K & K-retki 30.1.2016

Tammikuun lopulla suunnattiin taas vuoden ensimmäiselle bussiretkelle Raaseporiin ja Saloon. Sääennuste lupaili kovaa tuulta ja vähän yli nollan lämpötiloja sekä aurinkoa. Näistä aurinko paistoi vain hetken aamusta, mutta tuuli hankaloitti kuulemista ja tuntui koko päivän pitävän lintuja piilossa.

Neljänkymmenen vahva ryhmämme suuntasi taas aamusta Marjatta Lahdelle Pohjan Slickoon. Auringonnousu oli hieno ja tarjoilut taas kerran mainiot, niistä kiitokset jälleen Marjatalle! Kohta auringonnousun jälkeen alkoi näkyä lintujakin, joista ensimmäisenä mukavampana pihan yli lentänyt merikotka. Reippaasta tuulesta ja plusasteista huolimatta jokunen pähkinähakki saapui ruokinnalle jo melko aikaisin aamusta, ja kun pari harmaapäätikkaakin kävi vuorotellen ruokinnalla niin tärkeimmät kohdelajit hoituivat tällä kertaa helposti. Lisäksi ruokinnoilla pyöri tietenkin runsaasti muita lintuja, mukavampia näistä mm. punatulkut ja kuusitiainen.

Matkaa jatkettiin puoli yhdentoista aikaan, seuraavana kohteena myös perinteinen Fiskarsin ruukkialue. Tällä kertaa koskikara ei ollut ainoa kohdelaji, kun paikalla oli pyörinyt jo pidempään sekä uivelo että pähkinänakkeli. Uiveloa ei joen yläjuoksulta löytynyt, mutta pienen hakemisen jälkeen pähkinänakkelia päästiin ihailemaan mukavasti. Vesi oli sulavan lumen takia korkealla eikä jäänreunaa ollut sulassa joessa tarjolla, mutta yksi koskikara löytyi silti helpohkosti alajuoksulta. Sinisorsia oli totutun reilusti, mukana myös muutamia värivammaisia.

Seuraavaksi otettiin suunta kohti Salon turkinkyyhkyjä. Matkalla tehtiin vielä pieni seikkailu Perniössä etsimässä eräällä aukolla viihtynyttä teeriparvea, mutta eipä löytynyt. Bussistakaan ei oikein nähty puunlatvoissa istuvia lintuja, esim monena vuonna bussin ikkunasta nähtävää isolepinkäistä ei havaittu tämän vuoden retkellä ollenkaan.

Salon Enolassa saatiin palloilla vähän aikaa, ennen kuin pari turkinkyyhkyä löytyi matalalta männystä istumasta. Muuten Enolassakin oli kovin hiljaista, edes pikkuvarpusia ei näkynyt pensasaidoissa. Enolasta suunnattiin Salon puhdistamolle tuulta ihmettelemään. Hiljaista oli täälläkin, naakkoja oli sentään reilu tuhat. Kasojen rudelta ei oikein löytynyt pikkulintuja, mutta tähän löytyi syyllinen: varpushaukka hiippaili pitkin kasoja. Jonkin aikaa saatiin seurata kun se lenteli matalalla kasalta toiselle ja hiippaili välillä kasoja pitkin ylös alas. Yksinäinen tikli sentään lensi yli retkelle uudeksi lajiksi. Viimeisenä kohteena käytiin nopeasti viereisillä Kärkän pelloilla etsimässä tiiraan ilmoitettua isoa tikliparvea, huonolla menestyksellä.

Päivän lajimääräksi jäi 28, mm monia peruspikkulintuja jäi puuttumaan tuulen aiheuttaman huonon kuuluvuuden vuoksi. Tärkeimmät kohdelajit kuitenkin löytyivät, joten siltä osin retki oli ihan onnistunut.

Havaitut lajit: sinisorsa, merikotka, varpushaukka, fasaani, harmaalokki, pulu, turkinkyyhky, harmaapäätikka, käpytikka, koskikara, mustarastas, hippiäinen, kuusitiainen, sinitiainen, talitiainen, pähkinänakkeli, puukiipijä, närhi, harakka, pähkinähakki, naakka, varis, korppi, varpunen, pikkuvarpunen, viherpeippo, tikli, punatulkku.

Aleksi Mikola

 

Kuvituksena auringonnousu Slickossa sekä retkeläisiä ihailemassa pähkinänakkelia Fiskarsissa.

DSC_0902

DSC_0913

Tringan vuosittainen tietokilpailu helmikuun kuukausikokouksessa

Helmikuun kuukausikokouksen ohjelmassa on tietokilpailu, joka Tringan tapauksessa tarkoittaa määrityskuvakisaa. Viime vuoden tapaan kisassa on kaksi sarjaa: hieman kevyempi 25 kuvan harrastajasarja sekä 50 kuvan sarja kaikille ‘tertiaalitosikoille’. Kummankin sarjan voittaja palkitaan ja myös kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan palkinto.

Edellisvuoden määrityskisan kuviin voi tutustua täällä: http://www.tringa.fi/2015/02/tringan-maarityskilpailu-2015/

Helmikuun kuukausikokous järjestetään Helsingin Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6) torstaina 4.2.2016 klo 18.00. Omat kirjoitusvälineet ja kiikarit kannattaa ottaa mukaan. Tervetuloa paikalle!

Tietokilpailu2016

Yleiskaavaehdotus uhkaa Helsingin luontoarvoja

Mediatiedote 27.1.2016

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry on huolissaan Helsingin luonnon kohtalosta. Uusi yleiskaavaehdotus hävittäisi huomattavan osan kaupungin viheralueista ja heikentäisi oleellisesti sekä luontoarvoja että asukkaiden virkistysmahdollisuuksia.

Linnuston kannalta keskeinen kohde on Viikki-Vanhankaupunginlahden suojelualue, jonka ympärille kaava osoittaa lisärakentamista mm. Viikin pelloilla ja Pornaistenniemessä. Tringa vaatii rakennusuunnitelmista luopumista, sillä toteutuessaan ne vaikuttaisivat heikentävästi suojelualueen linnustoarvoihin. Tringa muistuttaa, että Vanhankaupunginlahden lintukosteikon lajistoon on kohdistunut jo vuosikymmenien ajan haitallisia vaikutuksia ympäröivien alueiden rakentamisesta. “Tämä kehityskulku on nyt pysäytettävä. Suojelu-alue tarvitsee ympärilleen riittävän suojavyöhykkeen, joka turvaa linnustoarvojen säilymistä”, Tringan puheenjohtaja Jukka Hintikka painottaa.

Vanhankaupunginlahden lisäksi myös esimerkiksi Keskuspuiston kaventaminen, Vartiosaaren rakentaminen sekä saariston virkistyskäytön lisääminen vaikuttaisivat epäsuotuisasti Helsingin linnustoon. Moninkertaistuva virkistyskäyttöpaine heijastuisi lintulajistoon etenkin herkillä saaristo- ja kosteikkoalueilla.

Yleiskaavan ratkaisu, jossa luontokohteet on osoitettu erillisellä teemakartalla, paljastaa, että luontoarvot nähdään edelleen sivuosassa. Tringa vaatii, että monimuotoisuuden suojelu tuodaan tasavertaiseen asemaan rakentamisen kanssa. Tämä tarkoittaa, että suojelualueet ja muut tärkeät luontokohteet on merkittävä varsinaiselle kaavakartalle. Kaavakartan esitystapaa on myös syytä selkeyttää, jotta kaava ohjaisi asemakaavoitusta niin kuin laki edellyttää. Selkeä esitystapa parantaisi myös asukkaiden ja muiden osallisten mahdollisuuksia osallistua kaavaprosessiin.

Helsingin luonto on säilynyt monin paikoin monimuotoisena ja rikkaana. Tämä on kaupungin vetovoimatekijä, jota ei kannata uhrata lyhytnäköisen kaavoituksen ja asukastavoitteiden täyttämiseen. Tringa katsoo, että Helsingin yleiskaava tulee palauttaa käsittelyyn ja siihen on tehtävä huomattavia muutoksia luontoarvojen turvaamiseksi.

 

Yleiskaavaehdotus on nähtävillä 29.1 asti. Tringa toivoo mahdollisimman monen Helsingin luonnosta kiinnostuneen kirjoittavan kaavasta muistutuksen.

Tringan muistutus luettavissa täällä.

 

 

 

 

 

Espoo kaavailee lisää loma-asutusta saaristoon

Tiedote

Tringa jätti eilen 25.1. mielipiteen Espoon saariston osayleiskaavan luonnoksesta, jossa tavoitellaan saariston loma-asumisen ja virkistyskäytön lisäämistä.

Tringan mukaan suunnitelmat uhkaavat heikentää alueen monipuolisia linnustoarvoja, sillä laaja-alainen lisärakentaminen soveltuu huonosti herkkään saaristoluontoon. Myös suunnitelmat kehittää saariston virkistyskäyttöä vaativat hyvin tarkkaa harkintaa. Tringa muistuttaa, että ihmisen saapuminen tärkeille pesimäluodoille karkottaa linnut pesiltään ja johtaa pesintöjen tuhoutumiseen, mikä on vastoin luonnonsuojelulakia.

Tringa toteaa, että luontoselvitysten tulisi olla Espoon osayleiskaavan tapauksessa olla yleiskaavatasoa tarkempia, sillä kaavaa on tarkoitus käyttää suoraan rakennusluvan perusteena. Arvokkaat linnusto- ja muut luontokohteet tulee selvittää asianmukaisesti ja huomioida kaavassa tavalla, joka turvaa luonnon monimuotoisuuden säilymisen.

Kuva: Lauri Mäenpää

Porkkalaan ei kansallispuistoa Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi

Vuodenvaihteessa Tringan puheenjohtajuudesta luopunut Seppo Vuolanto kirjoittaa:

Porkkalaan ei kansallispuistoa Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi

Hallitus päätti sen sijaan perustaa kansallispuiston Suomussalmen Hossaan. Porkkalan valtion omistamille alueille perustetaan kuitenkin luonnonsuojelualue valtioneuvoston asetuksella. Se käsittäisi Kirkkonummen ja Inkoon saaristojen Natura-alueiden maa- ja vesialueiden lisäksi myös avomeren yleisten vesien matalikoita, joilla on runsaita sinisimpukka- ja punaleväesiintymiä. Lisäksi hallitus ilmoittaa laativansa eri yhteistyötahojen kanssa selvityksen Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon rannikko-, saaristo- ja merialueiden suojelusta ja kehittämisestä eri tavoitteiden yhteensovittamiseksi sekä virkistyspalvelujen tuottamiseen liittyvän yhteistyön järjestämiseksi.

Tringa on yksi Porkkalan kansallispuiston perustamista esittäneistä kansalaisjärjestöistä. Alueen luonto on huomattavan monimuotoinen, mikä johtuu sekä eteläisestä sijainnista että meren, saariston ja manneralueen mosaiikista.

Alueen virkistys- ja muu käyttö on nykyisin jo niin vilkasta, että se uhkaa luonnon säilymistä.

Seppo Vuolanto Virolahdella 2015. © Minttu Heimovirta

Seppo Vuolanto Virolahdella 2015. © Minttu Heimovirta

Vartiosaari säästettävä rakentamiselta

Tiedote 15.1.2016

 

Tringa jätti tänään muistutuksen Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnalle Vartiosaaren osayleiskaavaehdotuksesta. Muistutuksessaan Tringa totesi, että Vartiosaari kuuluu lintujen muuttoreittinä käyttämään metsäiseen akseliin Vuosaaresta Santahaminaan ja edelleen merta kohti. Alueen muuttolintuja ovat erityisesti varpus- ja petolinnut sekä kyyhkyt, jotka hyötyvät yhtenäisestä metsäisestä linjasta. Saari tarjoaa myös runsaasti elinympäristöjä ja pesimäpaikkoja monille metsälinnuille.

Osayleiskaavassa esitetty rakentaminen heikentäisi oleellisesti saaren linnusto- ja muita luontoarvoja. Ainutlaatuista ja rauhallisena säilynyttä luontokeidasta tulisi rakentamisen sijaan kehittää luonnon virkistyskäytön ja monimuotoisuuden turvaamisen näkökulmasta.

Tringan muistutus luettavissa kokonaisuudessaan täältä.

 

 

 

Tringan alueen harvinaisuushavainnot 2015 – muista ilmoittaa omasi

Tringan ARK kokoontuu helmikuussa käsittelemään viimeiset vuoden 2015 harvinaisuushavainnot Tringan toimialueelta (sisältäen Hakin ja Apuksen). Tätä varten pyydän loppuja vuotta 2015 koskevia RK- ja ARK-ilmoituksia viimeistään keskiviikkona 10.2. osoitteeseen ark@tringa.fi.

Edelliskokouksessaan elokuussa ARK keskusteli periaatteellisella tasolla sanallisten äänikuvauksien käsittelemisestä. Hyväksymislinjaksi täsmentyi se, että kuvauksessa äänen tuottaneesta lintulajista ei saa jäädä merkittävää epävarmuutta. Täten ARK rohkaisee tekemään ilmoituksia myös niissä tapauksissa, joissa äänittäminen ei onnistu (kännykällä tehdyistä äänityksistä esim. jotkin sirkkalintutaajuudet leikkautuvat pois) tai ääntelijää ei kyetä näkemään.

Monia Tiiran käyttäjiä kiusanneet lomakepyynnöt jo useita vuosia sitten hyväksytyistä haviksista pyritään lopettamaan yhdistyskäyttäjien suurponnistuksella talven kuluessa. Se vaatii Tiira-materiaalin läpikäyntiä käsityönä.

ARK:n toiminnassa on pitkin vuotta ollut teknisiä ongelmia, jotka toivottavasti vähitellen jäävät taakse. Toiveikkuudesta huolimatta en suosittele kirjepostin käyttöä ilmoituksien lähettämiseen. Pyydä vaikka kaveriasi skannaamaan tai valokuvaamaan ja lähettämään ilmoituksesi, jos tekniset kykysi tai innostuksesi eivät riitä.

RK-lajeja koskevat ilmoitukset lähetetään tuttuun tapaan sekä Tringan ARK:lle (ark@tringa.fi) että RK:lle (rariteettikomitea@birdlife.fi).

Alla on lista havainnoista, joista vielä toivotaan ilmoituksia (poimittu Tiirasta 13.1.16). Jos tiedät jo tehneesi ilmoituksen, lähetä viesti asiasta Matti Koivulalle. Samoin jos tunnet linnun löytäjän mutta tiedät, ettei tämä seuraa Tringa-verkkoa, välitäthän viestin eteenpäin. Kiitokset!

Yst. Terv. Matti Koivula / Aluevastaava, ARK:n pj

 

RK-lajit
Mustakaulauikku 1.5.2015 Raasepori Karjaa, Läppträsket 2
Suula 28.8.2015 Helsinki Kaivopuiston ranta 1
Silkkihaikara 30.5.2015 Kirkkonummi Norra fladet 1
Isohaarahaukka 11.4.-7.5.2015 Ha-He-Es-Va-Jä-Ki-Siu 1 (ilmoitus vain 5.5. Es Velskolasta)
Arokotka 17.-18.7.2015 Ki-Es 1
Mustanmerenlokki 30.4.2015 Sipoo Käsis-Solbacka 1
Mustanmerenlokki 3.5.2015 Espoo Suomenoja 1
Töyhtökiuru 8.-11.4.2015 Helsinki Viikki 1
Ruostepääsky 8.-9.5.2015 Helsinki VKL 1
Ruostepääsky 17.5.2015 Kirkkonummi Porkkala, Pampskatan 1
Mustakaularastas 30.3.2015 Helsinki Kaivopuisto 1
Ruskouunilintu 11.10.2015 Kirkkonummi Rönnskär 1
Valkopäätiainen 22.11.2015 alkaen Helsinki VKL, Fastholma 1
Nokivaris 11.4.2015 Helsinki Länsi-toukki 1
Nokivaris 12.4.2015 Tuusula Rantamo 1
Kultasirkku 24.5.2015 Hanko Santala 1
Harmaasirkku 5.9.-19.10.2015 Hyvinkää Kytäjä, Suurniitty 1

ARK-lajit
Kiljuhanhi 25.5.-2.6.2015 Helsinki 1
Tiibetinhanhi 31.5.2015 Espoo Pitkäjärvi 1
Tiibetinhanhi 17.9.2015 Raasepori Karjaa, Läppträsket 1
Lumihanhi 2.10.2015 Siuntio Nordanvik 1
Punakaulahanhi 20.5.2015 Inkoo Sadeln 1
Punakaulahanhi 28.9.2015 Raasepori Pohja, Påminne 1
Arosuohaukka vain 1kv-lintuja jaksolta 15.8.-30.9. ei tarkasteta (Tiirassa 22 keväthavista, useita +1kv-haviksia elo-syyskuulta sekä yksi 30.9. jälkeinen havainto)
Niittysuohaukka Tiirassa 8 muita kuin ad-k haviksia eli vaativat ARK-ilmoituksen
Pikkukiljukotka 12.6.2015 Espoo Laajalahti, Maari 1
Kiljukotka 19.4.2015 Es-Kau-Va-He-Siu-In 1 (vain Es lomake tullut)
Kiljukotka 23.7.2015 Inkoo Barösund 2
Kiljukotka 13.-27.8.2015 Kirkkonummi Saltfjärden 1 (2/3kv)
Kiljukotka 22.-23.8.2015 Helsinki VKL 1
Kiljukotka 23.8.2015 Espoo Laajalahti-Henttaa 1
Kiljukotka 27.8.2015 Kirkkonummi Porkkala, Sunds 1
Tunturihaukka 10.10.2015 He-Es 1
Pikkuhuitti 28.6.-2.7.2015 Ki-Siu Stora Lonoks 1 (n-Ä)
Leveäpyrstökihu 30.4.2015 Sipoo Eestiluoto 1
Valkosiipitiira 6.5.2015 Helsinki VKL 1
Valkosiipitiira 16.5.2015 Vihti Vanjärvi 1
Pikkuruokki 17.5.2015 Hanko ulkomeri 1
Mehiläissyöjä 16.5.2015 Hanko Halias 2
Mehiläissyöjä 8.6.2015 Hanko Långörenin tyvi 1
Isokirvinen 12.9.2015 Kirkkonummi Mäkiluoto 1
Isokirvinen 13.9.2015 Espoo Lommila, Kyrkängarna 1
Isokirvinen 19.9.2015 Espoo Laajalahti, Villa Elfvik 1
Isokirvinen 21.9.2015 Helsinki VKL 1
Isokirvinen 22.9.2015 Hanko Maankaatopaikka 1
Isokirvinen 8.10.2015 Tuusula Kulomäki 1
Isokirvinen 17.10.2015 Kirkkonummi Mäkiluoto 1
Isokirvinen / mongoliankirvinen 24.10.2015 Helsinki Lauttasaari, Myllykallio 1
Sinipyrstö 11.9.2015 Kirkkonummi Rönnskär 1
Sepeltasku / mustapäätasku 21.4.2015 Espoo Espoonlahti 1
Ruokosirkkalintu 2.-6.6.2015 Lohja Vasarlanlahti 1
Lapinuunilintu 6.6.2015 Raasepori Pohja, Borgbyträsket 1
Lapinuunilintu 19.6.2015 Vantaa Hakunila, Vaunukallio 1
Lapinuunilintu 23.6.2015 Tuusula Hyrylä 1
Sepelsieppo 12.5.2015 Vantaa Vyyhtitie 2
Sepelsieppo 13.-18.5.2015 Hanko Laivurinkatu 1
Pikkusirkku 4.10.2015 Hanko Halias 1

Tuleeko haahka Hankoon 1.3?

Hangon lintuaseman ja Aronia instituutin haahkaveikkaukseen osallistui 299 henkilöä. Tämä on reilusti enemmän kuin viime vuonna, mukavaa että kilpailu sai näin paljon suosiota!

Yli puolet vastaajista veikkasi haahkan saapuvan jo helmikuussa (punainen kuvaaja). Vastaukset painottuivat helmikuun loppupuolelle ja helmi-maaliskuun vaihteen päivät 29.2. ja 1.3. saivat eniten arvauksia (20 ja 21). Hajontaa löytyi kuitenkin laajalti aina tammikuun alkupäivistä toukokuun alkupuolelle.

Enemmistö vastaajista arveli saapumispäivän lämpötilan asettuvan jonnekin kahden ja kuuden plusasteen väliin (sininen kuvaaja). Suosituin yksittäinen lämpötila oli neljä astetta, jota veikkasi 34 vastaajaa. Moni intoutui veikkaamaan myös asteen kymmenyksiä, mikä voi osoittautua tiukaksi kisataktiikaksi.

Nyt jäädään vain jännittämään koska haahka sitten saapuu Haliakselle! Kiitoksia kaikille osallistuneille jo nyt!


299 personer deltog i Hangö Fågelstations och Aronias ejdertippning. Det är roligt att så många deltog, tävlingens popularitet har ökat klart!

Flere än hälften gissade på ankomst redan i februari (den röda grafen). Gissningarna landade ofta på slutet av februari och månadsskiftet februari-mars – skottdagen 29.2. och 1.3. drog de flesta gissningarna (20 och 21). Spridningen är stor, med ankomstdagar redan i början av januari till början av maj.

En majoritet av de som svarat gissade på att temperaturen på ankomstdagen är någonstans mellan plus 2 och 6 grader (den blå grafen). Populärast blev plus fyra, som 34 personer tippat på. Många tippade också på tiondelar av grader, vilket kan visa sig vara en smart strategi i tävlingen.

Nu återstår det bara att vänta på den första ejdern vid Hangö Fågelstation! Tack till alla som deltog redan nu!

Päivämäärä Lämpötila

Tringan ekopinnaskaban 2015 tuloksia

Vuoden 2015 ekopinnaskaban tuloksia:

Kolmatta kertaa järjestettyyn Tringan ekopinnaskabaan lähti mukaan 107 henkilöä 11 eri kunnasta. Tuttuun tapaan valtaosa kilpailijoista oli pääkaupunkiseudulta, kilpailijoiden kotipaikakseen ilmoittamat kunnat jakautuivat seuraavasti:
Helsinki 51 (kilpailijaa), Espoo 19, Raasepori 11, Vantaa 8, Kirkkonummi 7, Karkkila 3, Hanko 2, Lohja 2, Siuntio 2, Inkoo 1, Vihti 1.

Kisan kokonaislajimäärä oli lopulta 280 lajia. Peltopyy ja kiljuhanhi tipahtivat lajilistalta, koska kaikki Tringan alueelta viime vuonna ilmoitetut havainnot koskivat tarha-alkuperää olevia lintuja. Kisan listalta löytyy vielä muutama laji, jotka odottavat ARK/RK:n hyväksymistä, joten lopputulos voi tältä osin ainakin teoriassa vielä muuttua.
Vertailun vuoksi: vuoden 2014 kisassa havaittiin yhteensä 270 lajia ja vuonna 2014 yhteensä 281 lajia.

Vuosi 2015 ei ollut aivan huono harvinaisuusvuosi Tringan alueella. Ekopinnaskaballe uusia lajeja, joita ei siis kahdessa aikaisemmassa kisassa havaittu lainkaan, saatiin 12 kappaletta:

mustakaulauikku
punapäänarsku
arokotka
isohaarahaukka
isovesipääsky
mustanmerenlokki
ruostepääsky
sepeltasku
lapinuunilintu
valkopäätiainen
lapintiainen
harmaasirkku

Ässiä, eli kisassa vain yhden kilpailijan havaitsemia lajeja oli 17kpl:

Ässät

Ekopinnaskabassa voi ilmoittaa havaittujen lajien lisäksi mm. kisan aikana kertyneet kilometrit sekä spontaanisti havaitut lajit. Eniten kisakilometrejä ilmoitti Petri Lankila, 9864km. Kaikkiaan 11 osallistujaa ilmoitti liikkuneensa yli 1000km.

Kisakilometrit – top-5:

1. Petri Lankila, 9864
2. Pekka Malinen, 8231
3. Otso Häärä, 5618
4. Hannu Talvitie, 3810
5. Kim Söderling, 3430

Spondet (=spontaanisti havaitut lajit):

1. Petri Lankila, Helsinki – 228
2. Sami Virta, Raasepori – 213
3. Otso Häärä, Helsinki – 211
4. Touko Torppa, Espoo – 198
5. Arto Keskinen, Espoo – 186

Ekopinnaskaban voiton vei Petri Lankila Helsingistä tuloksella 262. Kilpailun voitto ratkesi jo kesällä, kun Lankilalla oli kesäkuun lopussa koossa 236 lajia. Tulos on paitsi Tringan ekopinnaskaban uusi ennätys, myös alueyhdistysten ekopinnakisojen Suomen ennätys! Aikaisempaa ennätystä (254 lajia vuodelta 2013) piti hallussaan Jukka Lahtinen. Tringan ekopinnatiimi onnittelee voittajaa ja kiittää kaikkia kilpailuun tänä vuonna osallistuneita! Voittaja palkittiin tammikuun kuukausikokouksessa Lintuvarusteen lahjakortilla.

Ekopinnaskaba 2015, top-15:

Top-15

Ekopinnaskaban 2015 tulokset löytyvät kokonaisuudessaan tämän linkin takaa.

Uuden vuoden myötä uudet kilpailut ovat jo käynnissä, talviekopinnaskaba jatkuu helmikuun loppuun asti ja vuoden 2016 ekopinnaskaba on myös alkanut. Tammikuun alussa alkoi kokonaan uusi kilpailu, Tringan joukkoliikennepinnakisa eli dösäskaba. Kaikkiin käynnissä oleviin kilpailuihin voi vielä liittyä mukaan ja niiden tilanteita seurata Tringan kisasivulta: http://www.tringa.fi/kisa/

 

Ekopinnaskaba2015_Jukka_Biti_Petri
Tringan ekopinnavuoden 2015 toiseksi viimeinen laji, hippiäisuunilintu, löytyi Helsingin Tähtitorninmäeltä 5. joulukuuta. Vuoden 2013 kisan voittaja Jukka Lahtinen (kuvassa vas.) sekä vuoden 2015 voittaja Petri Lankila (oik.) vaihtavat ekopinnakuulumiset hippiäisuunilintupaikalla Biti Ojalan (kesk.) kanssa. Ekopinnavuoden viimeinen uusi laji, punapäänarsku, löytyi seuraavana päivänä Espoon ja Kirkkonummen rajalta, ja sen ehti Lankilan lisäksi hoitaa ekopinnaksi vain kaksi muuta ekopinnaskaban kilpailijaa.

Tringan retki Viikkiin 10.1.2016

Sunnuntaiaamuna klo 09.00 Kivinokkaan kerääntynyt joukkio herätti poliisipartion huomion. Tringan retkivastaava Jaana joutui selvittämään, ettei kyseessä ole Kölnin tapahtumien uusinta tai kansallismielisten katupartiointi Kivinokassa, vaan Tringan retki Viikkiin. 52 henkilöä, joista kolme oppaita, oli kerääntynyt paikalle.

Retken aluksi yritimme pohjantikkaa Kivinokasta, mutta aina hankala laji jäi tälläkin kertaa näkemättä. Peippo kuitenkin löytyi lähiruokinnalta. Kivinokasta kuitenkin suunnattiin lähes suoraan Fastholmaan, jossa ruokinnalla viiden minuutin odottelun jälkeen löytyi odotettu Tringan retkille uusi laji, suurharvinaisuus valkopäätiainen. Se olikin ilman muuta retken tärkein lajitavoite. Valkopäätiainen näyttäytyi erittäin hyvin lähimmässä pensaassa ja ääntelikin harvakseltaan. Eväitä syödessä sitä ehdittiin ihailla kymmenisen minuuttia, jonka jälkeen päätettiin jatkaa matkaa. Pakkasta oli nelisentoista astetta, joten paikalleen ei pitkään viitsinyt jäädä.

Ryönälahden puolelta läheltä Fastholman lintutornia kuului kuin kuuluikin parvi viiksitimaleita, jotka suurin osa retkeläisistä onnistui kuulemaan. Jatkoimme matkaa kohti toista ruokintaa, kun joku äkkäsi varpuspöllön lennossa. Sitä aikamme etsittyämme ja paikalta jo poistuessa Jaana löysi valkoselkätikan, jota lähdettiin ihailemaan. Samalla varpuspöllö näyttäytyi uudelleen, tällä kertaa hyvin. Jonkin ajan päästä varpuspöllö ja valkoselkätikka olivat noin metrin päässä toisistaan samassa puussa, ja valkopäätiainen tuli varoittelemaan pöllöstä. Ihan hyvä lajitrio yhteen näkymään!

Lopuksi katsastettiin vielä Fastholman toinen ruokinta, jossa pikkutikkakoiras nakutteli talipötköä. Kello olikin tässä vaiheessa puoli kaksitoista, joten loppuretki meni jalkapatikkaa takaisin Fastholmaan.

Oppaina Jaana Sarvala, Jouni Rytkönen ja Otso Häärä

Otso Häärä

Terveisiä kuukausikokouksesta: vuoden tringalainen ja muita huomionosoituksia

Vuoden ensimmäisessä kuukausikokouksessa torstaina 7.1.2016 palkittiin kaksi ansioitunutta yhdistysaktiivia ja vuoden 2015 ekopinnakisan voittaja.

Tringa myönsi BirdLife-ansiomerkin biologi Vilppu “Kaisa” Välimäelle ansioista väsymättömänä Haliaksen työmyyränä ja yhdistyksen viestinnän toteuttajana. Vilppu on tehnyt Haliaksen eteen lukemattomia työtunteja – visioinut, suunnitellut ja toteuttanut. Miehittäjille normaalisti kuuluvan havainnoinnin, verkkojen kiertämisen, rengastuksen ja Gåulla käynnin ohella Vilppu on tehnyt paljon näkymätöntä työtä aseman viestinnässä, arkirutiinien pyörittämisessä ja talkoissa.

Viestinnän osaajana Vilppu on ollut korvaamaton apu yhdistykselle. Vilppu on jaksanut suunnitella ja päivittää yhdistyksen verkkosivuja ja kantanut huolta yhdistyksen näkymisestä sosiaalisessa mediassa, rekrytoinut lisää päivittäjiä, kirjoittanut tiedotteita ja pitänyt esillä viestinnän tärkeyttä kaikessa yhdistyksen toiminnassa.

Vilppu on ansioitunut myös tutkimuksen ja tieteestä suurelle yleisölle viestimisen saralla, ja kaikki merkit viittaavat siihen, että Vilpun tästä puolesta kuulemme vielä lisää. Tringan alueen linnuston lisäksi Vilppu on seurannut vuosikaudet tunturipaljakan pesimälinnustoa Kilpisjärvellä, ja onpa intohimo lintuihin vienyt jopa linturalliin Israeliin ja siinä ohessa keräämään yhdessä joukkueensa kanssa merkittävän summan rahaa kansainväliseen linnustonsuojeluun.

Kokouksessa nimettiin myös vuoden tringalainen. Tämä on kiertopalkinto, joka myönnetään yhdistyksen toiminnassa ansioituneelle henkilölle. Vuoden tringalaiseksi valittiin retkitoimikunnan puheenjohtajana arvokasta työtä tehnyt Jaana Sarvala.

Tringan retkitoimintaa on kehitetty vuosikaudet, ja Jaanan työn ansiosta se on saatettu tukevalle pohjalle. Tringalla on monipuolinen retkitarjonta, osaavat oppaat ja toimivat retkirutiinit. Iso osa retkivastaavan työstä ei näy ulospäin: toimenkuvaan kuuluu yhteydenpitoa eri tahoihin, bussien tarjouspyyntöjen lähettämistä, retkien paperitöistä huolehtimista ja paljon muuta. Tämän kaiken Jaana on tehnyt tunnollisesti ja täsmällisesti.

Kiertopalkintona Jaanalle luovutettiin kokouksessa Jari Kostetin tunnelmallinen haahkataulu.

Kolmantena palkittuna muistettiin viime vuoden ekopinnakisan ylivoimaisesti voittanutta Petri Lankilaa, joka sai vuoden aikana kasaan hienot 262 lajia. Kilometrejä pyörällä ja jalan kertyi 9864 km, ja lajeista 228 oli spontaaneja.

Lämpimät onnittelut Vilpulle, Jaanalle ja Petrille!

(Teksti: Jukka Hintikka)

Suomenlinna 2.1.2016, retkikertomus

JÄNNITYSTÄ JÄÄTÄVÄÄN AVAUKSEEN

Kovasti saatiin jännittää, ylittäisikö havaittujen lajien määrä retkeläisten määrän, vai toisinpäin, kun Tringan vuoden 2016 ensimmäinen retki suuntautui puolityhjään Suomenlinnaan. No, tasapelihän siitä tuli, sillä retkeläisiä oli 22, ja lajeja havaittiin tismalleen saman verran.
Heti rantauduttuamme saareen suuntasimme koilliskärjen ruokinnalle, josta uudenvuodenpäivänä oli ilmoitettu mustapääkerttu. Itäinen viima ja kuuden asteen pakkanen ei kuitenkaan houkutellut Sylviaa aamiaiselle. Ruokintapaikan tintit ja mustarastaskin pysyttelivät tiukasti maassa jättäen itse laudan lähes yksinomaan viherpeipoille.
Saarikierros tuotti muutamia peruslajeja, joista muutamat kyhmyjoutsenet, pari korppia sekä kaksi fasaanikukkoa edustivat jos ei nyt parhaimmistoa niin ainakin valkoista, mustaa sekä kirjavaa kauneutta.
Staijipaikalla Kustaanmiekan valleilla tuulta piisasi, ja kevyt lumisade heikensi näkyvyyttä. Joitakin merilintuja kuitenkin näkyi, ilahduttavimpana noin 300 allia kaukana kelluvina lauttoina – jokunen alli teki lentorundin myös lähempää saarta. Ajankohtaan nähden kiva havainto oli kolmen merimetson parvi, joka painoi suoraan etelää kohti.
Pian tyhjästä ilmaantunut pikkulintu laskeutui vallien rikkaruohostoon. Etsinnän aikana povattiin lajiksi vaikka mitä, kunnes tilanne saatiin hallintaan, ja lintu osoittautui urpiaiseksi. Reilun tunnin staijauksen jälkeen kukaan ei yllättäen vastustanut ajatusta palailla kohti suojaisempia ja leudompia maastoja.
Paluumatkalla saaren alkuasukkaat vinkkasivat “kottaraisesta” kirkon toisella puolella. Tarkistuskäynnillä paikalta löytyi mustarastas. Kun aika oli jo palata lautalle, pikakierros Sylvian ruokintapaikalla osoittautui kannattavaksi – mustapääkerttu oli palannut piilostaan ja ruokaili hövelisti kaikkien nähden. Lautalta näimme vielä puolentusinaa merimetsoa kuivattelemassa pikkusaarilla.

Kirjoitti: retken opas Peter Buchert

Lajilista: kyhmyjoutsen, sinisorsa, alli, telkkä, isokoskelo, fasaani, merimetso, kalalokki, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky, mustarastas, mustapääkerttu, sinitiainen, talitiainen, harakka, naakka, varis, korppi, varpunen, viherpeippo, urpiainen.