Yhdistyksen kevätkokous 7.4. klo 18.00 Tieteiden talolla

Tringa ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) klo 18.00 alkaen. Esillä ovat sääntömääräiset asiat (mm. vuoden 2015 tilinpäätös ja toimintakertomus) sekä muissa asioissa yhdistyksen strategian käsittely.

Asiakirjat ladataan yhdistyksen verkkosivuille kuluvan viikon aikana.

http://www.tringa.fi/dokumentteja/

Sääntömääräisen osan jälkeen ohjelmasta vastaa toimittaja, lintu- ja luontokirjailija sekä YLE:n miljoona linnunpönttöä -kampanjan käynnistänyt Juha Laaksonen esitelmällään ’Miljoona pönttöä ja yksi dekkari’.

http://www.tringa.fi/events/huhtikuun-kuukausikokous-ja-yhdistyksen-kevatkokous-20160407/

Tervetuloa!

Lintusäätiedote 29.–31.3.2016: Hyvä muuttosää jatkuu

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Hyvä muuttosää jatkuu mutta ei aivan niin loistavana kuin eilen ja tänään. Viikon edetessä myös ilmamassan lämpötila laskee jonkin verran. Tuuli kääntyy vähäksi aikaa kaakkoon, mikä pienentää sumuvaaran verrattuna pitkin Itämerta tulevaan etelälounaiseen tuuleen (kuten nähtiin lauantaina ja eilen aamulla). Hyvin lämmin Afrikan virtaus tuo viikon keskivaiheilla myöhemmin saapuvia muuttajia aina Puolan tasalle asti, mutta ei siitä eteenpäin.

Ti: Heikkoa-kohtalaista kaakonpuoleista tuulta, joka on Hangossa ajoittain navakkaa. Verraten selkeää mutta iltaa kohti pilvisyys lisääntyy lännestä alkaen. Hyvä muuttosää. Esimerkiksi hanhien, sepelkyyhkyjen, hiirihaukkojen, piekanoiden, kalasääskien, suopöllöjen, västäräkkien, niittykirvisten, rastaiden, punarintojen ja peippojen etujoukkojen tulo voimistuu.

Ke: Heikkoa-kohtalaista kaakonpuoleista tuulta, joka iltapäivällä kääntyy lounaaseen. Pilvistä-puolipilvistä ja ajoittain vähän sadetta. Melko hyvä muuttosää, jos ei ole matalaa alapilveä. Yöllä punakylkirastaiden ja punarintojen pudotussäätä.

To: Todennäköisesti aamupuolella on heikkoa lounaanpuoleista tuulta ja melko pilvistä tai vaihtelevaa pilvisyyttä. Päivällä tuuli kääntyy lännen puolelle ja on heikkoa-kohtalaista; pilvisyys vähenee. Edelleen on melko hyvä muuttosää.

Jatkoarvio: Ennusteet ovat epävarmoja, mutta viileähkö korkeapaineen selänne on mahdollinen, joka voi tuoda hyvää petolintumuuttoa.

Meriharakka © Lauri Mäenpää

Meriharakka © Lauri Mäenpää

 

Lintusäätiedote 25.–27.3.2016: kevätmuutto vauhdittuu pääsiäiseksi

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Muuttosää paranee päivä päivältä ja kevätmuutto vauhdittuu reippaasti pääsiäiseksi erinomaisessa, leudossa etelänpuoleisessa virtauksessa. Huonohkoa muuttosäätä on sade ja alapilvi pe iltapuolella ja yöllä, ja joka päivä on mahdollisuus merisumuun rannikolla. Noin parikymmentä uutta muuttolajia on luvassa. Joutsenten ja hanhien sekä haahkojen, telkkien ja isokoskeloiden muutto voimistuu, pääsiäisenä myös mm. kiurujen, kottaraisten, merikotkien, hiirihaukkojen ja uuttukyyhkyjen meno. Harvinaisuuksista voi pääsiäisenä kytätä isohaarahaukkaa ja ensimmäisiä mustaleppälintuja.

Pe: Enimmäkseen on kohtalaista, merellä iltapäivällä jopa navakkaa etelälounaista tuulta ja melko pilvistä. Iltapäivällä tulee lännestä alkaen vesi- ja räntäsadetta, joka yleistyy iltaa kohti. Kohtalainen muuttosää.

La: Aamulla enimmäkseen kohtalaista etelälounaistuulta, joka päivän kuluessa lännestä alkaen heikkenee ja mahdollisesti kääntyy läntiseksi; illalla tuuli kääntyy lounaaseen. Aamulla vesi- ja räntäsade lakkaa nopeasti lännestä alkaen ja pilvisyys vähenee selvästi. Oikein hyvä muuttosää.

Su: Enimmäkseen on kohtalaista, merellä navakkaa etelälounaista tuulta ja verraten selkeää. Sisämaassa iltapäivällä yli +5 astetta, Etelä-Ruotsissa ja -Baltiassa on yli 10 astetta lämmintä. Erittäin hyvää muuttosäätä, jos ei ole sumua. Lumipeite vähenee vauhdilla.

Ma–ti, arvio: Hyvä eteläinen-kaakkoinen muuttovirtaus jatkuu.

Järjestöt vaativat Helsingin yleiskaavaehdotuksen palauttamista uudelleen valmisteltavaksi

 

Helsingin Tieteidentalolla 17.3. kokoontuneet järjestöjen edustajat esittävät yleiskaavasta yhteisenä kannanottonaan seuraavaa:

Helsingin yleiskaavaehdotus on esitetyssä muodossaan toteuttamiskelvoton. Ehdotus on uusittava perusteellisesti. Helsinki on paitsi pääkaupunki, myös asukkaidensa kotiseutu, jonka kehittämisessä ei voi yksisilmäisesti kävellä heidän ylitseen.  Viheralueille rakentaminen tulee minimoida. Yhdistysten ja yhteisöjen lausunnoissaan esittämät keskeiset näkemykset tulee ottaa huomioon. Olennaiset luontokohteet on esitettävä kaavan oikeusvaikutteisella pääkartalla.

Yleiskaavaehdotuksessa uhrataan aivan liian paljon Helsingin merellisiä ja mantereisia luonto- ja virkistysarvoja, vaikka tämä ei ole kaavan kasvutavoitteiden kannalta tarpeellista. Esimerkiksi Tukholmassa on päädytty siihen, että 150 000 asunnon rakentaminen edellyttää vain muutaman promillen vähennystä viheralueisiin.

Järjestöjen asiantuntemuksella laatimia ja hyvin perusteltuja muutosesityksiä ei ole otettu nykyisessä kaavassa huomioon. Siksi vaadimme yleiskaavaehdotuksen palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.

Helsingissä

17.3.2016

 

Eteläiset kaupunginosat ry

Helsingin asukkaiden luonto- ja ympäristöliike

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry

Helsinkiläisten loma- ja virkistysyhdistys ry

Herttoniemi-seura ry

Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin

Keskuspuistoryhmä

Kumpula-seura ry

Lauttasaari-Seura ry

Paloheinän-Torpparinmäen kaupunginosayhdistys ry

Pro Tuomarinkylä

Puistola-Seura ry

Puotila-Seura ry

Stadin Rantaryhmä

Stansvikin kyläyhdistys

Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Suomen Perhostutkijain Seura ry

Tapaninvainion kaupunginosayhdistys ry

Vartiosaari Seura ry

Vuosaari-Seura ry

Retkikertomus: Kevättä vastassa Itä-Uudellamaalla 12.3.

Kevään vastaanottoretki Itä-Uudenmaan lintupaikoille ajoittui aivan nappiin. Päivä oli siihen asti vuoden lämpimin: täysin pilvettömältä taivaalta loimottava aurinko ja sikeästi uinuva tuuli saivat lämpömittarin kohoamaan helposti 6 asteeseen. Vähän oli sellainen fiilis, että retkellä ei tarvitsisi nähdä yhtään lintuakaan, niin päivästä tulisi onnistunut. No, retken paikallisopas Teemu Sirkkala oli onneksi asiasta ihan eri mieltä ja oli tehnyt erittäin perusteellista pohjustusta: ekaksi tikkalajit Porvoonseudun lintuharrastajien metsäruokinnalta, merikotkat jäältä, riskilä Emäsalon kärjestä jne. Suunnitelma selvä, porukka bussiin ja kohti Porvoota!

PSLYn ruokinta Emäsalon niemen tyvellä Tolkkisissa on upea paikka. Alueella törröttää loputtomasti pystyyn kuolleita koivunpökkelöitä, eikä ihme että siellä on talvella viihtynyt myös valkoselkätikkoja. Niiden löytämiseen 30 henkinen porukkamme oli aika iso, mutta harmaapäätikka, palokärki ja käpytikka näyttäytyivät hienosti. Samalla saatiin maistella kevättarjonnan alkupaloja, kun ruokinnalla talvehtinut peippo innostui laulamaan, kiuru muutti yli luritellen, ja osa porukasta näki kelon koloa tutkiskelevan uuttukyyhkyn. Mesta oli hieno ja ruokinta hyvin toteutettu. Tieltä pystyi katsomaan ruokinnalla käyviä lintuja niitä häiritsemättä ja näkyvyys ruokinnalle oli erinomainen. Tällaista paikkaa kaipaisi myös Tringan ydinalueelle Viikkiin!

Teemun opastuksella käytiin samalla katsastamassa merikotkatilanne kävelymatkan päässä olevalla lahdella. Vähintään 3 yksilöä patsasteli noin kilometrin päässä latvoissa. Ne kärkkyivät mustanaan lahdella olevien pilkkijöiden saaliin jämiä. Arkoina lintuina ne uskaltautuisivat apajille, vasta kun pilkkijät poistuisivat. Sitä emme jääneet odottamaan, porukkaa bussiin ja Emäsalon kärkeen.emäsalo2016

Kärki oli monille retkeläiselle uusi kokemus. Upeat rantakalliot ja ulkomerellinen fiilis tekevät paikasta ehdottomasti tutustumisen arvoisen. Ja lintujakin näkyi ihan kivasti: noin 50 merimetsoa, joista muutamat olivat mukavan lähellä, muuttava uuttukyyhky oli monille vuoden ensimmäinen ja telkät toivat kevätfiilistä. Oppaat yrittivät löytää pahassa vastavalossa mereltä kovempiakin lajeja ja aika lähelle päästiin, kun Teemu äkkäsi lennossa olevan riskilän. Lintu laskeutui helposti nuotitettavaan paikkaan ison merimerkin tyvelle, mutta etäisyys oli toivoton ja näyttäytyminen nopea, joten mitään ikimuistoista kohtaamista siitä ei syntynyt. Hyvä havis kuitenkin!

Kärjessä oli niin tyyntä ja lämmintä, että porukka innostui vähentämään vaatteita. Osa syynä oli se, että allekirjoittanut opas oli kertonut bussissa, että kärjessä on aina kylmä. Sisäsuomalaisen rannikkotuntemukseen ei koskaan kannata luottaa!

Kaukana lipuvan merikotkan jälkeen päätimme, että paikka on nähty. Kävimme vielä katsomassa kanadanhanhiparvea Porvoon Koddevikenissä, etsimässä nokkavarpusparvea Pappilanmäellä, staijaamassa Kråkössä (kaksi merikotkaa, kaksi kanadanhanhea, kanahaukka ja isolepinkäinen) sekä etsimässä muuttolintuja Kiialassa (kaksi hiirihaukkaa ja merikotka).

Paluumatkalla nuori lintuäänittäjä Eetu Paljakka kertoi äänittämisestä, esitteli välineistöä ja soitti äänitteitä, muun muassa pari viikkoa aikaisemmin Kirkkonummella äänitettyä isolepinkäisen laulua. Maailmanlaajuisella Xeno-Canto- lintuäänitesivulla on 700 hänen äänitettä. Kiitos mielenkiintoisesta esitelmästä, Eetu!

Retkellä havaittiin monimutkaisen laskutoimituksen jälkeen 39 lajia. Teemulle kiitos loistavasta nuotituksesta ja kuski-Anterolle aina niin mukavasta ja ammattitaitoisesta kyydistä.

Mikko Savelainen

Lintusäätiedote 17.–20.3.2016: Kevätmuutto ei etene lähipäivinä

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Kevätmuuton edistyminen pysähtyy jokseenkin kokonaan lähipäiviksi vastatuulen ja kylmänpurkauksen takia. Hanhien tulvapellot jäätyvät viikonlopuksi. Lumipyryn aiheuttamaa paluumuuttoa ei kuitenkaan tule, koska sää on lähes poutaista.

To: Kohtalaista, merellä navakkaa luoteenpuoleista tuulta; aamupuolella on verraten selkeää mutta iltapuolella vähän pilvisempää ja illalla sekä yöllä tulee jokunen räntä- ja vesikuuro. Tuulen takia melko huono muuttosää, vaikka iltapäivän maksimi on vielä n. +5 astetta.

Pe: Kohtalaista, merellä etenkin iltapäivällä navakkaa pohjoistuulta, puolipilvistä-selkeää ja mahdollisesti vähäisiä lumikuuroja. Koko päivän tuulen purevoittamaa heikkoa pakkasta, joka kiristyy illalla. Tuulen takia huono muuttosää.

La: Enimmäkseen on kohtalaista luoteen-pohjoisenpuoleista tuulta ja vaihtelevaa pilvisyyttä sekä päivällä mahdollisesti lumikuuroja. Hangon suunnalla on aamulla pieni mahdollisuus jatkuvaan lumisateeseen. Päivällä heikkoa pakkasta ja yöllä sisämaassa 6-10 astetta pakkasta. Melko huono muuttosää.

Su, arvio: Kylmää ja melko selkeää pakkassäätä; tuuli heikkenee edelleen, mikä merkitsee hyvää ulkoilu- ja hiihtosäätä mutta vaisua muuttoa linnuilla.

Tringa: ELY-keskuksen poikkeuslupa on ristiriidassa Byön maakunnallisesti tärkeän lintualueen kanssa

Mediatiedote

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry kritisoi ELY-keskuksen antamaa poikkeuslupaa, joka mahdollistaa Hangossa Byön saarella sijaitsevan merimetso- ja harmaahaikarayhdyskuntien karkottamisen. Poikkeuslupaa on haettu, sillä suureksi kasvanut merimetsokolonia aiheuttaa haittaa viereiselle kesämökkitontille ja tuhoaa metsätalousmetsää.

On ilmeistä, että merimetsoista aiheutuu merkittävää haittaa, sillä tilanne on Suomen oloissa ainutlaatuinen: pesimäsaari on suuri ja metsäinen, ja merimetsokolonia on levittäytynyt käytännössä lähimmän kesämökin pihalle. Miltei kaikki muut Suomen merimetsoyhdyskunnat sijaitsevat puuttomilla tai lähes puuttomilla alle 5 hehtaarin saarilla.

Alun perin Byön saarella esiintyi vain harmaahaikaroita, joiden määrä oli Uudenmaan mittakaavassa merkittävä. Tämän perusteella alue saikin vuonna 2010 maakunnallisesti tärkeän lintualueen statuksen (MAALI-alue). Merimetsot ilmaantuivat alueelle noin neljä vuotta sitten, mistä lähtien kanta on kasvanut harmaahaikaroiden kustannuksella. Alueella pesii kuitenkin vielä noin 13 harmaahaikaraparia, mikä on edelleen kohtuullisen suuri osuus koko Uudenmaan pesimäkannasta.

Ongelmallista on, että vaikka koettu haitta kohdistuu merimetsoihin, mahdollistaa lupa myös harmaahaikaroiden pesäpuiden hävittämisen, sillä harmaahaikaran ja merimetson pesiä on lähes mahdoton erottaa toisistaan. Myönnetyn luvan myötä menetetään näin MAALI-alueen perusteena oleva harmaahaikaroiden pesimäalue. Lisäksi lupa jatkuu liian pitkälle kevääseen: Puiden kaataminen on sallittu vappuun saakka, jolloin harmaahaikarat ovat jo usein aloittaneet pesinnän.

Tringa huomauttaa, ettei merimetsokolonioiden häiritsemisestä voi muodostua jatkuvaa tapaa tai rutiinitoimenpidettä eri puolilla saaristoa, sillä häirintä hajottaa yhdyskuntia pienempiin osiin ja ongelma saattaa jatkua kertaluokkaa pahempana uudella paikalla, jonne linnut kotiutuvat.

Lisätietoja:

Jukka Hintikka
puheenjohtaja
044 5665593
Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys — Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry

Kuva: Lauri Mäenpää

Tringan uudet linnunpönttösivut

Tringan kotisivuille on lisätty tietopaketti linnunpöntöntöistä. Otso Häärän kokoamalta sivulta löytyy tietoa linnunpöntöistä, pöntöissä pesivistä lajeista, linnunpönttöjen rakentamisohjeita sekä neuvoja pönttöjen ripustamiseen. Linnunpönttöjen rakentaminen on hauskaa ja pönttöjä tekemällä voi auttaa asuntopulasta kärsiviä kolopesijöitä. Juuri nyt on hyvä aika viedä linnunpönttöjä maastoon!

Linnunpönttösivut löytyvät osoitteesta: http://www.tringa.fi/linnunpontot/

 

_DSC1427

Tringan talviekopinnaskaban 2015-2016 tulokset

2015-2016-Talviekopinnaskaba

 

Tringan kolmannen talviekopinnaskaban voiton jakoivat helmikuussa kovan loppukirin ottanut Eino Hiekkanen Helsingistä ja joulukuun alusta asti kisan kärkijoukoissa pysynyt Sami Virta Raaseporin Pohjasta tasatuloksella 101 lajia, joka on talviekopinnaskaban uusi ennätys. Kolmannen sijan jakoivat viime talven voittajat Gustaf Nordenswan ja Petri Lankila 98 lajilla, joka sekin olisi vuosi sitten riittänyt kisan voittoon. Myös kisan viides sija jaettiin, viidenneksi ylsivät Jani Ceder (Espoosta) ja Kim Söderling (Vantaalta) tuloksella 79 lajia.

Talviekopinnaskaba keräsi 63 osallistujaa ja kokonaislajimäärä oli lopulta 128. Edellisen talven lajimäärä oli 126 ja sitä edellisenä 124. Eniten kisassa kilometrejä ilmoitti Sami Virta (1982km) ja yli tuhat kilometriä tuli täyteen myös Pekka Malisella (1308km).

Ennätyslauhan alkutalven ansiosta Uudenmaan vesistöt pysyivät lähes koko joulukuun sulina, tammikuussa koitti kovat pakkaset, mutta kevät saapui aikaisin ja ensimmäiset muuttolinnut ilmestyivät jo helmikuun puolella.

Talviekopinnaskaballe uusia lajeja saatiin kymmenen: Mustakurkku-uikku, jouhisorsa, punapäänarsku, luhtakana, liejukana, ruokki, virtavästäräkki, hernekerttu, hippiäisuunilintu sekä valkopäätiainen. Kirkkonummen punapäänarsku lienee Tringan alueen ensimmäinen talvihavainto ja hippiäisuunilintu Tringan toinen talvihavainto. Marraskuussa löytynyt ja koko talven Vanhankaupunginlahdella viihtynyt valkopäätiainen oli varmasti talven bongatuin lintu koko maassa, Tringan ekopinnaskabassa sen haki listalleen 24 osallistujaa. Linnun risteymään viittaavista piirteistä on käyty keskusteluja talven mittaan ja nähtäväksi jää, minkälaiseen päätöksen rariteettikomitea linnun kohdalla aikanaan päätyy – ja tuleeko päätös vaikuttamaan takautuvasti myös Tringan ekopinnaskaban tuloksiin…

Valkoselkätikalla oli viime syksynä ennätysvoimakas vaellus, jonka jäljiltä valkoselkätikkoja jäi talveksi Tringan alueelle normaalia enemmän. Talviekopinnaskabassa sen havaitsi 40 kilpailijaa, eli 63% kisan osallistujista. Myös pähkinänakkeleita jäi talvehtimaan, ja sen havaitsi hiukan yli puolet osallistujista.

Ässät, eli vain yhden osallistujan kisassa havaitsemat lajit:

Talviekopinnaskaba_ässät

Kaikki talviekopinnaskaban tulokset löytyvät Tringan pinnakisapalvelusta: http://www.tringa.fi/kisa/

 

Lintusäätiedote Tringan alueelle 10.–12.3.2016

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Viimeaikainen suursäätila on suosinut muuttolintujen tuloa Balkanille, Turkkiin ja Ukrainaan, jonne leppeät etelävirtaukset ovat nousseet. Suomessa säätyyppi on ollut huonohko kevään edistymiselle alapilvien, sumun ja märkien lumisadealueiden huonontaman näkyvyyden takia. Kuitenkin pulmusia on tullut runsaasti meille eteläisten-kaakkoisten virtausten auttamina. Länsi-Euroopassa muuttosää on sen sijaan ollut enimmäkseen huono. Suursäätila muuttuu nyt päinvastaiseksi: muuttosää huononee idässä ja paranee lännessä, mistä alkukevään muuttajat kuten töyhtöhyypät, lehtokurpat, kiurut, kottaraiset, vesilinnut, mustarastaat, uuttukyyhkyt, merikotkat ja hiirihaukat enimmäkseen saapuvat. Etelä-Suomeen asettuu heikkotuulinen korkeapainesää, mikä on hyvä läntisille muuttajille, retkeilylle ja pöllökuuntelulle.

To–la: Enimmäkseen tyyntä tai heikkoa lounaan-lännenpuoleista tuulta ja poutaa. Pilvisyys vaihtelee selkeän ja pilvisen välillä. Pilvet ovat alapilviä, pahimmillaan muuttoa vaimentavaa matalaa sumupilveä, jonka todennäköisyys on suurin yöllä ja aamulla. Pieni merisumunkin mahdollisuus on päivällä. Hyvä muuttosää kuitenkin vallitsee. Kun on pilvistä, lämpötila vaihtelee hieman nollan molemmin puolin. Kun on selkeää, yöllä on selvästi pakkasta ja päivällä sisämaassa n. +5 astetta. Joka tapauksessa pälvet lisääntyvät ja kevätmuutto voi edetä.

Su–ma, arvio: Sunnuntaina leuto lännenpuoleinen tuuli voimistuu hiukan ja muuttosää on hyvä. Jo maanantaille ennustusmallit ovat vielä aivan erimielisiä muuttosäästä.

Retki Viikkiin 6.3.

Tringan retkelle Viikkiin oli saapunut 39 retkeläistä + oppaat. Retkellä lähdettiin liikkeelle Gardenian edestä klo 08. Tavoitteena oli havaita joitain ensimmäisiä muuttajia ja vielä paikalla olevia talvehtijoita. Reitti kulki Etu-Viikin peltojen kautta Purolahdelle, Mölylään, Hakalaan, Keinumäelle ja sieltä takaisin Gardeniaan. Koska Fastholman valkopäätiainen ja muut harvinaisuudet oli havaittu jo edellisellä retkellä, ei paikalle tällä kertaa menty.

Lahti oli kokonaan jäässä, joten sulapaikkoja ei ollut. Myös pellot olivat lumiset. Tästä huolimatta neljän uuttukyyhkyn parvi lennähti aivan vierestä ohitse, muuttipa kauempana vielä yksi yksittäinen itään. Pelloilla oli parhaimpana nähtävyytenä kaksi isolepinkäistä. Myöhemmin kolmaskin lepinkäinen löytyi Keinumäeltä. Pellon keskeltä virtaavan ojan varressa ollut yksilö myös lauleskeli, joten harvemmin kuultua laulua päästiin kuulemaan.

Mölylä kalliolta nähtiin ensin kanahaukkapariskunnan lentelyä. Hieman tämän jälkeen koiras lensi nuoren, toisen kalenterivuoden yksilön kanssa lahden päällä. Yksi kanahaukka näkyi samaan aikaan Pihlajamäen talon päällä istuskelemassa, joten samoilta jalansijoilta havaittiin neljä kanahaukkaa. Myös kanahaukan soidinääntä päästiin kuulemaan.

Purolahdella seisoskellessa nähtiin ensin lavalta kyhmyjoutsen tekemässä kunniakierroksen lahden päällä. Myöhemmin tieltä havaittiin samanlainen lento kahden laulujoutsenen suorittamana. Jäinen lahti ei houkutellut jäämään, joten kaikki joutsenet suuntasivat takaisin etelän suuntaan.

Keinumäellä varpuspöllö istuskeli hyvän tovin samalla oksalla tien vieressä kuuden tiklin varoituksista välittämättä. Tätä päästiin ihailemaan putkellakin pidemmän aikaa.

Vaikka muuttajien suuremmat joukot jäivät vielä uupumaan, antoivat molemmat joutsenlajit ja uuttukyyhkyt lupauksia tulevasta keväästä!

Oppaina Hannu Holmström ja allekirjoittanut.

Otso Häärä

Retki Itä-Uudenmaan lintupaikoille lauantaina

Tringa tekee ensi lauantaina (12.3.) retken Itä-Uudenmaan lintupaikoille. Retkellä käydään katsomassa ensimmäisiä haahkoja Emäsalon kärjessä, ihmetellään merikotkien määrää, kuulostellaan tikkojen laulua (rummutusta) ja nähdään ensimmäisiä muuttolintuja. Ja tähän kaikkeen on vielä muutamia paikkoja vapaana!  Tänään voi vielä ilmoittautua retkisivulla: http://www.tringa.fi/events/alkukevaan-retki-ita-uudellemaalle-ja-kymenlaaksoon-2/
Tämän jälkeen ilmoittautumiset suoraan minulle (puh. 040 5877 278).
Koska retkellä jäpitetään merenrannalla ja kävellään mm. metsässä, niin vaatetuksen tarve vaihtelee paljon. Mukaan kannattaa ottaa esimerkiksi joku lämpimämpi lisätakki. Omat eväät mukaan. Pyritään pitämään yksi kahvitauko biopausseineen (bussissa on wc), mutta muuten ollaan koko päivä maastossa.
Lähtöpaikka on Eduskuntatalon matkailuliikennepysäkki, Pohjoinen RautatiekatuLähtö klo 7:00. Paluu noin klo 18:00. Oppaina ovat Teemu Sirkkala ja Mikko Savelainen.

Terv. Mikko

Tringan lasten ja nuorten toiminnan suunnittelua

Monen tringalaisen lintuharrastus on alkanut lintu- tai luontokerhossa ja aika moni nykyinen Tringan aktiivi on entinen nuorisojaoston jäsen. Tulevana keskiviikkona kokoonnutaan BirdLifen toimistolla Tringan lasten ja nuorten toiminnan suunnittelun merkeissä.

pihabongaus-6.jpg

Tapaaminen on myös Tringan lasten ja nuorten toimikunnan perustamiskokous, jossa linjataan toimikunnan tehtäviä ja vuoden 2016 toimintasuunnitelmaa. Jos sinulla on ideoita lasten ja nuorten lintuharrastuksen edistämiseksi tai haluat olla mukana siirtämässä lintuharrastusta seuraaville sukupolville, tervetuloa mukaan! Mikään eturivin ornitologi tai konkari-hallituslainen ei tarvitse olla, kiinnostus lintuja ja lasten/nuorten toimintaa kohtaan riittää.

Katso lisätiedot tapahtumakalenterista: http://www.tringa.fi/events/tringan-lasten-ja-nuorten-toiminnan-suunnittelukokous/

 

 

Myyrmäenseudun kevättalven lintukävely 5.3.2016

Kokoontumispaikalta lähti 27 retkeläistä, suurin osa lähiseudun asukkaita. Hauskaa, että mukana oli taas pari lasta ja yksi nuori henkilö. Sää oli puolipilvinen. Monet linnut innostuivat sentään hillitysti laulelemaan: Viherpeipot, karaistuneet varhaiset pesijät, visersivät jo täysillä. Pikkuvarpuset näyttivät olevan katulamppujen kuvuista kiinnostuneita: ainakin kahteen yritettiin ilmeisesti pesiä.

Pellaksen puutarhapalstoilla näimme useita keltasirkkuja ja kuulimme laulunyritystä. Punatulkut näkyivät komeasti. Pari närheä teki pikaisen, mutta näyttävän vierailun. Raappavuorenmetsässä puunlatvassa liikkumatta tähystellyt kanahaukka pääsi harmillisesti yllättämään niin, että vain osa retkeläisistä näki sen vaitonaisen poistumisen paikalta. Tikat pettivät ikävästi; ei ainuttakaan ääntä, eikä näköhavaintoa, vaikka parhaillaan olisi neljä paikallista lajia voinut löytyä. (Kuitenkin iltapäivällä saapui tieto, että harmaapäätikka huutaa NYT Raappavuoressa.) Pienellä talviruokintapaikalla saimme ihailla puukiipijää ja aivan lähelle tuppautuvaa kuusitiaista. Sinisorsia löytyi sulasta ojasta Varistossa.

Viimeisellä omakotialueen ruokintapaikalla viihtyivät mm. vihervarpuset ja tiklit, joista yksi esittäytyi hienosti kaikessa loistossaan kävelemällä ja kääntyilemällä verkkaisesti läheisellä puunoksalla. Moni retkeläinen arveli seuraavan kerran kävelyllä ollessaan katsovansa ympäristön lintuja uusin silmin.

19 retkilajia olivat: Sinisorsa, kanahaukka, kesykyyhky, mustarastas, kuusitiainen, sinitiainen, talitiainen, puukiipijä, närhi, harakka, naakka, varis, varpunen, pikkuvarpunen, viherpeippo, tikli, vihervarpunen, punatulkku, keltasirkku.

Oppaat: Anna-Maija Myllynen ja Sirkku Levosalo

Tringan tietokilpailun 2016 tulokset

Tringan helmikuun tietokilpailun, eli määrityskuvakisan tulokset

2016-Kisakuva

Tringan tietokilpailun oikeat vastaukset ja tulokset paljastettiin maaliskuun kuukausikokouksessa. Tietokilpailussa, eli määrityskuvakisassa oli tänä vuonna kaksi sarjaa: harrastajasarja ja ‘tertiaalitosikoiden’ sarja. Harrastajasarjan vastauspapereita palautettiin vain neljä kappaletta, tertiaalisarjaan osallistui 15 henkilöä.

Harrastajasarjan voitto meni Ilkka Reittilälle pistein 41. Tertiaalisarjan voiton vei Markus Lampinen 123 pisteellä. Kummatkin voittajat palkittiin Lintuvarusteen lahjakortilla. Lisäksi kaikkien osallistuneiden kesken arvottiin lahjakortti, jonka voitti Harri Hongisto. Kisan kuvat olivat Juho Könösen, Totti Toiskallion, Matti Koivulan ja Johannes Silvosen ottamia.

Kuvat ja oikeat vastaukset löytyvät seuraavan linkin takaa: Tringan_tietokilpailu_ja_oikeat_vastaukset-2016

 

Tietokilpailu_top10

Linnustoarvot turvattava 4. vaihemaakuntakaavassa

Tiedote 1.3.2016

 

Tringa ry, BirdLife Suomi ry ja Porvoon Seudun Lintuyhdistys ry jättivät maanantaina 29.2. yhteisen lausunnon 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta. Yhdistysten mukaan kaavaehdotukseen tulisi tehdä vielä huomattavia muutoksia, jotta luonnon monimuotoisuus voitaisiin turvata.

Yhdistykset painottivat Uudellamaalla tehtyjen selvitysten merkitystä tärkeiden luontokohteiden tunnistamisessa. Erityisen huolissaan yhdistykset ovat siitä, ettei Uudenmaan liitto ole huomioinut kansainvälisesti, kansallisesti ja maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden selvityksiä juuri lainkaan. Tärkeät lintualueet tulisi osoittaa luonnon monimuotoisuutta turvaavilla kaavamerkinnöillä.

Positiivista on, että kaavaehdotukseen on lisätty suojelualueita kaavan luonnosvaiheesta. Suojelualueiden määrä on kuitenkin edelleen riittämätön alueen muuhun käyttöpaineeseen nähden eivätkä olemassa olevat ja uudet suojelualuevaraukset muodosta toimivaa verkostoa. Yhdistykset kehottivat Uudenmaan liittoa lisäämään suojeluvarausten määrää mm. tärkeät lintualueet -hankkeissa tärkeiksi osoitetuilla kosteikko-, saaristo-, suo- ja metsäalueilla. Myös viheryhteyksiä tulisi lisätä erityisesti Natura-alueiden ja MLY-alueiden välillä.

Kaavaehdotuksessa olevien tuulivoima-alueiden valinnassa ja rajauksissa ei myöskään oltu tarpeeksi huomioitu tärkeitä lintualueita ja muuttoreittejä eikä otettu vakavasti tuulivoimaloiden aiheuttamaa metsien pirstoutumista. Yhdistykset esittivät kolmen tuulivoimala-alueen varauksen poistamista kaavasta. Lisäksi yhdistykset ottivat kantaa mm. kaavamääräyksiin. Lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa täällä.

 

Kuva: Lauri Mäenpää