut siltä, että linnuilla olisi ongelmia niin tasapainon kuin koordinaationkin suhteen. Hoitoon otetut tapaukset ovat joko kuolleet tai jouduttu lopettamaan.

Nurin keikahtelevista laulujoutsenista on nyt löytynyt aivojen bakteriologisessa tutkimuksessa Riemerella anatipestifer –bakteeria, mikä on uusi ja mielenkiintoinen löydös meikäläisissä villeissä vesilinnuissa. Bakteeri tunnetaan parhaiten tarhattujen ankkojen, hanhien ja kalkkunoiden taudinaiheuttajana. Löydöksiä on tehty loka-marraskuun aikana Pohjois-Pohjanmaalta, Pohjois-Karjalasta ja Päijät-Hämeestä tulleista joutsenista.

Nyt tutkijoita kiinnostaisi tietää, onko oudosti oireilevia (esim. kaatuilua, kouristuksia, kaulan vääntöä, tärinää) joutsenia näkynyt muuallakin Suomessa tai onko mahdollisesti näkynyt tavallista enemmän kuolleita joutsenia. Myös sairaiden tai kuolleiden joutsenten ikäluokka kiinnostaisi, bakteeri kun on yleensä vaarallisempi nuorille linnuille.

Tietoa tälläisistä tapauksista voi laittaa Eviran tutkijalle, Marja Isomursulle marja.isomursu ät evira.fi. Lisäksi havainnot kannattaa kirjata Tiiraan ja lisätä tieto tautiepäilystä lisätietoihin.

Näytteitä sairauden takia kuolleista linnuista voi myös toimittaa Oulun Eviraan. Joutsenia kuolee runsaasti mm. törmäyksiin, joten ihan jokaista kuolleena löydettyä lintua ei kannata lähettää.

Alla ohjeet näytteiden lähettämiseen:
http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten+terveys+ja+elaintaudit/naytteenotto-+ja+lahetysohjeet/pakkaus-+ja+lahetysohjeet/

Laulujoutsen laskeutumassa. Kuva Matti Rekilä

Joulukuun kuukausikokouksessa Kari Haatajan kuvapoimintoja WP-retkiltä

Vuoden viimeinen kuukausikokous järjestetään Tieteiden talolla torstaina 3.12. klo 18:00. Kokouksen ohjelmassa on Kari Haatajan esitys “Mielenkiintoisia kuvapoimintoja WP-retkiltäni”.

Kari Haataja kuuluu niiden harvojen suomalaisornien joukkoon, joka on havainnut WP:llä (=läntisellä palearktisella alueella) yli 700 lintulajia. Vuosien retkeily Euroopassa ja sen lähialueilla on tuonut Haatajalle mielenkiintoisten havaintojen lisäksi myös paljon lintukuvia. Luvassa on valokuvia etenkin lajeista, jotka on vastikään splitattu (=ennen pelkästään alalajina pidetty laji jaettu omaksi lajiksi) tai alalajeista, joita odotetaan tulevaisuuden spliteiksi. Saamme myös nähdä kuvia WP-retkeilyn kannalta tärkeistä kohteista sekä potentiaalisista Suomeen harhautuvista lajeista.

Tervetuloa!

YAzores_Raitaisolepinkäinen_18-10-2014_Corvo

Raitaisolepinkäistä katsomassa Corvolla (kuva © Kari Haataja)

BirdLife Suomen edustajistoviikonlopun terveiset

BirdLife Suomen edustajisto kokoontui viime viikonloppuna Tampereella. Lauantaina järjestettiin kaikille jäsenyhdistyksille suunnatut suojelu- ja viestintätyöpajat ja sunnuntaina pidettiin BirdLife Suomen sääntömääräinen syyskokous.

Suojelutyöpajassa olivat esillä tuulivoima-asiat sekä valituksen perusteet ja hyvän valituksen laatiminen. Keskusteltiin myös yhteistyömahdollisuuksista metsästäjien kanssa.

Viestintätyöpajassa pohdittiin ulkoista tiedottamista, laadittiin mediatiedotteita, keskusteltiin sosiaalisen median mahdollisuuksista ja vertailtiin paikallisyhdisten toimintaa Facebookissa.

Aki Arkiomaa esitteli uutta jäsenrekisterisovellusta, jota mm. Tringa käyttää. Järjestelmä on suuri parannus entiseen jäsenrekisteriin ja mahdollistaa mm. paremman kirje- ja sähköpostiyhteydenpidon jäseniin.

Tulevan lintulehtiportaalin tilannetta esiteltiin. Tavoitteena on luoda yhteinen portaali, johon paikallisyhdistykset voivat tallettaa lehtiään sähköisessä muodossa ja johon tulee kattava sana- ja artikkelihaku. Ensimmäisiä tuloksia sopii odottaa ensi vuonna.

Kuulumisia kuultiin myös mm. Turun Lintutieteellisen yhdistyksen alueella järjestetyistä lapsille ja lapsiperheille suunnatuista Metsätreffit-tapaamisista, joita TLY:n Mikko Oivukka on vetänyt kuluvana vuonna tällaisia yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisosaston kanssa.

Margus Ellermaa esitteli Tringan vanhojen havaintojen tallennusoperaatiota Tiira-tietokantaan vaikeuksineen ja onnistumisineen.

Lauantain illallisella esiteltiin vielä ensi keväänä ilmestyvää Pirkanmaan linnusto -kirjaa. Luvassa on melkoinen tietopaketti Pirkanmaan linnuista.

* * *

Sunnuntain varsinaisessa kokouksessa oli paikalla 45 edustajaa 20 eri lintuyhdistyksestä. Tringan edustajina olivat paikalla Jukka Hintikka, Aili Jukarainen, Jorma Lindfors, Taavi Sulander, Pertti Uusivuori, Seppo Vuolanto ja Kaisa Välimäki. Kokouksessa käsiteltiin ja vahvistettiin BirdLife Suomen ensi vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio.

BirdLife Suomen puheenjohtajana jatkaa Johan Hassel. Hallituksessa jatkavat Hanna Aalto, Markus Ahola, Hannu Holmström, Kristiina Järvenpää, Markus Keskitalo, Kalle Larsson, Juhani Kairamo ja Jyrki Mäkelä. Uutena kasvona hallitukseen valittiin Mika Roinin tilalle TLY-taustainen mutta nykyisin enimmän aikaa Pirkanmaalla vaikuttava Kim Kuntze.

BirdLife Suomen puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan puheenvuoroissa todettiin, että Suomen nykyhallituksen politiikka vaikeuttaa ympäristöjärjestöjen vaikutusmahdollisuuksia. Terveisiä tuotiin emojärjestö BirdLife Internationalin kokouksesta, luvattiin panostaa parempaan viestintään ja kannustettiin jäsenyhdistyksiä tehokkaampaan varainhankintaan.

Kokouksessa keskusteltiin pitkään Tiiran kehittämisestä ja etenkin uuden Tiiran ja Luonnontieteellisen keskusmuseon Lajitietokeskuksen mahdollisesta yhteistyöstä. Tähän liittyen myös äänestettiin PPLY:n ehdotuksesta, jonka mukaan otettaisiin jo nyt ensisijaiseksi tavoitteeksi yhteinen taustajärjestelmä Lajitietokeskuksen kanssa. Tämä säästäisi satojatuhansia euroja yhdistyksen rahaa, mutta vähentäisi yhdistysten vaikutusvaltaa omien havaintojensa käyttöön. Edustajisto päätti selvin äänin jatkaa Tiiran itsenäistä kehittämistä, mutta velvoitti hallituksen tuomaan seuraavaan edustajiston kokoukseen seikkaperäisen selvityksen yhteistyömuodoista Lajitietokeskuksen kanssa ja niiden vaikutuksista mm. havaintojen omistusoikeuteen ja salassapitoon.

Toinen paljon kokousta puhuttanut aihe oli havaintojenkeruurajojen määräytyminen. Nykymallin mukaan kahden paikallisyhdistyksen rajan ylittävän kuntaliitoksen yhteydessä myös yhdistysten havaintojenkeruualueet muuttuvat kunnanrajojen mukaisiksi, mitä eräät yhdistykset ovat pitäneet ongelmallisena. Muutamat yhdistykset ovat jopa toivoneet kaikkien vanhojen havaintojenkeruualueiden rajojen jäädyttämistä. BirdLife Suomen hallituksen asettama työryhmä oli valmistellut asiasta esityksen, joka olisi mahdollistanut myös yhdistysten keskenäisen rajoista sopimisen. Pitkän keskustelun päätteeksi asia palautettiin hallituksen käsittelyyn ja otetaan uudestaan esiin seuraavissa kokouksissa, kun mm. uuden Tiiran ja kotimaan aluehallinnon kehityksestä tiedetään enemmän.

Kokouksessa nimettiin vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi Niklas Paulaniemi Pirkanmaalta ja vuoden retkikummiksi Mikko Oivukka Kaarinasta.

Kokouksesta raportoi Jukka Hintikka.

Retkitoimikunta tiedottaa: ensi vuoden retkitietoa

Hei!
Ei kannata masentua, vaikka Tringan tämän vuoden järjestetyt retket on retkeilty. Uudet retket näet alkavat heti vuoden vaihduttua. Ensi vuoden retkistä tammi-heinäkuun retket julkaistaan 1.12.2015, loppuvuoden retket myöhemmin keväällä. 1.12. alkaa myös ilmoittautuminen niille retkille, joille ilmoittautuminen tarvitaan. Ensimmäinen ensi vuoden retki suuntautuu Suomenlinnaan 2.1. Siitä alkaen vuodelle 2016 on tarjolla lähes 50 retkeä, osa tuttuihin kohteisiin, mutta mukana myös uusia, kuten Örön saari.

Retkitiedot löytyvät 1.12. alkaen Tringan tapahtumakalenterista. Tapahtumakalenteriin pääsee Tringan etusivulta, kun valitsee vasemmasta valikosta Tapahtumat. Halutun retken tiedot löytyvät, kun klikkaa kalenterista kyseistä retkeä.

Retkitiedoissa kerrotaan, tarvitaanko kyseiselle retkelle ilmoittautuminen. Ilmoittautumisretkille ilmoittaudutaan Netti-ilmoittautumisen kautta, ellei retkitiedoissa ohjeisteta toisin. Netti-ilmoittautumisohjeet löytyvät Tringan etusivun kautta klikkaamalla Linturetket->Yleisiä ohjeita->Netti-ilmoittautumisohje. Varsinkin ensikertalaisten retkeilijöiden kannattaa lukea myös Linturetket-otsikon alta löytyvä Yleisiä ohjeita. Yhden päivän bussiretkille voi ilmoittautua kyseisen retkiviikon keskiviikkoon klo 12 mennessä. Ulkomaan retkille ja useamman päivän kotimaan retkille ilmoittaudutaan retkitiedoissa mainittuun viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä.

Retkimaksukäytäntö muuttuu ensi vuoden alusta. Kaikkien retkien retkimaksut tulee maksaa ennen retkeä Tringan tilille. Maksuohjeet ja -aikataulut löytyvät retkitiedoista. Mikäli retkimaksu jää maksamatta, taloudenhoitaja lähettää maksumuistutuksen retken jälkeen. Tuolloin retkimaksuun lisätään 10 euron lisä. Kannattaa siis maksaa retkimaksu ennen retkeä. Retkimaksuissa ei ole tringalaisille suurempia muutoksia verrattuna tähän vuoteen. Ei-tringalaisten retkimaksuja on nostettu.

Tiettyyn retkeen liittyvät kysymykset meilataan suoraan kyseisen retken vastuuoppaalle, jonka sähköpostiosoite löytyy retkitiedoista. Retkiin liittyviä yleisiä kysymyksiä, retki-ideoita yms. voi lähettää osoitteeseen retkivastaava(ÄT)tringa.fi.

Ensi vuoden retkiä odotellessa kannattaa tietysti omatoimiretkeillä. Esimerkiksi Tringan Facebook-sivuilta löytyy mielenkiintoista ajankohtaista tietoa Tringan alueen lintutilanteesta. Kannattaa seurata!

Retkitoimikunta kiittää kaikkia retkeläisiä tämän vuoden retkistä. Mukavaa loppuvuotta!

t. Jaana Sarvala, Tringan retkivastaava

Tringan syyskokous valitsi uudeksi puheenjohtajaksi Jukka Hintikan

Tringan marraskuun kokous oli myös yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous, jonka puheenjohtajana toimi tuttuun tapaan Pertti Uusivuori. Hallituksen esitykset vuoden 2016 toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi hyväksyttiin sellaisinaan. Niihin voi edelleen tutustua yhdistyksen kotisivuilla osoitteessa

http://www.tringa.fi/dokumentteja/
Tringan mm. odotetaan rikkovan 3000 jäsenen rajan vuonna 2016, ja vuoden aikana yhdistykselle on tarkoitus palkata osa-aikainen toiminnanjohtaja.
Yhdistyksen puheenjohtaja Seppo Vuolanto oli erovuorossa kuuden pj-vuoden jälkeen, ja Sepon tilalle valittiin uudeksi puheenjohtajaksi Jukka Hintikka.
Erovuorossa olleiden hallituksen jäsenten Pekka Murejoen, Risto Nevanlinnan ja Juha Lindyn tilalle valittiin Ossi Tahvonen, Janne Koskinen ja Juha Lindy. Myös Seppo Vuolanto jatkaa hallituksen jäsenenä vuoden 2016 loppuun.
Tringan BirdLife-edustajiksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle valittiin Jaakko Asplund, Margus Ellermaa, Jukka Hintikka, Aili Jukarainen, Pekka Murejoki, Taavi Sulander, Pertti Uusivuori ja Kaisa Välimäki.
Varsinaisessa ohjelmassa Margus Ellermaa, Mika Aronen ja Roger Olander esittelivät Tringan kesän 2015 Nuuksion laskentoja sanoin ja kuvin. Tarkempia laskentojen tuloksia saadaan lukea jostakin vuoden 2016 Tringa-lehdestä. Huomionarvoista on, että yhdeksän vuoden aikana Tringan lintulaskentoihin on osallistunut yli 300 henkeä eli noin 10% yhdistyksen jäsenistöstä. Tällainen vapaaehtoisten työpanos on erittäin merkittävä, eikä laskentoja aloitettaessa näin runsaaseen osanottoon tainnut uskoa kuin itse kaikkien laskentojen takapiru Ellermaa.
Kiitos kaikille vanhoille ja uusille Tringan aktiiveille!

Helsingin yleiskaavan ehdotus uhkaa edelleen kaupungin luontoarvoja

Tiedote 3.11.2015

Tringa on huolissaan Helsingin uuden yleiskaavan ehdotuksesta, joka on tänään 3.11. käsittelyssä kaupunkisuunnittelulautakunnassa.

Luonnosvaiheessa kaavassa oli lukuisia puutteita luontoarvojen huomioimisen suhteen. Kaavaa ei tästä huolimatta ole muutettu vaan kaavaehdotus uhkaa edelleen Helsingin keskeisiä luontoarvoja, sillä suuri osa nykyisistä viheralueista on jäämässä rakentamisen alle. Lisäksi, vaikka teemakartan luonnonsuojelualueet on yleisissä kaavamääräyksissä nyt määrätty oikeusvaikutteisiksi, on luonto edelleen sivuosassa, kun suojelukohteita eikä muita viheralueita ole osoitettu varsinaisessa kaavakartassa. Tringa katsoo, että monimuotoisuus tulee osoittaa tasavertaisena rakentamisen kanssa. Kaavakartan esitystavan tulisi olla kokonaisuudessaan tarkempi, jolloin sen ohjausvaikutus asemakaavoituksessa olisi riittävä.

Tringa katsoo, ettei kaava täytä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia vaatimuksia vuorovaikutteisesta suunnittelusta ja riittävästä vaikutusten arvioinnista. Se ei myöskään edistä maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteita (MRL 5 §), joiden mukaan maankäytön suunnittelussa tulee vaalia rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvoja, säilyttää luonnon monimuotoisuutta ja muita luonnonarvoja sekä edistää ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä. Päinvastoin, kaavaehdotus rapauttaa tavoitteiden saavuttamisen Helsingissä.

Toteutuessaan yleiskaava tulisi voimakkaasti heikentämään Helsingin luonnon monimuotoisuutta ja vähentämään samalla asukkaiden mahdollisuuksia luonnossa virkistäytymiseen. Tringa katsoo, ettei kaavaa voida tällaisenaan hyväksyä ja kaava tulee palauttaa uuteen käsittelyyn.

Lisätietoja Tringan 27.2.2015 jättämässä mielipiteessä yleiskaavaluonnoksesta.