Aspskär 2.7.2016 retkikertomus

Tringan Aspskärin meriretkelle lähti 44 osallistujaa, suurin osa tringalaisia, mukanamme myös vierailijoita ainakin PHLYstä ja TLYstä. Osa retkeläisistä oli tullut Kotkan Sapokan lähtöpaikalle omin kulkuneuvoin, suurin osa kuitenkin retkibussillamme, joka oli ensi kertaa Packalén Busilta. Kuljettajana kuitenkin luottokuljettajamme Antero Koskinen. Viimeisiä matkaevästäydennyksiä tehtiin Kuninkaantien ABCllä.

Aspskärin retkipäivän sää suosi retkeilijöitä. Retkiporukka mahtui hyvin MeriSetin Vikla-aluksen kannelle. Meri oli lähes tyyni ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Seitsentuntisen meriretken päättyessä olikin monella ihonväri paikoitellen vaihtunut erilaisiin punaisesta ruskeaan -sävyihin.
Aluksen kippari kertoi matkan varrella näkyvistä kohteista. Laivan kahviosta saatiin jäätelöä ym. virvokkeita. Matkalla Aspskärille vesillä ja rannoilla havaittiin mm. kyhmyjoutsenia, merihanhiemo poikueen kera, kanadan- ja valkoposkihanhia, joitain haahkoja, tukkasotkia, tukkakoskeloita, silkkiuikkuja, merimetsoja. Kalasääski näkyi reitin varren saaren pesällä. Jokunen kahlaajakin löytyi: meriharakoita, punajalkaviklo, rantasipi, liro, sirrilaji. Lokeista nauru-, harmaa-, meri-, selkä- ja kalalokki.

Kolmen tunnin rauhallisen risteilyn tunnelma sähköistyi kun aloimme lähestyä retken pääkohdettamme: Aspskärin aluetta ja Haverörn-saarta.

Retkeläisiä sähköistyneinä Kuvaaja Petri Turkki

Retkeläisiä sähköistyneinä
Kuvaaja Petri Turkki

Östra Nylands fågel- och naturskyddsföreningin historiikista löytyy joitain Aspskärin virstanpylväitä. Grönvallin veljekset, erityisesti John, pistivät epävirallisesti alulle alueen luonnonsuojelutoimet jo vuonna 1922. Aspskärin luotoryhmä rauhoitettiin v. 1953 ja Haverörn v. 1975. 1957 Haverörniltä löydettiin Suomen ensimmäinen etelänkiislan pesä. 1990 Haverörnin etelänkiislayhdyskunta oli suurimmillaan, 73 paria.
1992 sadoittain ruokkeja kuoli ilmeisesti silakkaan kulkeutuneen myrkyllisen levän vaikutuksesta. Ruokkikanta väheni 40 % ja etelänkiislan kanta yli 50 %. Ruokkikanta toipui nopeasti, mutta etelänkiislan kanta näivettyi noin 20 parin vahvuiseksi (vuonna 2003 löytyi ilahduttavasti 30 etelänkiislan pesää). 1997 ensimmäiset kolme merimetsoparia asettui pesimään Haverörnille Vuonna 2003 saarella pesi 516 merimetsoparia. (Jos joku tietää tämän hetken lukemia merimetsoista ja ruokkilinnuista, voi laittaa meiliä retkivastaavalle, niin voin päivittää tietoja tähän kertomukseenkin). Metsähallituksen 2012 laaditun Itäisen Suomenlahden kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan alueen selkälokkikanta on taantunut voimakkaasti, ja riskiläkantakin on laskeva. Harmaalokkikannan kehitys on puolestaan kasvava. Räyskä pesii alueella pääasiassa yksittäispareina. Retkellä havaitsimme 2 räyskää, yhden äänen ja toisesta saatiin näköhavainto. Merimetso on viime vuosina alkanut pesiä yhdyskuntina alueella mutta jo aiemmin merimetso oli itäisellä Suomenlahdella varsin yleinen näky, sillä laji on pesinyt jo pitkään rajan lähellä Venäjällä sijaitsevissa suurissa yhdyskunnissa.

Ruokkeja alkoi lennellä aluksen lähellä ensin yksittäin, ja aina vaan enemmän kun lähestyimme luotoa.

Ruokkilinnut Haverörnillä. Kuvaaja Petri Turkki

Ruokkilinnut Haverörnillä.
Kuvaaja Petri Turkki

Riskilöitä näkyi vedessä ja pian ilmassakin.

Riskilällä kala suussaan. Kuvaaja Matti Toivanen

Riskilällä kala suussaan. Kuvaaja Matti Toivanen

Etelänkiislatkin löytyivät, varmasti kaikki retkeläiset näkivät nämä kolme ruokkilintulajia.

Ruokkeja ja terävänokkaisia etelänkiisloja. Kuvaaja Petri Turkki

Ruokkeja ja terävänokkaisia etelänkiisloja. Kuvaaja Petri Turkki

Etelänkiisla Kuvaaja Matti Toivanen

Etelänkiisla
Kuvaaja Matti Toivanen

Lievätkö silmämme sumentuneet auringonpaisteesta ja linsseihin tuijottamisesta, kun luotokirvistä, jonka tiedettiin majailevan lähisaarella, ei löytynyt, vaikka vietimme hyvän tovin kirvissaaren vieressä. Muutama pilkkasiipi nähtiin myös. Paluu Sapokkaan sujui mukavissa tunnelmissa. Kiitos Viklan kipparille ja kahvilanpitäjälle!

Lintunälkä ei ollut kuitenkaan ihan vielä asettunut, vaan suunnistimme bussilla Hovinsaareen. Retkellä mukana ollut Martti Mielonen oli käynyt useamman kerran katsomassa Hovinsaaressa viipyillyttä mustaotsalepinkäistä. Bussiin saatiin myös Lasse Kaartinen, joka tiesi mustaotsan viimeisimmät sijaintipaikat. Lasse johdattikin porukkamme suoraa päätä Hovinsaaressa olevan aidan vierustalle, ja hetihän tuo kaunis lepinkäinen näyttäytyi.

Mustaotsalepinkäinen vähän kauempaa... Kuvaaja Petri Turkki

Mustaotsalepinkäinen vähän kauempaa…
Kuvaaja Petri Turkki

...ja lähempää Kuvaaja Matti Toivanen

…ja lähempää
Kuvaaja Matti Toivanen

Kaukoputkellekin tuli nyt käyttöä. Mustaotsalepinkäisen lisäksi näimme pikkulepinkäisen. Kirjokerttuakin etsittiin, mutta ei tärpännyt.

Retken muut linnut:
tavi, sinisorsa, telkkä, harmaahaikara, mehiläishaukka, varpushaukka, tuulihaukka, nuolihaukka, kurki, töyhtöhyyppä, suokukko, kalatiira, lapintiira, sepelkyyhky, uuttukyyhky, tervapääsky, haarapääsky, räystäspääsky, niittykirvinen, västäräkki, pensastasku, kivitasku, mustarastas, räkättirastas, ruokokerttunen, pensaskerttu, pajulintu, harakka, naakka, mustavaris, varis, korppi, kottarainen, varpunen, pikkuvarpunen, peippo, viherpeippo, tikli, pajusirkku.
Retkellä havaittiin yhteensä 65 lintulajia.

Retken oppaina Jaana Sarvala ja Jouni Rytkönen Kuvaaja Petri Turkki

Retken oppaina Jaana Sarvala ja Jouni Rytkönen
Kuvaaja Petri Turkki

Kirjoittanut: Jaana Sarvala

Avoimet ovet Hangon lintuasemalla lauantaina 6.8.2016

Halias_Aleksi_Lehikoinen

 

Tule tutustumaan Hangon lintuasemaan 6. elokuuta!

Hankoniemen eteläkärjessä Uddskatanin luonnonsuojelualueella toimiva Hangon lintuasema järjestää avoimien ovien päivän lauantaina 6. elokuuta klo 9–14. Silloin on mahdollista tutustua aseman toimintaan, lintujen rengastukseen ja pian satavuotiaaseen asemarakennukseen.

Tulliniemen suojelualueen luontopolku avattiin yleisölle kaksi vuotta sitten, mutta lintuaseman alueella ei tavallisesti saa liikkua, sillä se sijaitsee yleisöpolun ulkopuolella. Avoimien ovien päivä onkin ainutlaatuinen tilaisuus tutustua lintuaseman lisäksi Uddskatanin luontoon.

Tapahtumaan voi osallistua kävelemällä luontopolkua pitkin Tulliniemen eteläkärjen näköalakalliolle, josta lähtee opastettu retki puolen tunnin välein kello 9.00 ja 14.00 välillä. Tasatunnein lähtevät retket ovat suomenkielisiä opastuksia ja puolelta lähtevät ruotsinkielisiä. Luonto-oppaan johdolla kuljetaan mm. lintuverkkojen ja havainnointibunkkerin kautta asemarakennuksena toimivalle talolle, jonka hankolainen kalastaja Anders Sundström rakensi vuonna 1919 poikansa Gunnarin kanssa.

Vuonna 1979 perustetun Hangon lintuaseman eli Haliaksen omistaa Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry. Lintuasema toimii vapaaehtoisvoimin, ja aseman havaintoaineistoa on hyödynnetty mm. lukuisissa tieteellisissä artikkeleissa sekä väitöskirjoissa.

Tulliniemen eteläkärjessä on tapahtumapäivänä opasteita avoimien ovien päivästä. Aseman pihassa on mehutarjoilu. Tapahtuma on maksuton ja siihen kannattaa varautua sään mukaisella vaatetuksella. Hangon lintuasemalle kuljetaan Tulliniemen luontopolkua pitkin, kävelymatka on yhteen suuntaan noin 3,5 kilometriä. Reitti on paikoin vaikeakulkuinen eikä sovellu liikuntaesteisille.

Halias_bunkkeri_Aleksi_Lehikoinen

 

Kom och bekanta dig med Hangö Fågelstation 6. augusti!

Hangö Fågelstation ute på Tulludden och Uddskatans naturskyddssområde håller öppet hus lördagen 6. augusti 9-14. Då kan man bekanta sig med stationens verksamhet, fågelringmärkning och den nästan hundra år gamla stationsstugan.

Naturstigen ut till Tulludden öppnades för två år sedan, men på fågelstationens område har det ju inte varit möjligt att röra sig, men på de öppna dörrarnas dag är det fritt fram att besöka stationen, och i övrigt bekanta sig med Uddskatans fina natur.

Vill man delta, kan man vandra ut med naturstigen till utsiktsberget på den södra udden. Från berget ordnas guidade turer varje halv timme med start kl. 9.00 fram till 14.00. Guidning på finska varje heltimme, och guidning på svenska med start varje halvtimme. Naturguiden tar er till fågelnäten, observationsbunkern och till stationsbyggnaden, som fiskaren Anders Sundström byggde 1919 tillsammans med sin son Gunnar.

På Tulluddens södra udde finns info och skyltning om evenemanget. På stationen bjuds det på saft åt de första 500 besökarna. Hela evenemanget är gratis, och det lönar sig att klä sig enligt väder och vind!

Hangö Fågelstation – Halias – grundades 1979 och ägs av Helsingforsnejdens Ornitologiska Förening Tringa r.f. Stationen fungerar helt på ideell bas, och stationens observationsdata har använts i många vetenskapliga artiklar och doktorsavhandlingar.

Wood pigeon (Columba palumbus), Hanko Finland September 2007

 

Lisätiedot:

Tringa ry
jarjestosihteeri (at) tringa.fi

Tapahtuman tiedot tapahtumakalenterissa: http://www.tringa.fi/events/hangon-lintuaseman-avoimet-ovet/

Tiedote: Hautarauhaa rikottu Hietaniemen kanahaukan pesällä

Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä pesivä kanahaukkapari on kiinnostanut joitakin valokuvauksen harrastajia siinä määrin, että pesän lähistöllä on rikottu hautarauhaa. Hautakivien päälle on aseteltu oravan ja kanin raatoja houkuttamaan lintuja kuvausetäisyydelle. Hautausmaan henkilökunnan ja kuvaajien välillä on ollut yhteenottoja.

Tällainen toiminta ei ole hyväksyttävää.

Nyt hautausmaan henkilökuntaa on ohjeistettu ilmoittamaan poliisille välittömästi, mikäli paikalla havaitaan pienintäkään viitettä hautarauhaa häiritsevästä toiminnasta tai muusta epäasiallisesta. Hautarauhan rikkomisesta voidaan tuomita sakkoon.

Lintujen kuvaamisessa voi käyttää tervettä järkeä. BirdLife Suomen huomaavaisen havainnoinnin ohje sekä Suomen Luonnonvalokuvaajien eettiset periaatteet on syytä pitää mielessä.

Tringan joukkoliikennekisan voitto Jörgen Palmgrenille

Tammikuun alussa käynnistynyt ja kesäkuun loppuun asti jatkunut Tringan joukkoliikennekilpailu, eli dösäskaba, on saatu päätökseen. Joukkoliikennekisan idea on havaita Tringan alueella puolen vuoden aikana mahdollisimman monta lajia, kilpailussa saa liikkua ainoastaan lihasvoimin tai käyttää julkista liikennettä.

Ensimmäistä kertaa järjestettyyn dösäskabaan lähti mukaan 35 kilpailijaa. Kisan voitto meni Jörgen Palmgrenille, joka havaitsi kilpailussa 223 lajia. Toiselle sijalle ylsi Hannu Niemi (199 lajia) ja kolmanneksi Rotva Swanljung (191 lajia). Kisan yhteislajimääräksi saatiin 236 lajia. Ässiä, eli vain yhden kilpailijan kisassa havaitsemia lajeja, ilmoitettiin 19.

Joukkoliikennekisa_ässät

Kaikkien joukkoliikennekisassa yli 20 lajia ilmoittaneiden kesken arvottiin palkinto, joka on lahjakortti vapaavalintaiselle Tringan kotimaan bussiretkelle. Arvonnassa voittajaksi selvisi Merja Nissinen. Ekopinnatiimi onnittelee voittajia!

Kisan tuloksia pääsee tarkastelemaan Tringan kisasivujen kautta: http://www.tringa.fi/kisa/