Ridasjärvi ja Kantele 23.4.2016, retkikertomus

Tringan retki Ridasjärvelle ja Kanteleelle 23.4.

Haarapääsky ja lumikuuroja

Suomen kevät näytti luonteensa kaikki piirteet, kun 25 retkeläistä suuntasi Tringan perinteiselle Pohjois- ja Itä-Uudenmaan hanhiretkelle. Aamunavauksen tavoite oli löytää hyvinkääläisestä soramontusta kangaskiuru puolipilvisessä nollakelissä. Lähes koko porukka kiersi montun huolella. Kierroksella näyttäytyivät kivitasku, teeri ja sääksi, sekä kuuluivat metsäkirvinen ja edustava rastasvalikoima, mutta odotettu pääroolin esittäjä pysyi piilossa.

Pari retkeläistä oli kuitenkin jäänyt bussin kulmille staijaamaan kuskimme kanssa, ja se olikin oikea veto. Kaksi kangaskiurua oli ollut hetken aikaa hienosti näkyvillä, vaan eivät olleet enää. Retkipinna napsahti, vaikka suurin osa porukasta ei lintuja nähnytkään.

Ridasjärvelle tultaessa meitä tervehti lumikuuro, mutta hetken päästä paistoi jo. Komeassa kevätsäässä ihailimme jopa toistatuhatta hanhea (enimmäkseen metsä- ja tundrahanhia), härkälintuja, uiveloita, kalatiiroja sekä merikotkaa ja ruskosuohaukkaparia. Varpushaukat, hiirihaukka ja valkoviklo muuttivat ylitsemme kaulushaikaran puhaltaessa ruovikossa ja pikkutikan huutaessa rantametsikössä. “Kevään eka” haarapääsky ilahdutti viipymällä pitkän tovin hyönteisjahdissa ruovikon yllä aivan edessämme.

Heti kun kevätaurinko oli ehtinyt hetken lämmittää, taivas tarjosi pirtsakan raekuuron, mikä sai porukan vetäytymään kahvitauolle. Rakeiden muuttuessa seteleiden kokoisiksi räntähiutaleiksi hyvästelimme Ridasjärven ja suuntasimme kohti Pukkilaa, missä aurinko taas paistoi.

Kantelejärvellä kierteli, tulkintamme mukaan, kolme paikallista ruskosuohaukkaparia joiden lisäksi näimme ainakin kahden ruskiksen muuttavan järven yli. Vesilintupuoli ei ollut erityisen runsas, mutta lähikuusessa sentään lauloi hemppo. Samalla lauloi kännykkä, joka ilmoitti tuoreista ja kiinnostavista havainnoista aivan lähistöllä. Kävimme lähibongaamassa sepelrastaan, ja sen ohella näimme kuinka tuulihaukka viihtyi pöntössään. “Popedan” peltojen pienellä tulvalammikolla ruokaili mustapyrstökuiri ja ainakin neljä punajalkavikloa. Liro äänteli pysyen piilossa. Lopulta pelloilta löytyi kolme kapustarintaa.

Päätimme lopettaa retken kirjaimellisesti hyvän sään aikana, mikä olikin oikea veto, sillä hetken päästä lunta tuiskutti jo reippaasti jättäen maan valkoiseksi. Tuusulan–Järvenpään tienoilla lumisohjoa oli kertynyt paksu kerros moottoritielle, mutta Keravalla lumesta ei ollut enää tietoakaan, ja perillä Helsingissä taas paistoikin.

kotimatka-1

ridasjarvimarkusk

Retken kokonaissaldoksi summasimme kaikki kevään säätyypit sekä 82 lintulajia. Oppaina Juha Lindy sekä retkikertomuksen väsännyt Peter Buchert. Kuva bussin ikkunasta Peter, rannalta Markus Kanninen

Lintusää 27.–29.4.2016: Paremmat lintusäät alkavat pikkuhiljaa Uudellamaallakin

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Lämpimän kaakkoisvirtauksen rajalla, juuri ja juuri sen kylmällä puolella on ollut tyypillisen ankeaa lintusäätä: koleaa ja sadetta. Kärsivällisyys kuitenkin palkitaan, sillä paremmat lintusäät alkavat pikkuhiljaa Uudellamaallakin ja seuraava viikko on melko lämmintä itävirtaustyyppiä. Ensi yönä tulee etelästä suuri määrä yömuuttajia kuten punarintoja, laulurastaita, tiltaltteja sekä ensimmäinen aalto mm. sirittäjiä, pajulintuja, pensastaskuja, hernekerttuja, käkiä, käenpiikoja ja kirjosieppoja. Lähiviikko on otollinen itäisille ensitulijoille kuten sinirinnoille, pikkusiepoille ja jopa hyvin aikaisille punavarpusille sekä harvinaisuuksille, esim. lampivikloille ja arojen lajeille.

Ke: Enimmäkseen kohtalaista lounaistuulta, joka illalla kääntyy itään. Alapilvi nousee vähitellen ylemmäs ja repeää selkeäksi sääksi iltapäivällä. Muuttosää on päivällä ja ensi yönä erinomainen.

To: Uusi kaakosta tuleva lämmin pulssi hipaisee Uuttamaata sateineen, mutta lämpötila on tiistain lukemia korkeampi. Enimmäkseen on kohtalaista, merellä navakkaa itätuulta. Aamulla on mahdollisesti sumua tai matalaa sumupilveä, muukin pilvisyys lisääntyy ja iltapäivällä sekä illalla sataa yleisesti, Hangon suunnalla vähemmän kuin muualla. Heikonpuoleinen muuttosää.

Pe: Aamulla aikaisin on idässä vielä pieni sateen mahdollisuus ja merellä voi olla lyhyesti navakkaa lounaistuulta, muutoin tuuli on enimmäkseen heikkoa. Pilvisyys vähenee päivän kuluessa. Hyvää muuttosäätä, etenkin seuraavana yönä.

La–su, arvio: Heikkoa tuulta ja kohtalaista itätuulta, sadealueet kuivuvat pois ja on oikein hyvää muutto- ja harvinaisuussäätä erityisesti idän tulijoille.

Pajulintu © Lauri Mäenpää

Pajulintu © Lauri Mäenpää

Kaupungin linnunpönttöjä Helsingin metsiin Tringan avustuksella

Helsingin kaupunki lähti mukaan Ylen Miljoona linnunpönttöä -kampanjaan. Kaupungin rakennusvirasto teetti 200 pikulinnunpönttöä, jotka Tringan lintuharrastajat ovat vieneet kaupungin metsiin huhtikuun aikana. Pönttöjä löytyy kahta kokoa: suurin osa pöntöistä on tarkoitettu talitiaiselle ja kirjosiepolle, noin kolmasosa pöntöistä on metsätiaisten, kuten sini- ja kuusitiaisen kokoisille linnuille.
Pönttöjä on ripustettu etenkin Keskuspuiston alueelle, mutta myös itäisten kaupunginosien metsiin (Vuosaari, Laajasalo, Kivikko, Pihlajisto, Herttoniemi ja Viikki), pohjois- (Tapanila, Oulunkylä) sekä länsipuolelle kaupunkia (Malminkartano) on viety pönttöjä.

Seppo_Vuolanto_1335_kirosieppo2
(Kirjosieppokoiras tarkastelee edellisvuoden pönttöä © Seppo Vuolanto)

Tringan vapaaehtoiset huolehtivat pöntöistä myös ripustamisen jälkeen, koska pöntöt on hyvä käydä määräajoin tarkastamassa ja huoltamassa, jotta ne pysyvät linnuille turvallisina. Rakennettuihin kaupungin puistoihin ei tällä kertaa viety pönttöjä, kaupunki huolehtii niissä olevista pöntöistä itse.

Pöntön ripustamiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Helsingissä metsiin saa viedä pikkulinnunpönttöjä muualle, paitsi suojelualueille. Ripustaminen pitää tehdä niin ettei se vahingoita puuta ja lisäksi ripustajan tulee seurata pöntön kuntoa myös tulevina vuosina.

HKR_pöntöt_JohannesSilvonen
(Pöntöt Helsingin kaupungin varikolla ennen metsiin viemistä © Johannes Silvonen)

 

Lisää asiaa linnunpöntöistä Tringan sivuilla: http://www.tringa.fi/tringan-ponttokevat/

 

Mielipide: Suomenojan luontoarvot pitää turvata – Kosteikon säilyttäminen ja asutus eivät sulje toisiaan pois

Tringan puheenjohtajan Jukka Hintikan mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 25.4.2016:

Helsingin Sanomat kertoi 20.4. Länsimetroon perustuvista rakentamissuunnitelmista ja niiden tuomasta taloudellisesta hyödystä. Esimerkkialueena mainittiin Suomenoja, jonne Espoo havittelee noin 14 000 asukkaan uutta keskustaa.

Suunnitellun Suomenojan keskustan vieressä sijaitsee kansainvälisesti tärkeä lintukosteikko, jonka linnustoarvot ovat vaarassa ylimitoitettujen rakennussuunnitelmien vuoksi. Espoon kaupunki on toistuvasti jättänyt ympäristöarvot retuperälle, kun merinäköalan tuomat miljoonat ovat vetäneet vaakakuppia toiseen suuntaan.

Espoon kaupunki on jo tehnyt päätöksen kosteikon säilyttämisestä. Silti kaupunki on tuhoamassa suunnitelmillaan kosteikon elintärkeät viheryhteydet ja tuomassa asutusta Uudenmaan suurimman ja äänekkäimmän naurulokkiyhdyskunnan viereen.

Kaupunkisuunnittelun pitää perustua voimassa olevaan alueiden käyttöä koskevaan lainsäädäntöön. Suomenojaa koskevat uudet suunnitelmat ovat selvästi maakuntakaavan vastaisia, sillä maakuntakaavassa ranta-alue on merkitty viheryhteystarpeeksi, virkistystarvereitiksi ja energianhuollon tarpeisiin.

Lisäksi etenkin altaan länsipuolelle suunnitellut kerrostalot on osoitettu aivan liian lähelle arvokasta lintualuetta. Tringa ry on tuonut epäkohdat toistuvasti esiin muistutuksissaan, mutta konsulttien ja Espoon virkamiesten maailmaan ei tunnu mahtuvan muita kuin taloudellisia arvoja.

Kosteikon säilyttäminen ja asutus eivät sulje toisiaan pois. Hieman toisenlaisilla valinnoilla sekä saadaan alueelle tarpeeksi asukkaita että turvataan kosteikon linnuston ja virkistysalueiden tulevaisuus.

Tulipäähippiäinen häiritsi torniopastusta

Tämän päivän torniopastus Vanhankaupunginlahdella Purolahden tornissa oli juuri alkamaisillaan kun sain puhelun tulipäähippiäisestä Viikin arboretumissa. Torni tyhjeni klo 12.00 myös oppaan kiireen vilkkaa pakatessa putkensa. Lintutiedotuskaan ei ollut ehtinyt tässä vaiheessa linnusta kertoa, joten pitkän linjan pinnamiehillä ja paatuneilla bongareilla tuli kiire katselemaan Siperia-osion puulajeja. Aktiivisesti laulanut tulipäähippiäinen viihtyi enimmäkseen kuusten latvaosissa, eikä näkynyt erityisen hyvin. Riittävän hyvin kuitenkin, että elis siitä napsahti monille. Samalla havainto oli tiettävästi Viikin ensimmäinen.

Torniopastus jatkui noin klo 12.15. Itätuulet antoivat odottaa idän ihmeitä, mutta kolmea ruskosuohaukkaa, neljää merikotkaa ja kolmea hiirihaukkaa eksoottisempia petoja ei esiin lipunut. Kahljaajista kolme valkovikloa, neljä punajalkavikloa, useita pikkutyllejä sekä kolme muuttavaa kapustarintaa ja yksi kuovi olivat päivän saldona. Aiemmin tornilta havaittua jänkäkurppaa ei näkynyt. Vuoden ensimmäinen keltavästäräkki sekä monille vuodariksi tullut räystäspääsky edustivat parempia havaintoja. Vielä parempaa oli kuitenkin luvassa, sillä lietteeltä löytyi luotokirvinen. Tringan alueella ulkosaaristoa lukuunottamatta hyvin harvalukuinen laji oli etenkin ekopinnaajille kova havis. Eipä luotokirvisiä Vanhankaupunginlahdelle muutenkaan liian usein eksy.

Otso Häärä

Lintusää 24.–26.4.2016: Otollinen sää hyönteissyöjien, kahlaajien ja pääskyjen rynnistykselle

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Muuttosäätila muuttuu Suomessa paljon viimeaikaista paremmaksi ja tosi kiinnostavaksi harvinaisuuksille, sillä kaakosta–idästä tulee useita peräkkäisiä ns. kuumia pulsseja. Paras harvinaisuussää on Pohjois-Karjalassa ja valitettavasti huonoin Lounais-Suomessa, sillä etenkin sinne kukin pulssi tuo mukanaan roimia sateita, ja lämmin ilma vain hetkellisesti piipahtaa Uudellamaalla. Silti maanantaista alkaen on täälläkin paljon otollisempaa hyönteissyöjien, kahlaajien, pääskyjen ja esimerkiksi käkien rynnistykselle.

Su: Aamulla heikkoa-kohtalaista idänpuoleista tuulta, joka päivän kuluessa voimistuu vähitellen ja on merellä illalla navakkaa-kovaa. Aamulla selkeää ja kylmää, etelästä pilvistyvää sekä iltapäivällä ajoittaista ja illalla sekä yöllä jatkuvaa sadetta, joka Hangon suunnalla voi tulla osaksi räntänä. Aamulla on kohtalainen, myöhemmin huono muuttosää. Ensimmäinen lämmin pulssi ohittaa iltayöllä Suomen itärajaa hipoen pohjoiseen.

Ma: Aamulla merellä kohtalaista-navakkaa, lännessä jopa kovaa etelän-lounaanpuoleista tuulta, joka vähitellen heikkenee ja tyyntyy illaksi. Enimmäkseen on pilvistä ja yöllä idästä alkaen sadetta. Hyvä muuttosää etelästä tuleville, paitsi aamun tuuli voi Hangossa olla haittaavan kova matalan alapilven kera. Yöllä kaakkoisten yömuuttajien ja harvinaisuuksien tulo- ja pudotussäätä.

Ti: Toinen lämmin pulssi tulee idästä, Uudellamaalla vain korkealla, aiheuttaen täällä koko päivän enimmäkseen pilvisen ja sateisen sään. Aamupuolella sade on heikkoa ja ajoittaista, iltapäivällä ja illalla mahdollisesti runsasta ja jatkuvaa. Tuuli on kohtalaista–navakkaa, aamulla pohjoisesta ja kääntyy iltapäivällä itään. Muuttosää on huononpuoleinen, mutta kaakkoisia kovia lajeja alkaa tulla, erityisesti Pohjois-Karjalaan.

Sadealueiden paikka- ja voimakkuus (tutkahavainto ja lyhyempi ennuste) kannattaa tutkia joka päivä, sillä tarkkaa sijaintia ei vielä voi arvioida kovin täsmällisesti.

Loppuviikon arvio: Toinen lämmin pulssi väistyy Uudeltamaalta jo keskiviikkoaamuksi, mutta jatkuu koko päivän Pohjois-Suomessa. Tuuli on etelän–kaakon puolelta, sää poutaantuu aamulla ja muutto- sekä harvinaisuussää on hyvä. Loppuviikolla itäinen virtaustyyppi näyttäisi jatkuvan, ja on myös mahdollista, että vapun jälkeen tulisi kunnon lämmin pulssi tännekin.

 

Lapintiira © Lauri Mäenpää

Lapintiira © Lauri Mäenpää

Lintusää 21.–24.4.2016: Kolea pohjoisenpuoleinen yleisvirtaus vallitsee P-Euroopassa

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

lähipäivinä, mikä ei suosi hyönteissyöjien ja kahlaajien muuton voimistumista tai kaukaisten harvinaisuuksien tuloa.

To: Kohtalainen, merellä navakka luoteistuuli heikkenee aamun kuluessa vain kohtalaiseksi, kääntyy päivällä länteen ja iltapäivällä lounaan puolelle, ja voi iltapäivällä uudestaan voimistua rannikolla mahdollisen merituulen takia. Päivällä lännestä pilvistyy, ja iltapäivällä on lännestä alkaen heikkojen ajoittaisten sateiden mahdollisuus. Muuttosää on päivällä ja iltapäivällä hyvä.

Pe: Heikkoa-kohtalaista pohjoisen ja lännen välistä tuulta, vaihtelevaa pilvisyyttä ja aamupuolella joitakin vesi- ja räntäkuuroja, iltapäivällä yleisesti ja voimakkaampia vesi sekä mahdollisesti jopa räntäkuuroja. Muuttosää on kohtalainen aamulla ennen kuuromassaa ja öisin.

La: Enimmäkseen heikkoa pohjoisenpuoleista tuulta, iltapäivällä mahdollisesti merituulta. Sää on muutoin kuten perjantaina, mutta muutolle vähän parempi, koska kuurot ovat heikompia. Toisaalta matalan sumupilven mahdollisuus aamulla kasvaa, jos perjantaina illalla maasto on hyvin märkä.

Su–alkuviikko: Suursäätila yrittää muuttua, sillä kaakosta alkaa nousta ns. kuuma harvinaisuusputki kohti Suomea. Sen etureunassa on huonoa muuttosäätä: voimistuvaa koillistuulta ja runsaita sateita, mutta niiden takana lämpimässä sektorissa hieno harvinaisuusvirtaus kaakosta-idästä. On vielä epävarmaa, ulottuuko se ensi viikolla vain Itä- ja Pohjois-Suomeen vai tuleeko myös tänne.

Kyhmyhaahka © Matti Rekilä

Kyhmyhaahka © Matti Rekilä

Tiedoksi: Linnustolaskija touhuaa jälleen Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen puolella

Kuluvana keväänä ja kesänä  tehdään jälleen Vanhankaupunginlahden pesimälinnuston seurantalaskentoja Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen toimeksiannosta. Laskennat alkavat lähipäivinä ja jatkuvat heinäkuun puoleenväliin, jona aikana laskija joutuu liikkumaan joitain kertoja luonnonsuojelualueella, näkyvimmin hoitoniityillä tehtävissä kartoituslaskennoissa. Laskija ilmoittaa hoitoniityillä liikkumisesta laskenta-aamuina torneihin kiinnittämilläni lapuilla.

Vanhankaupunginlahden linnuston muutoksia on seurattu samoin menetelmin v. 1986 alkaen. Seurantalaskennat ovat antaneet arvokasta tietoa linnuston hyväksi tehtyjen ennallistamistoimenpiteiden, kuten hoitoniittyjen raivauksen vaikutuksesta lintulajistoon.

Seurantalaskentoihin sisältyy:

– Lahden kiertävä, tiettyjen tarkkailupisteiden kautta kulkeva kiertolaskenta (vesilinnut. lokkilinnut, kahlaajat; 5 kertaa).

– Hoitoniittyjen kartoituslaskennat (5 kertaa).

– Vesilintujen poikuelaskennat (3 kertaa).

– Yölaulajalaskennat (3 kertaa).

– Uhanalaisten ja harvalukuisten lajien seuranta koko pesimäkauden aikana.

 

Iltaretki Vanhankaupunginlahdelle 18.4.2016

Tringan iltaretki Vanhankaupunginlahdelle käynnistyi tuulisessa säässä. Paikalle oli saapunut 26 osallistujaa + oppaat. Retkellä käytiin Pornaistenniemellä ja Lammassaaressa. Aloituspaikassa Pornaistenniemellä kuultiin kaksi pikkutikkaa. Paikalla oleskelevia paria pikku-uikkua myös yritettiin nähdä, mutta uikut piilottelivat visusti ruovikossa. Lammassaaren pitkoksilta havaittiin kolme viiksitimalia. Lammassaaren torni oli mukavasti tuulen suojassa, joten siellä vietimme hieman pidemmän aikaa. Parisenkymmentä paikallista metsähanhea ja yksi kuovi viihtyivät lietteellä. Kaksi kanahaukkaa pyörähti tornin ohitse. Varisparvessa oli myös kolme mustavarista, suhteellisen myöhäisiä näin lämpimänä keväänä. Muutama kurki myös muutti pohjoiseen. Lahdelle oli myös saapunut kaksi kalatiiraa saalistelemaan. Havainto on suhteellisen aikainen näin huhtikuun puoliväliin. Aikaisia tulijoita edusti myös luhtahuitti, joka tosin kuului vain pari kertaa tornille. Paluumatkalla pitkoksilla nähtiin vielä kaksi ruskosuohaukkaa ja 3-4 luhtakanaa oli äänessä Pornaistenniemellä.

Oppaina Anna-Maija Myllynen ja allekirjoittanut.

Lintusää 18.–21.4.2016: Muuttosää huononee, muuton edistyminen hidastuu

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Tulevalla viikolla muuttosää huononee, ja nyt jonkin verran edellä keskimääräisaikataulua oleva muuton edistyminen hidastuu lähelle tavanomaista.

Ma: Enimmäkseen on kohtalaista, merellä navakkaa länsilounaanpuoleista tuulta. Aamupuolella pilvistä ja pieni sadekuurojen sekä hyvin matalan alapilven mahdollisuus, iltapäivällä selkenee. Jos alapilvi ei ole liian alhaalla, on hanhien, vesilintujen (lähinnä yöllä) ja kuovien hyvää muuttosäätä sekä sopivaa sepelrastaiden ajautumissäätä; muille lajeille vähän vaisumpaa.

Ti: Kohtalaista, merellä navakkaa lounaistuulta, joka illaksi heikkenee. Vaihtelevaa pilvisyyttä ja yöllä yleisesti sadekuuroja; iltapäivällä sisämaassa taas kuuroja, jotka ovat yötä reippaampia, mahdollisesti myös ajoittain sumua. Muuttosää kuten ma, yömuuttajille myös pudotussäätä.

Ke–to: Navakkaa pohjoisen-luoteenpuoleista tuulta, kolea kylmän ilman purkaus. Keskiviikkona on enimmäkseen pilvistä ja paikoin vesi- ja räntäkuuroja, torstaina poutaantuu ja iltaa kohti tuuli heikkenee. Muutto jumissa.

Jatkoarvio: perjantaina voi olla tilapäisesti parempi muuttosää, mutta viikonloppu on todennäköisesti erittäin kylmä.

Tringan talouskatsaus

Yhdistyksen hallitukselta on pyydetty lyhyttä talouskatsausta myös niiden tietoon, jotka eivät olleet kevätkokouksessa. Vuoden 2015 tilinpäätöksen erikoisuus oli 52 000 euron ylijäämä. Tästä summasta noin 40 000 euroa johtuu kuitenkin siitä, että vuoden aikana myytiin yhdistykselle v. 1995 perinnön kautta tulleet osakkeet, jotka oli kirjattu taseeseen selvästi lopulta toteutunutta myyntihintaa alhaisemmalla arvolla.

Loppu selittyy pääosin odotuksia selvästi tehokkaammalla varainhankinnalla (jäsenkeräys suojelutyöhön ja havaintojen myynti tuottivat v. 2015 selvästi odotettua enemmän) ja muutaman kulun toteutumatta jäämisellä.  Esimerkiksi nuorisotoiminnan kulut jäivät olemattomiksi, kun Tiistilän koulun lasten lintukerhon vetäjän palkkio saatiin Espoon kaupungilta. Yhdistyksen ei tietenkään tule tuottaa voittoa, joten ylijäämän avulla lisätään yhdistyksen suojelutyötä.

Vuosi sitten yhdistyksen hallitus valmisteli sijoitusstrategian Tringan omaisuudelle. Strategia tuotiin silloin yhdistyksen kokoukseen, jossa se hyväksyttiin. Strategian mukaisesti 220 000 euroa (ml. osakkeiden myynnistä saatu summa) sijoitettiin kahden eri rahastoyhtiön kautta. Hypo-pankin vuoden 110 000 euron määräaikaistalletuksesta on saatu noin prosentin korkotuotto, kun taas Elite-varainhoidon kautta sijoitettu samansuuruinen summa on noin 9% tappiolla.

Tämä ei ole missään nimessä hyvä tuotto yhdistyksen sijoituksille, mutta hyvät sijoituskohteet ovat yleisestä taloudellisesta tilanteesta johtuen harvassa. Hypo-pankin määräaikaistalletus erääntyy pian, ja Tringalle on tarjottu ensi vuodeksi vain 0,35% korkoa. Osakepuolella tilanne on vielä hankalampi: vuoden aikana Helsingin pörssi on laskenut 14% ja useat yksittäiset osakkeet tätäkin enemmän. Esimerkiksi Nokian osake, jota joissakin keskusteluissa suositeltiin Tringan sijoituskohteeksi, on menettänyt vuodessa 25% arvostaan.  Sijoitusstrategia on joka tapauksessa suunniteltu pidemmälle kuin yhden vuoden tähtäimelle, joten on todennäköistä, että ajan kanssa tappio tasaantuu ja kääntyy voitolliseksi, jolloin myös omaisuuden tuotoista saadaan tukea arjen toimintaan.

Kokonaisuutena yhdistyksen talous on vakaalla ja vahvalla pohjalla.

Lintusää 14.–17.4.2016: Kohtalainen muuttosää jatkuu, ensi viikolla kylmenee

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Kurkien muuttorytmi on ollut tänä keväänä erikoinen, kun molemmat isot päämuutot ovat olleet illalla. On vaikea sanoa, paljonko niitä vielä on menemättä, eikä oikein tyypillistä perinteistä ja ”helppoa” kurkisääaamua ole näköpiirissä. Lähipäivinä säätilanne on muuton edistymisen kannalta melko tavanomainen (tosin Suomen itärajalla pyryttää lunta ja räntää huomenna ja lauantaina) mutta ensi viikolla jopa huono.

To: Baltiasta liikkuu matalapaine pohjoiskoilliseen, minkä vuoksi aamupuolella vallitsee navakka pohjoisenpuoleinen tuuli, joka iltapäivästä alkaen on enää enimmäkseen kohtalaista. Loistavasta näkyvyydestä ja melko selkeästä säästä huolimatta muuttolinnuilla on vastatuulessa lähinnä levähdyspäivä.

Pe: Aamulla kohtalaista-heikkoa luoteistuulta, joka päivällä kääntyy länteen-länsilounaaseen ja iltapäivällä rannikolla, etenkin idässä, voi taas voimistua navakaksi merituulen takia. Aamupuolella melko selkeää, iltaa kohti pilvisyys lisääntyy. Kohtalainen muuttosää.

La: Enimmäkseen on kohtalaista lounaan ja etelän välistä tuulta, aamupuolella vaihtelevaa pilvisyyttä, joka lisääntyy iltaa kohti; samalla ajoittaisen sateen mahdollisuus kasvaa etenkin lännessä. Erittäin hyvä muuttosää vallitsee yöllä ja aamulla.

Su, epätarkka: Kohtalaista-navakkaa kaakkoistuulta, joka myöhemmin kääntyy lounaaseen, pilvistä ja yleisesti sadetta. Matala pilvi ja huono näkyvyys haittaavat muuttoa selvästi.

Jatkoarvio: Muutolle huono matalapainesää jatkuu alkuviikolla ja kuumat harvinaisuusputket kiertävät Suomen kaukaa. Viikon puolivälissä tulee mahdollisesti jopa muuton hyydyttävä kylmänpurkaus luoteesta.

Tringan retki Porkkalaan ja Suomenojalle 9.4.2016, retkikertomus

Viisi nisäkälajia ja aika lailla lintujakin

Hyvä linturetki ei edellytä kauneinta säätä. Tästä oli hyvä esimerkki Tringan retki Porkkalaan ja Suomenojalle. Aamusta sankka sumu peitti Helsingin, mutta silti havaitsimme heti bussin ikkunasta muutolta “pudonneen” kivitaskun, kaiketi jokaiselle vuodenpinnaksi.

Porkkalan kärjen parkkipaikalla luritteli 34 retkeläisen iloksi laulurastas, ja kävelymatkalla kärkeen muutama onnekas näki nokkavarpusen. Pampskatanin kallioilla pääsimme ensialkuun keskittymään lähinnä haahkojen ja allien kokoerovertailuihin lähietäisyydeltä, kauemmas kun ei heti nähnytkään. Harva näki muuttavan kuovin, mutta useampi taisi kuulla sen. Onneksi sumu kuitenkin oheni nopeasti, ja näin pääsimme ihastelemaan muuttoakin. Kuikka ja kolme kulorastasta menivät suoraan päältä. Paikalliset selkälokit sekä kymmenisen muuttavaa meriharakkaa antoivat harmaalle aamulle myös mustat ja valkoiset sävyt.

Parantuneen näkyvyyden ansiosta sekä paikalla olleiden muiden harrastajien ystävällisellä avustuksella näimme härkälinnun sekä koko retken kohokohdaksi nousseet kaksi merisirriä – hyvinkin harvinainen Tringan retkilaji yhdistyksen omalla toimialueella. Teeri pyörähti aivan päidemme yllä, ja hyvinkin lähellä pyöri myös retkeläisten eväistä kiinnostunut puolikesy kalalokki.

Paluumatkalla bussille metsässä lauloi peukaloinen, ja päidemme yli muutti jokunen rautiainen sekä urpiainen. Bussi suuntasi kohti Eestinkylää nostaen ojasta lehtokurpan. Taukopaikalla toiset nauttivat pullakahveista, toiset harmaapäätikan vihellyksistä.

Siirryttyämme Saltfjärdenille toinenkin harmaapäätikka huuteli ikään kuin ilahduttaakseen äskeisiä kahvittelijoita. “Saltin” tornista havaitsimme kevyessä tihkusateessa isolepinkäisen, kolmisensataa tavia ja muita vesiäisiä sekä petosikermän: kaksi muuttavaa sääkseä, pohjoiseen painuva tuulihaukka, paikallinen ruskosuohaukka sekä merikotka, joka olikin jäänyt yllättäen puuttumaan Pampskatanilla.

Kokeilimme aiemmin päivällä Espoosta ilmoitetun sepelrastaan bongaamista, mutta luovuimme pian, kun tilanne näytti toivottomalta ja sade yltyi. Suuntasimme käsikirjoituksen mukaisesti Suomenojan altaille, missä sateen jo läpimärkään havisvihkoon saimme lisättyä nelisenkymmentä punasotkaa, puolentusinaa harmaasorsaa, viisi lapasorsaa sekä neljä liejukanaa. Altaassa uiskenteli myös piisami, josta tuli retken viides “nisäkäspinna”, aamuisten metsäkauriiden, valkohäntäkauriiden, hirvien sekä harmaahylkeen lisäksi. Eräänlainen “big five”, tämäkin, etenkin jos piisamia katsoo kunnon suurennoksella ;-)

Retkiaikaa jäi sen verran yli, että ehdimme piipahtaa Laajalahdella, missä päivän ensimmäiset auringonsäteet lämmittivät ainakin mieltä. Toivelistalla ollut bongattava jalohaikara löytyi heti, kun kiipesimme Maarin Twin towereihin. Saalisteleva sinisuohaukka näkyi vain pätkittäin, paikalliset räyskät sitävastoin antoivat katsella itseään tauotta. Laajalahdella näimme vielä viitisen punajalkavikloa, muutaman tyllin sekä kaksi pikkutylliä. Kun paluumatkalla joku onnistui bussin ikkunasta plokkamaan vielä varpusen, lopulliseksi saldoksi muodostui komeat 90 lintulajia.

Oppaina Peter Buchert ja Jouni Rytkönen

Peter Buchert

Lintusäätiedote 11.–13.4.2016: Hyvä retki- ja muuttosää jatkuu

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Hyvä retki- ja muuttosää jatkuu, sillä olemme heikon korkeapaineen selänteen alueella, joskin edelleen viileässä ilmamassassa. Kaakossa oleva lämmin vetäytyy vähän kauemmas ja Etelä-Itämerellä ajoittain navakka koillistuuli jarruttaa tulijoita.

Ma: Aamupuolella on enimmäkseen heikkoa-kohtalaista koillisenpuoleista tuulta, iltapäivällä merituulta tai heikkoa, suunnaltaan vaihtelevaa tuulta. Selkeää-puolipilvistä, mutta iltapäivällä kumpupilvet voivat lauttaantua. Hyvä sää vallitsee jokseenkin kaikille tulijoille, kurjelle ja aikaisille hyönteissyöjille vähän huonommin.

Ti: Aamupuolella on tyyntä – heikkoa suunnaltaan vaihtelevaa tuulta, iltapäivällä kohtalaista lounaanpuoleista tuulta. Pilvisyys vaihtelee, mutta enimmäkseen on selkeää-puolipilvistä. Erittäin hyvää muuttosäätä kaikille tulijoille, myös kurjille ja haukoille.

Ke: Enimmäkseen heikkoa, suunnaltaan vaihtelevaa tuulta. Aamulla melko selkeää, mutta pilvisyys lisääntyy päivän kuluessa ja iltapäivällä heikot kuurot ovat mahdollisia, lähinnä sisämaassa. Yhä hyvä muuttosää.

Loppuviikon arvio: Kylmän, muuttoa jarruttavan pohjoisvirtauksen sekä sadesään mahdollisuus kasvaa.

Kuulumisia Tringan kevätkokouksesta

Tringan sääntömääräinen kevätkokous pidettiin torstaina 7. huhtikuuta. Paikalla oli viime vuodesta poiketen ilahduttavan runsaasti väkeä, yli 50. Jo perinteeksi muodostunutta tapaa noudattaen kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Petti Uusivuori.

Kevätkokouksessa hyväksyttiin muutamin pienin muutoksin vuoden 2015 toimintakertomus sekä tilinpäätös, joka oli poikkeuksellisesti noin 52 000 € ylijäämäinen. Suurin osa ylijäämästä oli seurausta siitä, että taseeseen varsin alhaisella arvolla kirjatut osakkeet myytiin ja summa sijoitettiin vuonna 2015 sijoitusstrategian mukaisesti; osakkeiden myynnistä kirjattiin noin 40 000 euron voitto. Lisäksi tulosta nostivat odotuksia paremmin tuottanut suojelukeräys ja Tiiran havaintojen runsas myynti. Yhdistyksen puheenjohtajan Jukka Hintikan mukaan ylijäämän keskeinen käyttökohde on Tringan oma suojelutyö.

Toiminnan- ja tilintarkastaja totesivat lausunnoissaan yhdistyksen talouden ja hallinnon tulleen hoidetuksi hyvin, ja kevätkokous päätti myöntää tili- ja vastuuvapauden.

Lisäksi kevätkokouksessa käsiteltiin Tringan strategia vuosille 2017–2021. Strategian esitteli yhdistystoimikunnan puheenjohtaja Margus Ellermaa ja se on muiden asiakirjojen tavoin luettavissa yhdistyksen verkkosivuilla täällä. Strategian toteuttamisen myötä Tringan toiminta ammattimaistuu, viestinnän merkitys korostuu ja vapaaehtoisten panos toiminnassa kasvaa.

Lopuksi kuultiin luontotoimittaja ja kirjailija Juha Laaksosen esitelmä Miljoona linnunpönttöä ja yksi dekkari. Jatkot pidettiin Mannerheimintien Iguanassa.

Seuraava kuukausikokous pidetään Tieteiden talolla 12.5. klo 18 alkaen. Ohjelmassa on Matti Riihimäen esitelmä Merisirrit Tammisaaren ulkosaaristossa. Tervetuloa!

Kevätkokous 2016

Munaretket 1 ja 2, retkikertomus

Munaretket 1 ja 2 Luonnontieteelliseen keskusmuseoon

30 tringalaista kävi tutustumassa Luomuksen yleisöltä suljettuihin soppiin Tringan munaretkillä. Ensimmäisellä retkellä munat olivat tosin tilapäisesti kateissa. Museoavustaja Janne Granroth museon eläinkuntatiimistä johdatteli retkeläiset Kampin ja Töölön katujen alla risteileviin museokäytäviin ja ajallisestikin paikoin toistasataa vuotta taaksepäin.

Saimme tiiviin tietopaketin lintujen konservoinnista. Siinä kun viime vuosisadan alussa säilöttävät linnut saivat tuhdin arsenikkikerroksen säilyäkseen, nykyajan konservoijat saavat työskennellä vähän turvallisemmissa oloissa Eulan-hyönteissuoja-aineen pitäessä ötökät loitolla. Hajuhaittoja ei kuitenkaan nykyäänkään voi välttää. Pilaantuneet linnunmunat kun saattavat toisinaan paineisina poksahdella arvaamattomasti. Munia museolle kertyy esimerkiksi kokoelmalahjoituksina tai kun rengastajat löytävät pesistä kuoriutumattomia munia. Munien saamisessa säilöntäkuntoon ovat oivana apuna museon pienimmät työntekijät. Munat pakastekuivataan, jolloin niiden sisus muuttuu jauhomaiseksi ja munan kuoreen tehdystä reiästä päästetään sisuksiin joukko kuoriaisia syömään sisus puhtaaksi.

Museon linnunmunakokoelma on mahtava, lajimäärältään yksi maailman suurin. Kokoelma sai huomattavan lisän 60-luvulla kun munien keräilijä, teollisuusneuvos Ragnar Kreuger lahjoitti kokoelmansa Helsingin yliopistolle. Oppaamme kertoi Kreugerin kokoelman kuuluvan määrältään ja monipuolisuudeltaan maailman viiden kärkeen. Kokoelma on juuri siirretty Luomukseen Munkkiniemestä. Linnunmunia ei pidetä yleisön nähtävänä mm. siitä syystä, että ei herätettäisi munienkeräilyinnostusta.

Ensimmäisellä retkellä pääsimme seuraamaan tuoreeltaan vast’ikään vastapäisen talon seinään elämänsä päättäneen lehtokurpan tutkimista. Loistutkija Voitto Hankasalmi oli aika lailla innoissaan näin tuoreesta tutkittavasta, tiettyjä lintulajiryhmiä kun päätyy aika harvoin tutkijoille. Kahlaajat ovat yksi tällainen ryhmä, koska ihmisiä ei lietteillä juuri kuljeskele keräämässä talteen mahdollisia lintukalmoja. Saimme ihmetellä lehtokurpan metrin pituista suolistoa ja katsoa mikroskoopista suolesta löytyneitä tuhansia heisimatoja. Kurpan suolistoon heisimadot olivat päätyneet sen syötyä lieroja, jotka puolestaan olivat popsineet heisimadon munia.

Viileissä säilytyshuoneissa oli säntillisessä järjestyksessä kaapeittain ja laatikoittain lintujen nahkoja ja munia. Opas esitteli esimerkiksi huuhkajan siipiä ja lehtopöllöjä. Osa nahoista oli toistasataa vuotta vanhoja. Opastuksen päätyttyä osa retkeläisitä jäi vielä tutustumaan museon yleisönäyttelyihin.

Kaikkia retkellä havaittuja lintulajeja en nyt tässä luettele mutta oli niitä yli sata. Munaretkiä järjestetään jatkossakin, sillä nyt läheskään kaikki halukkaat eivät mahtuneet retkille.

Jaana Sarvala
Tringan retkivastaava

Lintusäätiedote 8.–10.4.: Hyvä muuttotuuli ja kevään eteneminen jatkuu

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Hyvä muuttotuuli ja kevään eteneminen jatkuu. Kurjet lähtivät eilen todennäköisesti aamulla Latviasta, missä oli eilen kaunis sää aamupuolella, mutta iltapäivän sadealue todennäköisesti keskeytti muuton Viroon. Sään seljettyä uudelleen linnut lähtivät iltapäivämuutolle, joka lounaistuulen ansiosta siirsi ne saapumaan Uudellemaalle. Suomi pysyy viileässä ilmamassassa, mutta huomenna leviää Ukrainan suunnalta pohjoiseen kuuma harvinaisuusputki. Vaikka ilma ei tule tänne, sen etureuna jää kuitenkin päiväkausiksi suunnilleen Baltian kaakkoisreunan tasalle, mikä edistää aikaisten hyönteissyöjien ja kaakkoisten harvinaisuuksien tuloa meillekin asti.

Pe: Enimmäkseen on kohtalaista, merellä navakkaa lounaistuulta ja aamupuolella puolipilvistä-selkeää; iltapäivällä pilvisempää ja ajoittain tulee vähän sadetta. Erinomainen muuttosää. Mikäli kurjen eilinen iltamuuttoryntäys jäi “kesken”, saattaisi aamupuolella tulla vielä lisää kurkia ja jälleen lounaistuulessa juuri Uudenmaan keskiosiin.

La: Enimmäkseen kohtalaista lounaistuulta, joka heikkenee illaksi. Verraten pilvistä ja etenkin sisämaassa iltapäivällä paikoin kuuroittaista sadetta; illaksi selkenee. Hyvä muuttosää, mutta aamupuolella saattaa olla haittaavaa matalaa alapilveä.

Su: Tyyntä-heikkoa pohjoisenpuoleista tuulta, iltapäivällä mahdollisesti merituulta. Aamulla on isohko sumun ja sumupilven mahdollisuus, mutta päiväksi selkenee. Hyvä muuttosää erityisesti petolinnuille, mutta Itämeren eteläosassa navakka pohjoistuuli jarruttaa meille tulijoita.

Alkuviikko: Heikkotuulinen ja poutainen hyvä retki- ja muuttosää vallitsee.

Miljoona pönttöä ja yksi dekkari huhtikuun kuukausikokouksessa 7.4.

Toimittaja, lintu- ja luontokirjailija Juha Laaksonen saapuu esiintymään Tringan huhtikuun kuukausikokoukseen. Viime vuoden lopulla ilmestynyt Murha lintusaaressa -kirja sekä Ylen Miljoona linnunpönttöä -kampanja ovat Juhan viimeaikaisia töitä ja mm. näiden synnystä pääsemme kuulemaan torstaina Tieteiden talolla. Kokous on samalla yhdistyksen kevätkokous, joten kevätkokouksen asiat käsitellään ensin ja sen jälkeen on illan esityksen vuoro. Kuukausikokous pidetään siis Helsingissä Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6) torstaina 7.4. klo 18.00 alkaen.

Kokouspaikalta voi myös ostaa Murha lintusaaressa -kirjaa. Tervetuloa!

 

Kirjosieppo_Juha_Laaksonen
Kirjosieppo ja yksi miljoonasta linnunpöntöstä (kuva © Juha Laaksonen).

 

Mediatiedote: 129 vapaaehtoista kartoitti Nuuksion järviylängön linnuston

129 vapaaehtoista kartoitti Nuuksion järviylängön linnuston

Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen eli Tringa ry:n vapaaehtoiset kartoittivat keväällä ja kesällä 2015 Nuuksion järviylängön linnuston 126 neliökilometrin alueelta. Kartoituksen ansiosta mm. kaakkurin, metson, pohjantikan ja pikkusiepon kannat tunnetaan nyt paremmin.

“Koko Nuuksion järviylängön kattavan alueen kartoitukseen osallistui 129 lintuharrastajaa. Heidän yhteenlaskettu työpanoksensa on valtavan arvokas”, kuvaa kartoituksen organisoinut ornitologi Margus Ellermaa. Raportti linnustokartoituksesta julkaistiin Tringa-lehden numerossa 1/2016 (linkki alla).

Tringan kartoituksessa todettiin 15 kaakkurin pesintää. Vielä vuonna 1994, jolloin Nuuksion kansallispuisto perustetiin, alueella pesi vain yksi kaakkuripari.

“Nuuksion kaakkurit pesivät pääosin tekolautoilla, joita ovat rakentaneet Veli-Matti Väänänen ja Raimo Pakarinen Helsingin yliopistosta. Tekopesien ansiosta Nuuksioon on muodostunut yksi Etelä-Suomen edustavimmista kaakkurikeskittymistä”, Ellermaa kertoo.

Metso sen sijaan vähenee Nuuksiossa. Tringan vapaaehtoiset löysivät kartoituksessa yhdeksän soidinpaikkaa ja varmistivat kolme pesintää. Koppeloita havaittiin ilahduttavan runsaasti, jopa 27.

“Alueen eteläisin tunnettu metson soidinpaikka Hakjärvellä oli vaiennut, mahdollisesti äskettäisen avohakkuun sekä suuren virkistyspaineen seurauksena”, Ellermaa arvioi.

Nuuksio on erityisen edustava paikka palokärjelle, harmaapäätikalle sekä Uudellamaalla vähälukuiselle pohjantikalle, jonka reviirimääräksi arvioitiin 19. Pohjantikka on varttuneiden kuusikoiden ja kuusisekametsien laji, joka luokitellaan Uudellamaalla uhanalaiseksi ja koko Suomessa silmälläpidettäväksi.

Hyönteissyöjistä idänuunilintu ja sirittäjä olivat runsastuneet eniten edellisen, vuonna 2007 tehdyn selvityksen jälkeen.

“Sirittäjän runsastuminen saattaa osittain selittyä metsien ikääntymisellä. Myös vanhoja kuusimetsiä suosiva pikkusieppo viihtyy Nuuksion metsissä ja lajin reviirejä todettiin nyt 34.”

Tringan kartoittama 126 neliökilometrin alue sijaitsi pääosin Espoossa ja Vihdissä, pieni osa myös Kirkkonummella. Alue kattoi Nuuksion järviylängön kokonaisuudessaan lukuunottamatta isoimpia kyliä, reunojen suuria vesistöjä sekä Histan aluetta. Noin kolmannes (4900 ha) kartoitetusta alueesta sijaitsi Nuuksion kansallispuistossa. Loput olivat yksityisiä suojelualueita (757 ha), kuntien virkistysalueita (3600 ha), pääasiassa maa- ja metsätalouskäytössä olevaa aluetta (2766 ha) sekä taajamatoiminnoille varattua aluetta (323 ha).

Kartoitusalue jaettiin 98 osa-alueeseen, jotta kartoitustalkoisiin osallistuneiden oli mahdollista käydä alueensa riittävän hyvin läpi yhden aamun aikana. Laskentakierroksia oli suunniteltu kolme jokaiselle alueelle, kahden viikon liukumavaralla: huhtikuun alkupuolelle, toukokuun alkupuolelle ja touko–kesäkuun vaihteeseen. Yksi laskennan osa-alue oli vesistöineen keskimäärin 120 hehtaaria, mutta vaihtelua oli noin 40 hehtaarista liki 200 hehtaariin.

 

Linkki Tringa-lehdessä julkaistuun raporttiin (PDF)

 

Kuvat (kuvaajan nimi mainittava julkaisun yhteydessä!):

Kuva 1. Pohjantikka luokitellaan Uudellamaalla uhanalaiseksi. Nuuksion järviylängöllä arvioidaan olevan peräti 19 pohjantikan reviiriä. © Hanna Hyvönen

Kuva 2. Vapaaehtoinen linnustokartoittaja Joni Sundström työssään. © Joni Sundström

Kuva 3. Metson kanta Nuuksiossa taantuu. Metsonaaraita eli koppeloita havaittiin kuitenkin runsaasti. © Matti Koivula

 

Lisätiedot:

Tringa ry
Margus Ellermaa
p. 050 362 9875

 

Lintusäätiedote 5.–7.4.2016: Eteläinen virtaus tuo muuttolintuja yöllä ja päivällä

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Tänään sumu säilyi merellä koko päivän, ja kurkia meni lännessä, osaksi sumun yllä ja eniten Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen alueella. Sää muuttuu huomisesta alkaen sateisemmaksi, kun lämmin eteläinen putki vierailee lyhyesti keskiviikkona. Virtaus tuo runsaasti muuttolintuja yöllä ja päivällä; hyvin aikaisiakin muuttajia ja harvinaisuuksia sää suosii. Sateessa matala alapilvi hillitsee muuttoa ja myös merisumun mahdollisuus säilyy.

Ti: Heikkoa-kohtalaista kaakonpuoleista tuulta, puolipilvistä-pilvistä ja iltapäivällä lännestä alkaen sadetta. Hyvä aamumuuttosää, mutta rannikolla on myös sumun mahdollisuus.

Ke: Heikkoa-kohtalaista, Hangossa iltapäivällä navakkaa etelänpuoleista tuulta, joka illalla kääntyy lounaaseen. Enimmäkseen pilvistä ja päivällä lännestä alkaen tulee melko paljon sadetta, poutaa todennäköisimmin aamulla. Hyvä harvinaisuussää ja muuttosää aamulla.

To: Kohtalaista-navakkaa lounaistuulta, vaihtelevaa pilvisyyttä ja ajoittain vähän sadetta. Melko hyvä muuttosää mutta matalan pilven ja tihkusateen mahdollisuus on.

Loppuviikko: Kuuma harvinaisuusputki tulee kaakosta lähelle, ja on hyvää muuttosäätä. Kevät edistyy.

Kivitasku (Oenanthe oenanthe) © Lauri Mäenpää

Kivitasku (Oenanthe oenanthe) © Lauri Mäenpää