Uusi julkisen liikenteen pinnakisa eli Tringan ‘dösäskaba’ käynnistyy

Vuoden vaihtuessa alkaa uusi, kaikille Tringalaisille suunnattu julkisen liikenteen pinnakisa, eli Tringan ‘dösäskaba’. Kilpailun säännöt ovat muuten samat kuin ekopinnakisassa, mutta julkisen liikenteen käyttö on tässä kilpailussa sallittu. Myös kisa-aika on eri, dösäskaba käynnistyy tammikuun alussa ja kestää kesäkuun loppuun asti. Uuden kilpailun sääntöihin voi tutustua kisan omilla sivuilla: http://www.tringa.fi/dosaskaba/

Myös Tringan ekopinnaskaba jatkuu entiseen malliin, vuoden 2016 kisa käynnistyy vuoden vaihtuessa. Jatkossa kaikki Tringan pinnakisat löytyvät samasta osoitteesta: http://tringa.fi/kisa/ – Pinnakisapalvelusta näkee käynnissäolevien kilpailuiden tilanteet sekä jo päättyneiden skabojen tulokset.

Tringan pinnakisatiimi toivottaa kaikki vanhat ja uudet kilpailijat mukaan vuoden 2016 pinnakisoihin!

bussi-tuija-aalto-CC-BY-NC-SA-flickr-400px

 

Lintulaskentakurssi keväällä 2016

Haluaisitko laajentaa lintuharrastustasi lintujen laskemiseen mutta et tiedä miten laskentoja tehdään? Kaipaatko lisäkipinää harrastukseen? Tringan ja Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo, Luomuksen, järjestämällä lintulaskentakurssilla perehdytään laskentamenetelmiin sekä luennoilla että maastokäynneillä. Helppotajuiset luennot pidetään arki-iltaisin maalis-huhtikuussa ja maastokäynnit huhtikuussa. Kurssi on avoin kaikille, mutta osa paikoista on varattu yliopisto-opiskelijoille. Kurssille otetaan yhteensä 50 henkilöä. Kurssin osallistumismaksu on 20 € (koululaisille ja opiskelijoille maksuton), joka maksetaan ennen kurssille tuloa Tringan tilille (FI56 2001 1800 0363 63). Kurssin vastuuopettajana toimii Aleksi Lehikoinen (Luomus), jolle myös ilmoittautumiset sähköpostitse osoitteeseen aleksi.lehikoinen ät helsinki.fi. Kurssin ohjelma on esitetty alla:

Alustava ohjelma:

Luennot (Biokeskus 3, Viikinkaari 1, 5 krs., kurssisali 5405):

Ma 14.3. klo 17.00–18.30 Kurssiesittely, talvilintulaskennat ja maalintujen pistelaskennat

Ti 15.3. klo 17:00–18:30 Pesäkortit ja lintuatlas

Ma 21.3. klo 17:00–18:30 Muuttolaskennat ja maastomuistiinpanojen teko

Ti 22.3. klo 17:00–18:30 Vesilintulaskennat, saaristolintulaskennat ja petolintuseuranta

Ke 30.3. klo 17:00–18:30 Linjalaskennat

To 31.3. klo 17:00–18:30 Lintujen rengastus

Ma 4.4. klo 17:00–18:30 Kartoituslaskennat

Ti 5.4. klo 17:00–18:30 Aineistojen käsittelystä ja tutkimustuloksia

Maastodemot (kokoontuminen Viikin koetilan parkkipaikalla):

Ma 18.4. klo 17:00–20:00 Kartoitus-, vesilintu- ja muuttolaskennat, lintuatlas

Ti 19.4. klo 17:00–20:00 Linja-, piste-, kartoitus- ja muuttolaskennat, lintuatlas

 

Kurssille osallistuvien lintuharrastajien toivotaan osallistuvan johonkin laskennoista maastokaudella 2016. Mahdollisista laskentakohteista keskustellaan kurssin aikana. Laskentoja on mahdollista tehdä myös pareittain.

Talvilintulaskennat jatkuvat 25.12. – adoptoi orpo reitti!

Talvilintulaskennat jatkuvat joulun jälkeen erittäin mielenkiintoisissa olosuhteissa. Alkutalvi on ollut varsin leuto maan eteläpuoliskolla joten muutolta jättäytyneitä lintuja on varmasti runsaasti maastossa.

Luomuksen Linnustonseuranta kannustaa perustamaan uusia reittejä etenkin metsäalueille ja vesistöjen yhteyteen. Myös vanhan talvilintureitin herättäminen henkiin on hyvä asia! Tringan sivuille on koottu luettelo Uudenmaan vanhoista reiteistä, joilla ei ole enää laskijaa.

Lisätietoja uuden reitin perustamiseen ja vanhan laskemiseen saa linnustonseurannasta, linnustonseuranta(ät)luomus.fi

Suuntaa-antava kartta vapaista reiteistä:

Tringa tiedottaa: Kruunuvuorenrannan siltayhteys vaarantaa alueen linnustoarvot

Mediatiedote
Julkaistu 16.12.2015
Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry

Kruunuvuorenrannan siltayhteys vaarantaa alueen linnustoarvot

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry vaatii Helsingin hallinto-oikeudelle jättämässään valituksessa Helsingin Kruunuvuorenselän ylittävää siltaa koskevan asemakaavapäätöksen kumoamista.

Kaavan mukainen silta rakennettaisiin Nimismies- ja Emäntä-nimisten lintuluotojen väliin. Se haittaisi luodoilla pesiviä lintuja. Luodot kuuluvat Helsingin edustan luodot -nimiseen kansallisesti tärkeään lintualueeseen (FINIBA). Luotojen merkitys perustuu nauru- ja kalalokin sekä kala- ja lapintiiran pesimäkolonioihin. Näiden antamassa suojassa luodoilla pesivät mm. vaarantuneiksi luokiteltavat selkälokki ja tukkasotka sekä silmälläpidettäviksi luokiteltavat punajalkaviklo ja isokoskelo.

“Tringa katsoo, että kaava on lainvastainen, sillä se ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia luontoarvojen vaalimisesta”, toteaa Tringa ry:n puheenjohtaja Seppo Vuolanto. “Siltayhteys olisi ollut mahdollista linjata siten, että luotojen linnusto ei vaarannu. FINIBA-alue pitää huomioida kaavoituksessa, koska se on luonnon monimuotoisuuden kannalta kiistattomasti arvokas kohde.”

Helsingin omassa luontotietojärjestelmässä Emäntä ja Nimismies on arvioitu linnustollisesti hyvin arvokkaiksi ja ne on luokiteltu ylimpään luokkaan I. Kaavoitusta varten vuonna 2011 toteutetussa muuttavan ja pesivän linnuston seurannassa sekä sen pohjalta laaditussa tutkimusraportissa on esitetty sillan linjaamista kauemmaksi lintuluodoista ja linnuston pesinnän huomioimista rakennustöiden ajoituksessa. Mitään tutkimusraportissa esitettyjä suosituksia linnustoon kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi ei ole otettu kaavassa huomioon.

Lisätiedot:

Seppo Vuolanto
Tringa ry:n pj.
044-5120757

Hangon lintuaseman haahkaveikkaus / Hango fågelstations ejdertippning

Hangon lintuaseman haahkaveikkaus

Oman veikkauksesi voit antaa tästä linkistä / Du kan tippa via länken

Vaikka monet muut vesilinnut ilmastonmuutoksen seurauksena talvehtivat aiempaa pohjoisena, sinisimpukoita ravintonaan hyödyntävät haahkat suuntaavat muuttonsa edelleen Tanskan salmien simpukka-apajille. Haahkan saapuminen saaristoon pimeän talven jälkeen onkin kevään alkamisen merkki.

Talvien lämpötila vaikuttaa kuitenkin haahkojen elämään voimakkaasti. Hangon lintuaseman tutkimukset osoittavat että kevätmuuton ajoittuminen riippuu voimakkaasti talven ankaruudesta, leutoina talvina ensimmäiset haahkat nähdään jo helmikuussa, mutta kovina talvina muutto saattaa venähtää huhtikuulle. Haahkan poikastuotto on myös parempaa leudon talven jälkeen, koska naaraat ovat parempikuntoisia. Tästä huolimatta haahka ei ole hyötynyt talvien lämpenemisestä vaan on nykyään kannanlaskun takia luokiteltu Euroopassa silmälläpidettäväksi.

Pariisin ilmastokokouksen hengessä Hangon lintuaseman ja Aronian haahkatutkimustiimin viidennessä haahkakisassa veikataan jälleen haahkan saapumispäivää, mutta myös saapumispäivän lämpötilaa. Arvaa minä päivänä ensimmäiset kevätmuuttavat juhlapukuiset haahkat nähdään vuonna 2016 Hangon lintuasemalla ja mikä on kyseisen päivän lämpötila? Lämpötila katsotaan haahkan saapumispäivänä Tulliniemen sääasemalta kello 12.00. Tarkimmin oikeaan osuneet palkitaan aseman termosmukeilla ja kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kaksi yllätyspalkintoa. Viimeinen veikkauspäivä on 10.1.2016.

Vinkkinä voidaan sanoa että aikaisempina vuosina ensimmäiset haahkat on nähty 9.3.2011, 20.2.2012, 16.3.2013. 21.2.2014

 


 

Hangö Fågelstations ejdertippning

 

Sommol06_55 Fast många andra sjöfåglar numera övervintrar allt längre norrut på grund av klimatförändringen, flyttar ejdern ännu till Danmark för att äta danska blåmusslor på vintern. Ejdrarnas ankomst till skärgården är ännu också startskottet för våren, då vintermörkret bryts.

Vinterns temperaturer påverkar ändå ejderns liv genomgripande. Undersökningar gjorda på Hangö Fågelstation visar nämligen att ejderns ankomst beror på hur sträng vintern varit. Är vintern varm visar sig de första ejdrarna redan i februari, men har det varit ordentligt kallt kan ankomsten ske först en bit in i april. Ejdern får också mer ungar efter en varm vinter, därför att ådorna (honorna) då är i bättre kondition. Trots att vintrarna i snitt blivit varmare, har ejdern tyvärr inte dragit så stor nytta av detta, och den klassas nu som sårbar i Europa till följd av att stammen decimerats.

I Hangö Fågelstations och Aronia ejderteam´s femte ejdertippning gissar vi då på vilken dag ejdern kommer, och också – i klimatmötets i Paris anda – vilken temperatur det är på ankomstdagen. Tippa alltså vilken dag de första ejdrarna i vårlig praktdräkt anländer till Hangö Fågelstation, och vilken är då dagens temperatur! Temperaturen kontrolleras vid Tulluddens väderstation kl. 12.00 på ankomstdagen.

De som kommit närmast i sin gissning belönas med termosmuggar, och bland alla deltagare utlottas överraskningspris. Den sista dagen för att tippa är den 10.1. 2016.

Tip: På tidigare år har den första ejdern anlänt 9.3.2011, 20.2.2012, 16.3.2013. 21.2.2014

 

Oman veikkauksesi voit antaa tästä linkistä / Du kan tippa via länken

Viimeinen veikkauspäivä on 10.1.2016/ Sista dag för gissningar är 10.1.2016!

 

Lisätietoja Hangon lintuasemasta / Mer om Hangö fågelstationen:

http://www.tringa.fi/hangon-lintuasema/ (suomeksi)

http://www.tringa.fi/hangon-lintuasema/fagelstationer.html (på svenska)

Lisätietoja Tringa ry:sta / Mer om Tringa rf:

http://www.tringa.fi/ (suomeksi)2

Lisätietoja Aronian haahkatiimistä / Mer om Aronias ejderteam:

http://www.novia.fi/ejder/ (på svenska)
http://www.novia.fi/eider/ (englanniksi)

Talvivesilintulaskennat Tringan alueella

Linnustonseurannan tutkimustulokset osoittavat, että useiden muiden vesilintujen talvehtijamäärät ovat voimakkaassa kasvussa. Vaikka suuntaus on selvä Suomessa talvea viettävien vesilintujen kokonaismääriä ja tärkeimpiä talvhtimisalueita ei tunneta.  Tämä on ongelmallista suojelun kannalta.

Harrastajia pyydetäänkin nyt retkeilemään 1.–18.1.2016 välisenä aikana talvilintulaskentojen ulkopuolisilla alueilla ja ilmoittamaan tarkat lintujen sijaintipaikat niin talvilintulaskentojen kuin muidenkin alueiden vesilinnuista Tiiraan (www.tiira.fi).  projektin tietoja tullaan käyttämään niin suojelutyössä kuin kansainvälisessä seurannassakin, sillä koko Itämeren alueen talvehtivien vesilintujen runsaudet pyritään arvioimaan tammikuun 2016 laskentojen perusteella. Jokainen ilmoitettu vesilintutieto – myös nollalaskenta – on tärkeä!

Miten voit osallistua?

  • Retkeile 1.-18.1.2016 vesistöjen ääressä, laske kohteiden vesilinnut ja ilmoita havainnot Tiiraan (www.tiira.fi).
  • Tringan alueella rannikkoalue on jaettu laskenta-alueisiin, joista vapaaehtoiset voivat valita omat sektorit ja käydä laskemassa ne itse valitsemiltaan laskentapisteiltä.
  • Katso tästä tiedostosta (PDF) Tringan alueelta erikseen rajatut sektorit ja varaa omasi sähköpostitse (linnustonseuranta@luomus.fi)
  • Lista varatuista laskentasektoreista löytyy talvivesilintulaskentojen sivulta https://www.luomus.fi/fi/talvivesilinnut-2016.
  • Ilmoita havaintosi aina mahdollisimman pian järjestelmään, sillä reaaliaikainen tietojen ilmoittaminen Tiiraan antaa hyvän kuvan miltä alueilta on tietoja ja mistä niitä vielä kaivataan.
  • Talvilintulaskentojen vesilintutiedot (vaikka ne tehtäisiin joulukuun puolella) kelpaavat myös mukaan laskentoihin, joten muut laskennat kannattaa toteuttaa talvireittien ulkopuoleisille alueille.

Miten ilmoitat havainnot?

  • Ilmoita kaikki havaitsemasi vesilinnut (mukaan lukien nokikana ja ruokkilinnut) Tiiraan, havainnointipaikaksi luonnollisesti se piste, josta katsoit merelle. Kirjaa havainnon lisätietokenttään koodi ”VLL”, joka kertoo, että kyseisestä pisteestä on laskettu kaikki siitä havaitut vesilintulajit ja yksilöt. Tämä tulee muistaa kunkin lajin havaintoihin. Muista kirjata myös laskentapisteen tarkkuus.
  • Jos johonkin pisteeseen ei näy ainuttakaan vesilintua, ilmoita havainto ”vesilintu 0” ja kirjoita lisätietoihin koodi ”VLL”.
  • Merkitse isoille parville ja harvalukuisille lajeille myös linnun paikka ja paikan tarkkuus, sillä yksi projektin tavoitteista on selvittää linnuille tärkeitä talvehtimisalueita. Ilmoittamisessa kannattaa käyttää maalaisjärkeä: 50 isokoskeloa ei ole esimerkiksi Etelä-Suomessa iso parvi, mutta 50 uiveloa sen sijaan on ja sen paikka tulee merkitä mahdollisimman tarkkaan. Edelleen esimerkiksi yksittäisten allihaahkojenkin sijainnit ovat tärkeitä. Jos samaan pisteeseen näkyy esimerkiksi 1000 isokoskelon jättiparvi ja kauempana 24 yksilöä, merkitään linnun paikaksi isomman parven sijainti. Kun linnut ovat hajallaan isolla alueella, voidaan linnun paikaksi kirjoittaa niiden summittainen keskipiste ja linnun paikan tarkkuudella (esim. <1 km) kerrotaan, että linnut olivat hajallaan. Mikäli yhteen pisteeseen näkyy saman lajin kaksi suurta parvea, jotka sijaitsevat toisistaan huomattavasti erillään (esimerkiksi eri lahdet) kannattaa ne ilmoittaa omina havaintoinaan. Tällöin on tärkeää, että havainnoissa on myös kellonaika, joka kertoo parvien näkyneen samaan aikaan.

Jokainen ilmoitettu havainto, myös nollatieto on tärkeä!

Kysy lisätietoja!

Mikäli haluat osallistua, mutta jokin asia on epäselvää, ota yhteyttä linnustonseurantaan (linnustonseuranta@luomus.fi) tai BirdLifen suojeluasiantuntija Tero Toivaseen (tero.toivanen@birdlife.fi).

Talvivesilintulaskennan sektoreita Hankoniemellä ja Bromarvissa. Varaa omasi!

 

Itsenäisyyspäivän talviralli houkutteli mukaan vain kolme joukkuetta

Piiskaava sade, myrskylukemia kolkutellut lämmin lounatuuli sekä ennätyskorkealle noussut merivesi toivat Tringan talviralliin lisähaastetta.

Voiton vei tällä kertaa 51 lajilla Petteri Tolvasen, Johannes Silvosen, Petro Pynnösen ja Risto Nevanlinnan joukkue Pyndeo, jonka parhaita havaintoja olivat mm. vislaukseen vastannut pyy, liki 30 teeren parvi, yöpymiskoloon lennähtänyt valkoselkätikka sekä hiiripöllö.

Toiseksi ylsi Tuomas Seimolan, Jarkko Santaharjun, Petteri Lehikoisen, Sampo Laukkasen ja Juha Laaksosen FC Fallos, joka jäi 50 lajilla yhden lajin päähän voittajista. Viisikko juhlisti 98-vuotiasta Suomea löytämällä Espoon Kivenlahdesta Suomen 99:nnen punapäänarskun. Kyseessä lienee Tringan alueen ensimmäinen talvihavainto tästä harvinaisesta satunnaisvierailijasta.

Kolmanneksi tuli Jukka Salokankaan, Andreas Lindénin ja Pasi Jürgensin Takaveto 45 lajilla.

Tarkemmat rallitulokset päivitetään tähän myöhemmin. Mainittakoon, että esimerkiksi fasaani jäi havaitsematta.

Petro Pynnönen osoittaa Lohjalla paikkaa, jossa ei ollut pähkinänakkelia. Taustalla Petteri Tolvanen.

Petro Pynnönen osoittaa Lohjalla paikkaa, jossa ei ollut pähkinänakkelia. Petteri Tolvanen on tehnyt saman havainnon.

Tringa tiedottaa: Harvinainen valkopäätiainen talvehtii Vanhankaupunginlahdella

Harvinainen valkopäätiainen talvehtii Vanhankaupunginlahdella

Lintuharrastaja Tomas Kansanaho joutui hieraisemaan silmiään kerran jos toisenkin, kun hän havaitsi linturetkellään Helsingin Fastholmassa 22.11. ilmielävän valkopäätiaisen. Valkopäätiainen on itäinen laji, joka on suurharvinaisuus koko Länsi-Euroopassa. Se on tavattu Suomessa noin 30 kertaa.

Lintu ruokailee päivät Fastholman eteläpuolisessa ruovikossa, ja käy vain silloin tällöin näkyvissä Fastholman rantapuissa.

”Paikalla on käynyt satoja lintuharrastajia, mutta vain pieni osa on onnistunut näkemään linnun”, kertoo Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen, Tringan uusi puheenjohtaja Jukka Hintikka. ”Mikäli sää muuttuu talvisemmaksi, lintu toivottavasti siirtyy jollekin ruokinnalle, jolloin sen tarkkailu helpottuu”, Hintikka toteaa.

Useimmat valkopäätiaishavainnot ovat loppusyksyisiä tai talvisia lintuja, jotka yrittävät jäädä talvehtimaan Suomeen. Myös Helsingin edellinen havainto talvelta 1976 koski talvehtivaa lintua. Tringan arkiston mukaan valkopäätiainen on havaittu koko Uudellamaalla ennen tätä syksyä vain neljä kertaa. Helsingin havainnon lisäksi tänä vuonna on ilmoitettu havainnot Espoosta ja Kirkkonummelta, joita BirdLife Suomen rariteettikomitea ei ole kuitenkaan vielä ehtinyt tarkastaa.

Tringa muistuttaa, että nyt alkaa olla hyvä aika aloittaa lintujen talviruokinta. Ohjeita ja tietoa on tarjolla esimerkiksi yhdistyksen verkkosivuilla.

Valkopäätiainen_Mika_Bruun_Tarsiger_Kuvaajan_nimi_mainittava

Vanhankaupunginlahden valkopäätiainen viihtyy ruovikossa. Kuva: Mika Bruun/Tarsiger.com

Finnoon osayleiskaava uhkaa edelleen alueen linnustoarvoja

Tiedote 3.12.2015

 

Tringa ry jätti tiistaina 1.12. Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnalle muistutuksen Finnoon osayleiskaavaehdotuksesta. Kaavaa on valmisteltu vuodesta 2010 lähtien ja Tringa on kaikissa vaiheissa ottanut kantaa suunnitelmiin. Kokonaisuudessaan Tringa on seurannut alueen maankäytön suunnittelua jo pitkään, sillä Suomenoja kuuluu seudun tärkeimpiin lintupaikkoihin. Valitettavasti Finnoon osayleiskaavaehdotus on edelleen kansainvälisesti tunnustettujen linnustoarvojen turvaamisen kannalta riittämätön.

Ongelmallista on, että arvokkaan lintualueen viereen suunnitellaan massiivista rakentamista, joka aiheuttaa lintualueelle suuren paineen sekä virkistyskäytön lisääntymisen että rakentamisesta aiheutuvien häiriöiden kautta. Lisäksi mittavat meren täytöt ja satama-alueen laajentaminen uhkaavat heikentää vesilintupoikueiden kulkua Suomenojan altaalle, jolloin vaarana on altaan vesilintukannan pienentyminen. Suomenojan lintualue tulisi suojella luonnonsuojelulain mukaisena suojelualueena, sillä se takaa maankäyttö- ja rakennuslain suoje lumerkintää paremmin luontoarvojen säilymisen pitkällä aikavälillä.

Tringa muistuttaa, että Suomenoja täyttää EU:n luontodirektiivin SPA-kriteerit ja siksi sitä tulee kohdella yhtä huolellisesti kuin Natura-verkostoon kuuluvia alueita. Alueen maankäyttö tuleekin ensisijaisesti sopeuttaa kansainvälisesti arvokkaan lintualueen suojeluun. Myös asukasmäärätavoitteesta on voitava tinkiä, mikäli alueen luontoarvojen säästäminen sitä vaatii.

 

Tringan muistutus on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

Kaavaehdotukseen ja sen taustamateriaaleihin voi tutustua täällä.

 

Talviralli kisataan taas itsenäisyyspäivänä 6.12.2015!!

Tringan perinteinen itsenäisyyspäivän ralli tekee paluun välivuoden jälkeen. Rallialueena on koko Tringan toimialue. Ralliaika on klo 0.00 – 18.00. Purku rallin jälkeen Helsingissä, paikka ilmoitetaan lähempänä rallia. Rallaaminen on mukavaa ajanvietettä talviseen päivään joten kannattaa tulla mukaan!

Tringan rallisäännöt: http://www.tringa.fi/rallit/

Talvi_002

Ralli on avoin, ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Kokoa oma joukkue ja lähde mukaan!
Lisätietoja: ohjelma@tringa.fi