Kevään 2016 viimeinen lintusäätiedote

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Sepelhanhien päämuutto oli lopulta eilen kohtalaisessa vastatuulessa. Tämän jälkeen arktika hiipuu, joskin kahlaajia, etenkin isosirrejä, vielä menee. Seuraavat kolme päivää vallitsee hieno idän harvinaisuussää ja Itämerellä hankala vastatuuli arktikalle. Perjantaina sää muuttuu jyrkästi, sillä kylmä rintama saapuu ja alkaa koleahko luoteenpuoleinen virtaus, joka ei suosi harvinaisuuksia eikä kevätmuuton loppuja. Idän harvinaisuuden sijaan voisi silloin etsiä vaikka Inarinjärveltä isokihuja. Sellainen säätyyppi näyttää jatkuvan sitten jonkin aikaa. Koska kevätmuutto samalla alkaa olla ohi, tämä on viimeinen lintusäätiedote ennen syksyä, ellei kesällä ilmene jotain erityistä.

Kiitokset Jarmolle kevään tiedotteista!

Tringalle lasten ja nuorten toimikunta

Alkuvuoden aikana Tringaan on perustettu uusi lasten ja nuorten toimikunta. Sen tehtävänä on lasten ja nuorten lintuharrastustoiminnan suunnittelu ja toteutus. Toimikunnan puheenjohtajaksi valittiin kevään perustamiskokouksessa Hanna Hyvönen.

Kaikki Tringan lapsille ja nuorille suunnattu ohjelma löytyy jatkossa tapahtumakalenterista tunnisteella lasten ja nuorten tapahtumat: http://www.tringa.fi/events/categories/lasten-ja-nuorten-tapahtumat/.
Luvassa on lähiaikoina mm. kaksi lasten linturetkeä pääkaupunkiseudulla sekä nuorten lintuleiri Hangossa.

Kesän ohjelma on nyt valmis ja seuraavaksi suunnitellaan ensi syksyn toimintaa. Lasten ja nuorten toimikunnan jäsenet tavoittaa sähköpostitse osoitteesta: juv (ät) tringa.fi.

Lasten_retket_Hanna_Hyvönen

Piirros © Hanna Hyvönen

 

Lintusää 24.–26.5.2016: Hyvään muutto- ja harvinaisuussäähän tulee lyhyt katkos

Jarmo Koistisen laatima lintusää Tringan alueelle:

Lämmin putki katkeaa keskiviikkona illalla, mutta hyvään muutto- ja harvinaisuussäähän tulee vain lyhyt katkos. Jo 2–3 vuorokauden ennusteet ovat poikkeuksellisen epävarmoja.

Ti: Heikkoa-kohtalaista idänpuoleista tuulta, verraten selkeää ja hyvä harvinaisuussää varsinkin kaartelumuuttajille, sekä melko hyvä arktikasää.

Ke, vaihtoehto A: Heikkoa pohjoisenpuoleista tuulta, joka illalla voimistuu Suomenlahdella hyvin navakaksi, Selkä- ja Itämerellä jo aamupäivällä, mikä seisauttaa arktisen ja yömuuton (tosin kahlaajat voivat jatkaa ja pudottautua matalalle, näkyville). Aamupuolella on verraten selkeää mutta iltapäivällä lisääntyvää pilvisyyttä sekä kasvava sade- ja ukkoskuurojen mahdollisuus. Aamulla on melko hyvä, mutta sen jälkeen huononeva arktikasää ja yömuutto seisahtuu ke-to yöksi. Vaihtoehto B: Voimakas pohjoisvirtaus alkaa vain läntisillä merialueilla mutta ei ollenkaan Suomenlahdella, kuurosateita on enemmän ja arktikasää pysyy kohtalaisena iltaan asti. Myös yömuutto ja pudotussää on hyvä ke-to yönä.

To: Ennusteet ovat vielä liian epävarmoja.

Viikonlopun arvio: Korkeapaine vahvistuu Pohjois-Suomeen, mistä seuraa Uudellemaalle itäinen lämmin harvinaisuusvirtaus.

Lintusää 21.-23.5.: erinomaiset lintusäät jatkuvat

Jarmo Koistisen laatima lintusää Tringan alueelle:

Erinomaiset lintusäät jatkuvat, joskaan idän kuuma putki ei oikein pääsekään Pohjois-Suomeen ja lounaan kuuma putki jää lyhytaikaiseksi. Vähäsateisesta jaksosta voi tulla pitkä.

la: Merellä aamulla kohtalaista pohjoisenpuoleista tuulta, joka päivällä kääntyy länteen ja voimistuu navakaksi, heiketen taas illaksi. Enimmäkseen on melko selkeää, mutta iltapäivällä tulee joitakin sadekuuroja lähinnä sisämaassa. Tuuli painaa arktikaa aamupuolella pois Suomen rannikolta, mutta illasta alkaen virtaus on taas hyvä mm. sepelhanhille.

su: Enimmäkseen on kohtalaista lounaan ja lännen välistä tuulta, vaihtelevaa pilvisyyttä ja poutaa sekä hyvä arktika- ja harvinaisuussää etelän ja lounaan tulijoille.

ma: Heikkotuulinen selkeä korkeapaineen selänne, päivällä rannikolla merituulta. Hyvä arktikasää sekä eritoten etelälounaasta saapuva lämmin ylävirtaus suosii harvinaisten yömuuttajien ja hyönteissyöjien runsasta tuloa.

Jatkoarvio: tiistaina on viimeinen lämpimän putken päivä. Iltaan mennessä viileähkö pohjoisenpuoleinen virtaus vaimentaa suotuisan arktika- ja harvinaisuussään.

Huikea valkoposkihanhipäivä Helsingissä

Braleu_Otso_Häärä-18-05-2016

Helsingissä saatiin keskiviikkona seurata poikkeuksellisen voimakasta valkoposkihanhien muuttoa. Kivikossa laskettiin auringon noususta puoleen päivään mennessä yli 111 000 hanhea ja Lauttasaaresta päivän summaksi ilmoitettiin huimat 123 000 muuttavaa hanhea. Myös Inkoon saaristossa laskettiin päivän aikana yli 100 000 muuttavaa hanhea. Valtaosa määritetyistä linnuista oli valkoposkihanhia. Näin voimakasta valkoposkihanhien keväistä muuttopäivää ei ole aikaisemmin Tringan alueella koettu. Toisin kuin Itämerellä pesivät valkoposkihanhet, nämä linnut ovat läpikulkumatkalla talvehtimisalueilta pesimäseuduilleen Jäämeren rannikolle.

Keväinen arktisten vesilintujen muutto, arktika, huipentuu yleensä toukokuun puolenvälin tienoilla. Tänä vuonna arktikaa on päästy ihailemaan Suomenlahden rannikolla jo usean päivän ajan. Maanantaina Porvoon Söderskärillä laskettiin päivän aikana yli puoli miljoonaa muuttavaa vesilintua, pääosin mustalintuja ja alleja. Arktiselle tundralle suuntaavien valkoposkihanhien pääjoukot lienevät jo ohittaneet Suomen, mutta edessä on vielä ainakin sepelhanhien sekä arktisten kahlaajien, kuten isosirrien päämuutto.

 

Teksti: Johannes Silvonen
Kuva: Otso Häärä

Lintusääennuste 18.-21.5.: hyvä arktika- ja harvinaisuussää jatkuu

Jarmo Koistisen laatima lintusääennuste:

Suursäätila ei lähiviikkona muutu, vaan se säilyy koko ajan hyvänä arktikalle ja harvinaisuuksille sekä aikaistaa edelleen kevään etenemistä.

ke ja to: Päivällä on kohtalaista etelän ja lounaan välistä tuulta, öisin heikkotuulista. Pilvisyys vaihtelee ja on erinomaista poutaista arktikasäätä sekä hyvää harvinaisuussäätä.

pe: Kuten ke ja to, mutta on heikkotuulisempaa ja selkeämpää.

jatkoarvio: Hyvä arktikavirtaus jatkuu ja jopa paranee. Harvinaisuuskekkerit näyttävät edelleen yltyvän, sillä kuuma itäinen putki lähestyy Venäjältä etenkin Pohjois-Suomea ja toisaalta lounaasta on tulossa meitä kohti toinen putki.

Hangon retki 7.5.2016 Retkikertomus

Lauantai-aamuna retkikuntamme allekirjoittanut, kuljettajamme Antero Koskinen ja 41 retkeläistä lähtivät kohti Hankoniemeä. Aluksi tarkoituksenamme oli pysähtyä Tammisaaressa Prediumissa bongaamassa paikalla viikon päivät viihtynyttä KYHMYHAAHKAA. Paikka oli jonkinlainen mökkikylä meren äärellä. Suuntasimme venelaitureille havainnoimaan meren linnustoa. Heti laiturien lähipusikoista meitä tervehti laulullaan HERNEKERTTU. Lähiluodoilla uiskenteli monipuolisesti vesilintuja : HAAHKOJA,TUKKASOTKIA ( 2 paria ),muutama ALLI,ISOKOSKELOITA,TUKKAKOSKELOITA ( 2 paria + 1 ). Lisäksi RANTASIPI,KALALOKKEJA,MERILOKKEJA ( pari ),KALATIIROJA JA LAPINTIIROJA, joista yksi pari istui mukavasti rannan lähikivellä, havaittiin laiturilta. Mutta pääkohteemme KYHMYHAAHKA loisti poissaolollaan. Arvelimme linnun lepäilevän lähimpien luotojen meren puolella silmiemme ulottumattomissa.? Lähdimme kohti Hankoa. Ennen bussiin nousua osa porukasta havaitsi vielä KALASÄÄKSEN.

Hangon retkeläisiä. Kuvaaja Heikki Kantola

Hangon retkeläisiä. Kuvaaja Heikki Kantola

Sää oli kaunis kuin morsian saapuessamme Hankoon. Ensimmäisenä etappina oli NELJÄN TUULEN TUPA. Ensimmäinen hyvä laji ja havainto oli RISTISORSA oikeanpuoleisessa lahden pohjukassa. Muuten vesilintuja oli vähänlaisesti. Muuttoa ei ollut lainkaan ja lähiluodoiltakaan ei löytynyt muuta mielenkiintoista kuin yksinäinen MERIKOTKA. Myöhemmin taivaalta löytyi vielä 3 MERIKOTKAA lisää liitelemässä. Matkasimme seuraavaksi Täktomin lentokentälle ja Täktbukteniin. Kenttä oli tyhjä linnuista,joten suuntasimme tien toiselle puolelle Täktbukteniin. Metsätiellä kuulimme hyvän kattauksen metsälintuja : PAJULINTUJA, SIRITTÄJIÄ, RAUTIAISEN, PEUKALOISEN, PUUKIIPIJÄN, KIRJOSIEPON, PEIPPOJA, METSÄKIRVISEN ja PUNAKYLKIRASTAAN. Täktbuktenin meren lahdella havaitsimme retkemme enimmät kahlaajat: PUNAJALKAVIKLOT, TAIVAANVUOHET, TYLLIT, PIKKUTYLLIT, muutamat LIROT ja ainoan METSÄVIKLON. Paikalle ensimmäisinä ehtineet pari retkeläistä ehtivät havaita kaksi muuttavaa PIEKANAA. Muuten päivämme heikkoon petolintusaldoon saimme vielä yhden pienen jalohaukan, joka jäi lajilleen määrittämättä. Lähimpänä lintu toi mieleen NUOLIHAUKAN.

Hangon retkeläisiä, kuvaaja Heikki Kantola

Hangon retkeläisiä, kuvaaja Heikki Kantola

Viimeiseksi Hankoniemen kohteeksi otimme Högholmenin. Paikalla on aiempina vuosina ollut hyvin lintuja vesilinnuista kahlaajiin asti. Nyt kuitenkin taivas siinsi tyhjyyttään ja vastarannalla Svanvikin puolella havaitsimme kaksi VALKOHÄNTÄKAURISTA ja puolen tusinaa VALKOVIKLOA. Sain paikalla tiedon,että Tammisaaren KYHMYHAAHKA olisi taas havaittavissa ja päätin ohjata retkikuntamme takaisin Prediumiin. Tammisaaressa eräs pariskunta olikin nähnyt linnun uivan lähiluodon taakse hetkeä aiemmin. Aloimme tapittaa lähiluotoja. Lähimmän luodon vasemmanpuolen takaa muutaman koirasHAAHKAN potista löysin viimein retkemme kovimman ja tavoitelluimman lajin: juhlapukuisen koirasKYHMYHAAHKAN! Upea lintu ja monelle retkeläiselle elis:).

Suuntasimme onnistuneen bongauksen päätteeksi retkemme viimeiseen kohteeseen Karjaan Lepinjärvelle. Paikalla oli taas perinteiseen tapaan runsaasti JOUTSENIA molempia lajeja (KYHMY- ja LAULUJOUTSENIA), pari paria HÄRKÄLINTUJA, NOKIKANA,runsaasti TUKKASOTKIA, yksi PIKKULOKKI ja PAJUSIRKKU. Metsästä kuulimme vielä PÄHKINÄHAKIN, KÄEN, MUSTAPÄÄKERTUN ja PIKKUTIKAN. Aloitimme kotiinpaluun Helsinkiin. Retken lajisaldoksi saimme ihan mukavat 93 lajia siitäkin huolimatta, että muuttoa ei ollut juuri lainkaan ja paikallisia kahlaajia,petolintuja ja vesilintuja oli niukanlaisesti. Tahtoisin kiittää kaikkia retkeläisiä mukavasta retkestä ja pahoittelut myöhästyneestä retkikertomuksesta.

Havaitut lajit:
KYHMYJOUTSEN
LAULUJOUTSEN
TUNDRAHANHI
MERIHANHI
KANADANHANHI
VALKOPOSKIHANHI
RISTISORSA
HAAPANA
TAVI
SINISORSA
LAPASORSA
TUKKASOTKA
HAAHKA
KYHMYHAAHKA
ALLI
MUSTALINTU
TELKKÄ
TUKKAKOSKELO
ISOKOSKELO
SILKKIUIKKU
HÄRKÄLINTU
MERIMETSO
KAULUSHAIKARA
HARMAAHAIKARA
MERIKOTKA
PIEKANA
SÄÄKSI
PIENI JALOHAUKKA
NOKIKANA
KURKI
MERIHARAKKA
TÖYHTÖHYYPPÄ
PIKKUTYLLI
TYLLI
RANTASIPI
METSÄVIKLO
VALKOVIKLO
LIRO
PUNAJALKAVIKLO
TAIVAANVUOHI
RÄYSKÄ
KALATIIRA
LAPINTIIRA
PIKKULOKKI
NAURULOKKI
KALALOKKI
SELKÄLOKKI
HARMAALOKKI
MERILOKKI
KESYKYYHKY ELI PULU
UUTTUKYYHKY
SEPELKYYHKY
KÄKI
PALOKÄRKI
KÄPYTIKKA
PIKKUTIKKA
KIURU
HAARAPÄÄSKY
RÄYSTÄSPÄÄSKY
METSÄKIRVINEN
NIITTYKIRVINEN
KELTAVÄSTÄRÄKKI
VÄSTÄRÄKKI
PEUKALOINEN
RAUTIAINEN
PUNARINTA
KIVITASKU
MUSTARASTAS
RÄKÄTTIRASTAS
LAULURASTAS
PUNAKYLKIRASTAS
HERNEKERTTU
MUSTAPÄÄKERTTU
SIRITTÄJÄ
PAJULINTU
HIPPIÄINEN
KIRJOSIEPPO
SINITIAINEN
TALITIAINEN
KUUSITIAINEN
PUUKIIPIJÄ
HARAKKA
PÄHKINÄHAKKI
NAAKKA
VARIS
KORPPI
KOTTARAINEN
VARPUNEN
PEIPPO
VIHERPEIPPO
VIHERVARPUNEN
KELTASIRKKU
PAJUSIRKKU

Oppaana ja kirjoittanut Jouni Rytkönen

Tringa hakee toiminnanjohtajaa

Tringa ry etsii toiminnanjohtajaa toteuttamaan yhdistyksen uutta strategiaa

Tringa on Länsi-Uudenmaan lintuihin keskittynyt harrastus-, suojelu- ja asiantuntijajärjestö. Jäseniä on lähes 3000, ja Tringa on valtakunnallisen BirdLife Suomen suurin paikallisyhdistys. Tällä hetkellä Tringassa on kaksi palkattua osa-aikaista työntekijää: jäsensihteeri ja suojelusihteeri.

Toiminnnanjohtajan työsuhde on vakituinen ja osa-aikainen (60%). Mikäli toiminnanjohtaja onnistuu varainhankinnassa suunnitelmien mukaan, tehtävä on mahdollista muuttaa myöhemmin kokoaikaiseksi. Työajat ovat joustavat ja erikseen sovittavissa.

Tehtävään valitun tulee johtaa ja kehittää yhdistyksen toimintaa sekä vastata yhdistyksen taloudesta, varainhankinnasta ja vapaaehtoisten koordinoinnista. Toivomme toiminnanjohtajalta kokemusta lintuharrastuksesta, yhdistystoiminnasta ja varainhankinnasta sekä hyviä viestintätaitoja.

Työ alkaa 15.8. tai sopimuksen mukaan. Työssä noudatetaan neljän kuukauden koeaikaa. Hakijat voivat esittää oman palkkatoiveensa.

Vapaamuotoiset hakemukset ansioluetteloineen 3.6.2016 mennessä osoitteeseen: puheenjohtaja(ät)tringa.fi.

Lisätiedot:
Tringan pj. Jukka Hintikka
puheenjohtaja(ät)tringa.fi
+358 44 556 5593

Vestran vitonen 15.5. -retkikertomus

Helluntaiaamun Vestran vitosesta sukeutui lähes tuplavitonen, kun matkamittari retken päätteeksi näytti reilua 9 kilometriä. Sade-ennuste ei ollut lannistanut 3 + 1 tringalais-reippailijaa. Vestranmäen tapaamispaikalta puikahdettiin oitis metsän puolelle. Mutaa ei tältä retkeltä puuttunut, onneksi kaikilla oli kumisaappaat. Keimola- Serena –yhdysreittiä ja sen liepeitä taivalsimme kohti länttä, Vantaa vaihtui tuotapikaa Espooksi. Pian kävi selväksi että retken teemalaji oli tänään laulurastas. Kun edellisen laulu jäi taakse niin seuraava jo yritti laulaa suohon naapuriaan. Hippiäiset, punarinnat, mustarastaat, sepelkyyhkyt ja uuttukyyhky säestivät ja käkikin oli metsään jo saapunut. Onneksi kaikki retkeläiset olivat syöneet aamupalaa, joten käen silmään paskomisesta ei ollut vaaraa. (Vanha kansa uskoi käen paskovan silmään, ellei ole syönyt saman vuorokauden puolella mitään ennen kevään ensimmäisen käen kuulemista. Tämä olisi aiheuttanut monenlaista vaivaa ja vitsausta koko vuodeksi.) Polulla tavattu ukkoetana oli vähän kohmeessa.

Kukkaisaa antia saatiin mm. kevätlinnunsilmistä, imiköistä ja tuomesta, suomuuraimesta, rentukoista. Kurkijärvellä pidettiin evästauko, peilityyntä järven pintaa ei ikävä kyllä halkonut yhdenkään vesilinnun vanavesi. Matka jatkui kohti Tremanskärrin suota. Suon reunalla kuultiin hienosti pikkusiepon laulua. Suota halkovat pitkospuut olivat tosi liukkaat. Tämä ei näyttänyt haittaavan pitkospuilla viihtyvien suurien rantahämähäkkien menoa. Tremanskärrin luontopolku johti aiemmin kuullun pikkusiepon laulualueen toiselle reunalle ja nyt saatiin pikkusieppo näkyviinkin.

Maasto oli paikoin hyvinkin haastavaa: kalliojyrkänteeltä laskeuduttiin liaaneista (tjs) kiinnipitäen, tuulenkaatopuita sai mielensä mukaan ylittää, alittaa tai kiertää, puroja ylittää kahlaten tai liukastellen kaatuneita puunrunkoja pitkin. Yksi retkeläinen vertasi kulkuamme parkouriin. Ehkä tästä tulee Tringalle uusi retkiteema. Herukkapuron varrella lauloi peukaloinen. Korvasieniä löytyi yhden muhennoksen tarpeiksi. Paluumatkalla koukkasimme peltoaukion laitaan, täällä nähtiin/kuultiin keltasirkku, västäräkki, haarapääsky ja pensaskerttu. Sähkölangalla istui kaksi rautiaista. Sade ryöpsähti kunnolla vasta 3 ja puolen tunnin metsäretken loppumetreillä. Retkellä havaittiin myös punatulkku, metsäkirvinen, käpytikka, kirjosieppo, palokärki, harakka, varis, punakylkirastas, sinitiainen, talitiainen, hömötiainen, peippo, pajulintu, sirittäjä, tiltaltti, vihervarpunen. Petolintuja ei nähty yhtään, sentään löytyi 1 varpushaukan sulka:).

Oppaana ja kirjoittanut Jaana Sarvala

Lintusää 14.-16.5.

Etelästä lähestyvä matalapaine aloitti tänään lämpimän kaakkoisvirtauksen, joka on erinomainen kaakkoisille ja itäisille harvinaisuuksille saapua Suomeen. Toisaalta tuuliolot ovat arktisen muuton voimakkuuden ennustamiseen vaikeat: hyvää on kaakkoistuuli, joka painaa lintuja Suomeen (kuten kahtena edellisenä iltana ja yönä alleja ja mustalintuja), mutta huonoa on lauantaina ja etenkin sunnuntaina liian navakan tuulen kääntyminen merellä välillä itäiseksi. Tarkan ennusteen teko on ilmakehämalleille ja linnuille vaikeaa.

la: Kohtalaista merellä navakkaa idän –kaakonpuoleista tuulta ja pilvistyvää. Jo yöllä ja aamulla Hangossa voi tulla ajoittaista sadetta, joka iltapäivällä ja yöllä la-su runsastuu ja leviää idemmäs. Hieno itäisten yöharvinaisuuksien sekä myöhäiskevään hyönteissyöjien saapumis- ja pudotussää mutta ilmeisesti huonohko arktisen muuton sää.

su: Tuuli kuten la mutta vielä voimakkaampaa. Sade lakkaa ja aamulla idästä alkaen ja itäosissa myös pilvisyys ohenee. Muuttosää on kuten la mutta arktikalle huonompi, jos tuuli on merellä liikaa idästä.

ma, epätarkka: Lämmin kaakkoinen harvinaisuusputki loppuu lännestä alkaen, tuuli kääntyy lounaaseen ja heikkenee. Sateen mahdollisuus päivällä on kohtalainen jossain osassa aluetta. Jos viikonloppuna arktikaa ei mene, voi se rynnistää maanantaina (valkkareita, alleja ja mustalintuja, punakuireja, kuikkalintuja).

Luonnon turvaaminen uhkaa vesittyä 4. vaihemaakuntakaavassa

Tiedote 14.5.2016

Tringa ry on huolissaan esityksistä, jotka sisältyvät Uudenmaan maakuntahallituksen 16.5. pidettävän kokouksen esityslistalle. Esitysten mukaan LUO-kohteet sekä yksityisten maiden SL-varaukset siirrettäisiin 4. vaihemaakuntakaavan liiteaineistoihin. Luonnon monimuotoisuutta turvaavat ratkaisut siirtyisivät näin kokonaan pois oikeusvaikutusten piiristä. Samaan aikaan kaavasta poistettaisiin kaikki alle viiden hehtaarin kokoiset suojelualuevaraukset liian pieninä. Ratkaisu tarkoittaisi, että kaava olisi lopputuloksena suojelualuevarausten osalta heikompi kuin voimassa olevat maakuntakaavat.

Tringa katsoo, että esitys on täysin vastoin useita luonnon monimuotoisuutta koskevia sopimuksia ja tavoitteita. Ympäristöministeriö on Uudenmaan maakuntakaavan (2006) ja Uudenmaan 1. vaihekaavan vahvistuspäätöksissä (2010) annetuissa jatkosuunnitteluohjeissa kiinnittänyt huomiota nimenomaan luonnon monimuotoisuuden ja viherverkoston turvaamiseen.

Tringa vaatii, että luontokohteet huomioidaan asianmukaisesti. Tämä tarkoittaa, että suoalueet ja muut suojeltavat kohteet osoitetaan varsinaisella kaavakartalla. Vain näin voidaan varmistua siitä, että tärkeät luontokohteet välittyvät riittävässä määrin yksityiskohtaisempaan suunnitteluun. Lisäksi uusien, lausuntokierroksella esiinnousseiden mahdollisten suojelukohteiden selvittämiseen tulee varata rahoitus.

Jukka Hintikka

Puheenjohtaja

 

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys —

Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry

 

 

Lintusää 10.–13.5.2016: Lämmin korkeapainesää päättyy viilenemiseen ja sateisiin

Jarmo Koistisen laatima lintusää Tringan alueelle:

Kymmenen päivää on mennyt samanlaisessa, muutolle hyvässä ja aina vain lämpimämmässä korkepainesäässä. Nyt on jonkinlaista vaihtelua nähtävissä, sillä säätyyppi päättyy lievähköön viilenemiseen ja lähestyviin sateisiin.

Ti ilta: Erittäin hyvä myötätuulivirtaus arktikalle. Todennäköisesti mustalinnun päämuutto sekä joukossa jo runsaammin allejakin.

Ke: Keskiyöstä ja lännestä alkaen kohtalaista, merellä navakkaa pohjoisenpuoleista tuulta, mikä hyydyttää muuton. Tuulen kääntymisen yhteydessä yöllä ja aamulla myös tilapäisesti vähän pilvisempää ja mahdollisesti sadekuuroja. Päivän kuluessa jälleen vähenevää pilvisyyttä ja heikkenevää tuulta. Illasta alkaen taas hyvää muuttosäätä, mutta etelämpänä Itämerellä koillisenpuoleinen kohtalainen-navakka tuuli on arktikan lähtöä pahasti jarruttava.

To: Verraten selkeää ja aamulla heikkoa, päivällä kohtalaista idän-etelänpuoleista tuulta. Hyvä paikallinen muuttosää, mutta kohtalainen-navakka koillisenpuoleinen tuuli jarruttaa edelleen jonkin verran arktikan lähtöä kauempana Itämerellä.

Pe: Selkeää-puolipilvistä, enimmäkseen kohtalaista kaakonpuoleista tuulta ja kohtalainen muuttosää arktikalle; yömuuttajille ja itäisille lajeille hyvä.

La–ma, arvio: Etelästä lähestyy matalapaine runsaiden sateiden kera. Ajoittain huonoa muuttosäätä, mutta mahdollisuus myös hyvään harvinaisuuksien pudotussäähän ja lyhytaikaiseen lämpimään putkeen kaakosta.

Nuorten lintuasemakurssit Hangon lintuasemalla keväällä 2016

Tringa järjesti keväällä 2016 nuorille lintuharrastajille suunnatun retkimuotoisen lintuasemakurssin Hangon lintuasemalla. Retkiä järjestettiin lopulta kaksi, koska mukaan ilmoittautui enemmän nuoria, kuin mihin lintuaseman majoitustilat olisivat kerralla riittäneet. Retket järjestettiin huhtikuussa peräkkäisinä viikonloppuina. Ensimmäisen viikonlopun (8.-10.4.) retkelle osallistui kuusi 15-24-vuotiasta nuorta.

Toisena viikonloppuna (15.-17.4.) mukana oli neljä nuorta. Kaikki osallistujat, yhtä nuorta lukuunottamatta, vierailivat Hangon lintuasemalla ensimmäistä kertaa.


Muutontarkkailua aamuvakiolla (kuva Johannes Silvonen)

Retkeläiset pääsivät tutustumaan Hangon lintuaseman toimintaan käytännössä: Nuoret osallistuivat aseman aamuvakion sekä paikallisten lintujen laskemiseen, saivat tutustua lintujen rengastukseen rengastajan opastuksessa ja muihin lintuaseman rutiineihin, kuten iltahuutoon. Lähes koko valoisa aika vietettiin ulkona maastossa, eikä mielenkiintoisilta lintuhavainnoilta vältytty kummankaan viikonlopun aikana. Ensimmäisen retken huippuhetkiä oli Gåsörsvikeniltä löytynyt lintuaseman historian toinen kuningaskalastaja sekä aamuvakiolla yllättänyt muuttava kyhmyhaahkakoiras.


Kyhmyhaahkakoiras muutti itään haahkaparvessa (kuva Ahti Pulli)

Aseman historian toinen kuningaskalastaja kaukoputken läpi kuvattuna (kuva Valtteri Salonen)

Toisella retkellä havaittiin mm. paikallinen sepelrastas ja 19 muuttavaa nokkavarpusta.  Tringa järjesti osallistujille kyydin Helsingistä Hankoon ja takaisin sekä ruokailut lintuasemalla. Ruoka valmistettiin yhdessä lintuaseman keittiössä. Retkien vastuuoppaana toimi Johannes Silvonen ja lintujen rengastusta esitteli Markus Lampinen. Vastaavanlainen kurssi on suunnitteilla myös ensi keväälle.

 
Sepelrastas Inre Kallskärin tyvellä (kuvat Nico Niemenmaa)

Tilhi (kuva Nico Niemenmaa)

Tammisaaren ulkosaariston merisirrit toukokuun kuukausikokouksessa

Toukokuun kuukausikokouksen ohjelmassa on Matti Riihimäen esitelmän Tammisaaren ulkosaariston merisirreistä. Kuukausikokous pidetään torstaina 12.5. Helsingissä Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6) klo 18.00.

Calmar_Matti_Riihimäki_02

Saamme kuulla, miten käsitys merisirrien esiintymisestä alueella on vuosien aikana muuttunut. Esitys muodostaa jatkumon Tringa-lehdessä 2/2014 julkaistulle artikkelille, jonka jälkeen merisirrien esiintymistä kartoittavia retkiä on tehty enemmän kuin artikkelia edeltäneen kuuden vuoden aikana. Esityksen pääosassa ovatkin vuoden 2015 aikana tehdyt havainnot. Tarjolla on kuvia, karttoja ja graafeja. Sadalle ensimmäiselle kerrotaan myös se, missä merisirrit ovat kuukausikokouksen aikana.

Tervetuloa kevätkauden viimeiseen kuukausikokoukseen!

Calmar_Matti_Riihimäki-11022015

Kuvat © Matti Riihimäki

Lintusää lähipäiville: Oikein hyvää säätä yö- ja arktisille muuttajille

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Tällä viikolla on heikkotuulista ja enimmäkseen selkeää ja poutaista korkeapainesäätä, mikä on oikein hyvää yö- ja arktisille muuttajille, joita useimmat muuttajat tästä eteenpäin ovat. Lämpötilakin vielä kohoaa loppuviikkoa kohti, mikä saa luonnon vihreäksi. Iltapäivisin voi olla ajoittain rannikkoa viilentävää merituulta. Vaikka varsinaista kuumaa harvinaisuusputkea ei synny, sää suosii harvinaisuuksien tuloa kaikista muuttosuunnista. Sään ollessa jatkuvasti hyvä ei myöskään arktiseen muuttoon kehity selviä purkauspäiviä, vaan muuttoa voi olla koska vain; loppuviikko tosin näyttää alustavasti vielä paremmalta kuin alkuviikko. Meriharakan päämassa on ehkä jo mennyt ja seuraavaksi tulee pikkukuovien, punakuirien sekä mustalinnun päämuutto, ehkä jo tämän viikon lopulla.