Lintusää 31.10.–2.11.2016: Kylmä ilma vauhdittaa kotkien ja marjalintujen lähtöä

Jarmo Koistisen laatima lintusää Tringan alueelle:

Tällä viikolla sää kylmenee, sillä suorastaan talvista ilmamassaa virtaa koillisesta. Se vauhdittaa mm. loppujen valkoposkihanhien, kotkien, marjalintujen ja muiden muuttajien lähtöä. Pienien vesistöjen jäätyminen pohjoisempana aloittaa mm. joutsenten, isokoskeloiden ja uiveloiden päämuutot. Virtauksen mukana tulee myös Jäämeren lajeja kuten pikkukajavia ja allihaahkoja. Loppujen taigarautiaisten ja muiden hyönteissyöjien olo käy tukalammaksi hyönteisravinnon vähetessä.

Lounaasta lähestyvän matalapaineen reittiennuste on vielä epätarkka, joten säävaihtoehdot tiistaille ovat moninaiset. Parhaassa tapauksessa syyslintulaskenta kannattaa tehdä tiistaina, sillä sen jälkeen on useita tuulisia, kylmiä ja mahdollisesti lumisateisiakin päiviä.

Ma: Enimmäkseen on kohtalaista pohjoistuulta, pilvistä-puolipilvistä ja aamupuolella mahdollisuus joihinkin räntäkuuroihin ja hyvä muuttosää.

Ti, vaihtoehto A (todennäköisempi): Heikkoa tuulta, joka päivällä kääntyy kaakkoon ja voimistuu kohtalaiseksi. Puolipilvistä-pilvistä sekä rannikolla ja merellä joitakin räntäkuuroja, muuten on poutaa ja hyvä muutto- sekä retkisää.

Ti, vaihtoehto B: Kaakkoistuuli voimistuu maalla päivällä kohtalaiseksi, merellä navakaksi ja iltapäivällä lännestä alkaen voi jo alkaa jatkuva räntäsade.

Ke, arvio: Navakkaa, merellä mahdollisesti kovaa idänpuoleista tuulta, pilvistä ja jatkuvaa räntä- tai lumisadetta. Surkea retki- ja muuttosää, mutta hanhille pakko- tai pakomuuttosää.

Lintusää 26.–28.10.2016: Vaihtelevaa säätä viimeisille muuttajille

Jarmo Koistisen laatima lintusää Tringan alueelle:

Lähiaikoina viimeisille muuttajille ja retkeilijöille koittaa hyvin vaihtelevia säitä. Idän harvinaisuusvirtaus loppui tänään, ja erityisesti tulevana yönä sekä ensi viikolla niitä poistuu tavallisten lajien myötä pois Suomesta.

Ke: Enimmäkseen on kohtalaista pohjoistuulta ja melko pilvistä sekä viileää. Aamupuolella ja idässä heikot vesi- ja räntäsateet ovat todennäköisiä. Pitkästä aikaa hyvä myötätuuli, joka laittaa muuttajia liikkeelle aamu- ja iltayöllä sekä päivällä.

To: Enimmäkseen kohtalaista, merellä navakkaa, etelän ja lounaan välistä tuulta, pilvistä ja yleisesti vesisadetta, etenkin iltapuolella. Sää lauhtuu ja muuttosää huononee selvästi keskiviikosta.

Pe: Kohtalaista-navakkaa etelätuulta, pilvistä ja melko jatkuvaa vesisadetta. Iltapäivän ja illan kuluessa tuuli kääntyy lännestä alkaen luoteeseen samalla, kun sää selkenee ja yömuutto viriää.

La–su, arvio: Kohtalaista-navakkaa luoteenpuoleista tuulta, joka sunnuntaina vähitellen heikkenee ja kääntyy pohjoiseen. Selkeää-puolipilvistä mutta etenkin merellä sadekuurot mahdollisia. Hyvä retkisää ja aika hyvä muuttosää.

Tringa ry:n syyskokous Tieteiden talolla 3.11.2016 klo 18

Tringa ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) torstaina 3.11.2016 klo 18.00. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen määräämät asiat.

Toimintasuunnitelma ja talousarvio julkaistaan ennen syyskokousta osoitteessa www.tringa.fi/dokumentteja.

Illan varsinaisen esitelmän aiheena ovat pääkaupunkiseudun kanahaukat, joiden elämää esittelee vuosikaudet pääkaupunkiseudun petolintuja tutkinut Tapio Solonen.

accgen_tsolonen

 

Lintusää 23.–25.10.2016: Hyvä tulo- ja pudotussää idän harhailijoille ja meren pikkulokeille

Jarmo Koistisen laatima lintusää Tringan alueelle:

Ensi viikolla suursäätila muuttuu, kun pitkäaikainen sulkukorkeapaine siirtyy Suomen läheltä Aasiaan. Vielä muutaman päivän vallitsee idän ja kaakon harvinaisuuksien tulolle suotuisa virtaus. Ajankohta tosin on jo niin myöhäinen, ettei sieltä kovin monia lintulajeja enää voi tulla. Selvää selitystä ei toistaiseksi ole sille, miksi vain taigarautiaisia ryöpsähti tämän syksyn hyvässä säätilanteessa niin paljon, mutta muita idän lajeja melko tavanomaisesti.

Su–ti: Maalla kohtalaista-navakkaa, merellä jopa kovaa itätuulta, joka sunnuntain kuluessa kääntyy kaakkoon ja heikkenee maanantaina vähän. Enimmäkseen on pilvistä ja su-ma sataa ajoittain vähän vettä, räntää tai tihkua, tiistaina heikon vesisateen todennäköisyys edelleen kasvaa. Hyvää tulo- ja pudotussäätä idän harhailijoille ja meren pikkulokeille, muuten muuttosää on aika huono, etenkin petolinnuille.

Kovatuulinen kotkaretki Virolahdelle

Virolahden kotkaretken lähtötunnelmat olivat Helsingissä 8.10. melko tuuliset. Koko viikon jatkunut koillispuhuri oli päättänyt näyttää voimansa ja puhalteli nyt reippaasti 11 m/s. Tuulen suunta oli kotkien näkemiseksi oikea ja niitä oli muuttanutkin mukavasti pitkin viikkoa. Vieläköhän meillekin riittäisi? Porukka bussiin eli 23 retkeläistä ja toinen opas, Teemu Sirkkala matkalta kyytiin, niin kohtahan tuo nähtäisiin.

Sen verran tuuli sekoitti suunnitelmia, että vastoin aikomusta päätettiin pysähtyä kahvitauolle jo menomatkalla. Kotkakallioilla ehdittäisiin kyllä olla tuulen pieksettävänä ihan riittävästi. ABC:n pihasta Pernajassa näkyi jo ensimmäiset kohdelajit, kun merikotka kieppui metsänrajan yläpuolella ja paikallisenoloinen piekana näyttäytyi pari kertaa. Piekana oli ehdottomasti päivän laji. Teemu huuteli niitä tasaisesti motarin varrelta ja tuntui siltä, että jokaisella peltoaukealla oli vähintään yksi lintu myyräjahdissa. Virolahdella tämä tunne voimistui, sillä näimme helposti koko retken aikana yli 20 piekanaa ja jokainen sai katsoa niitä silmän täydeltä. Se oli selvästi päivän yleisin petolintulaji ja ilmeisen hyvä indikaattori siihen, että pelloilla riitti myyriä.

Pääkohteessa eli Virolahden Lakakalliolla oltiin klo 10 pintaan. Tällä kertaa kaffepaussivelttoilu oli ihan oikea ratkaisu, sillä aamumuutto oli ollut varsin kevyttä ja tuulta oli avokalliolla ihan riittävästi. Merikotka näyttäytyi heti upeasti lähes suoraan yläpuolella. Paikallisenoloiset piekanat ja hiirihaukat pitivät mukavasti mielenkiintoa yllä. Ja tulihan se maakotkakin sieltä! Nuori lintu pyöri hetken noin kilometrin päässä niin että kaikki ehtivät nähdä sen. Muita haviksia kirjattiin varsin niukasti: yhteensä 30 kulorastasta oli matkalla jonnekin, muutama metsähanhiparvi muutti, teeret näyttäytyivät ja nuori ampuhaukka suhahti melko läheltä. Hieno oli myös erittäin vaalea hiirihaukka, joka oli matkalla itään. Ihan urhoollisen 3,5 tunnin tapittamisen jälkeen pakkasimme kamat ja suuntasimme askeleen idemmäksi, Kurkelaan.

Kurkelan tornissa oli astetta leppoisammat olot, mutta lintuja ei enää iltapäivällä ollut mainittavasti ilmassa. Toki muutamia piekanoja nähtiin täältäkin ja komea metsähanhiparvi veti aurana etelään. Vähän tuli sellainen olo, että petopuolen tarjoilu oli päättynyt. Teemu jalkautui lähimaastoon ja kävi tsekkaamassa tornille näkyvän Kiiskijärven. Kohta olimme kaikki bongaamassa tukkasotkaparvesta löytyneitä kahta lapasotkaa ja uiveloita, joita oli sillan molemmin puolin yhteensä 19. Viereiset pellot tarjosivat myös mukavasti katsottavaa, joten viivyimme paikalla toista tuntia. Havikseen kirjattiin ainakin isolepinkäinen, paikallinen hiirihaukka ja piekana, jotka näyttäytyivät hienosti sekä 15 uuttukyyhkyn parvi ja lähellä pyörinyt parinkymmenen hempon ja tiklin sekaparvi. Näissä tunnelmissa lähdimme kotimatkalle. Bussissa suoritetun lajihuudon päätteeksi saimme kasaan ihan mukavat 62 lajia.

Teksti: Mikko Savelainen
Hiirihaukkoja nähtiin retken aikana useita. Kuva: Teemu Sirkkala.

Hiirihaukkoja nähtiin retken aikana useita. Kuva: Teemu Sirkkala.

Nuori maakotka kävi kääntymässä mukavan lähellä. Kuva: Teemu Sirkkala

Nuori maakotka kävi kääntymässä mukavan lähellä. Kuva: Teemu Sirkkala

Tringa tiedottaa: Harvinaiset taigarautiaiset rynnivät Uudellemaalle

Tringa tiedottaa – Vapaa julkaistavaksi heti

 

Harvinaiset taigarautiaiset rynnivät Uudellemaalle

Havumetsävyöhykkeellä Uralilta kauas Itä-Siperiaan saakka pesivä taigarautiainen on erittäin harvinainen vierailija koko Länsi-Euroopassa. Tänä syksynä taigarautiaisia on kuitenkin tavattu ennenkuulumattoman paljon.

Suomesta tunnettiin 11 havaintoa ennen tätä syksyä, joista kaksi Uudeltamaalta: Keravalta talvella 1998–1999 ja Hangosta marraskuussa 2000. Runsaan viikon aikana Uudellamaalla on kuitenkin havaittu ainakin yhdeksän eri yksilöä: Helsingin Viikissä, Inkoon kaatopaikalla ja Hangon maakaatopaikalla kussakin kaksi lintua, sekä yksinäiset linnut Hangon lintuasemalla, Lohjan jätekeskuksella ja Vantaan Pitkäsuolla. Muualla Suomessa on havaittu yhteensä viisi yksilöä.

Lintuharrastajien huomion on herättänyt myös se, että usealta paikalta on löydetty kaksi lintua. Suomeen Siperiasta harhautuvat varpuslinnut esiintyvät lähes aina yksitellen.

”On hyvin poikkeuksellista, että harvinaisia lintuja tavataan kaksi yksilöä kerrallaan. Tämä voi viitata siihen, että taigarautiaisia on todellisuudessa harhautunut Eurooppaan huomattavan paljon enemmän kuin niitä on löydetty,” kertoo Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringa ry:n puheenjohtaja Jukka Hintikka.

Taigarautiainen muistuttaa Etelä-Suomessa yleisenä pesivää rautiaista, mutta sillä on huomiota herättävä keltainen silmäkulmajuova. Laji on piilotteleva ja viihtyy muuttomatkallaan erilaisilla joutomailla tiheissä pujo- ja nokkoskasvustoissa, joista sitä on hyvin vaikea löytää. Syitä lajin massaesiintymiselle ei tunneta, mutta oletettavasti lajin pesinnät ovat onnistuneet ja tuulet muuttoaikaan ovat olleet sopivat.

Tringa r.y. on BirdLife Suomen suurin jäsenyhdistys. Yhdistyksellä on 2600 jäsentä ja se toimii monipuolisesti lintujen suojelun ja lintuharrastuksen puolesta Hangosta Sipooseen ja Helsingistä Hyvinkäälle.

 

Lisätietoja: Jukka Hintikka, Tringa ry:n puheenjohtaja, puh. 044 566 5593

Kuvamateriaalia uutisen yhteydessä käytettäväksi (kuvaajan nimi, Pekka Komi, on mainittava kuvan yhteydessä):

http://www.tringa.fi/taigarautiainen_pekka_komi (10,7 Mt JPEG)

 

Taigarautiainen (Prunella montanella) Helsingin Viikissä 16.10.2016. © Pekka Komi

Taigarautiainen (Prunella montanella) Helsingin Viikissä 16.10.2016. © Pekka Komi

 

Save

Lintusää 17.–20.10.: itävirtaus tuo itäisiä harvinaisuuksia

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Suursäätila ei vieläkään muutu, vaan koko viikko jatkuu vahvan poutaisen korkeapaineen merkeissä. Sellaiselle tyypillisesti pilvisyys on matalalla sijaitsevaa kumpukerros- tai sumupilveä, jonka määrä vaihtelee täyspilvisen ja selkeän välillä. Pilvisinä öinä lämpötila sinnittelee nollan yläpuolella, selkeinä on yöpakkasta. Pahimmillaan paksusta sumupilvestä voi tulla heikkoa tihku- tai lumijyvässadetta. Suurilla punatulkku-, tilhi- ja rastasparvilla ei ole kiirettä muuttaa, sillä pihlajanmarjoja on vielä runsaasti.

Ma–ti: Korkeapaineen keskus liikkuu aluksi kaakkoon, mikä merkitsee maalla etupäässä heikkoa ja merellä kohtalaista etelänpuoleista tuulta.

Ke–to: Korkeapaine vahvistuu takaisin kohti pohjoista, mikä avaa entistäkin paremmin itäisten harvinaisuuksien tuloa suosivan, kauas ulottuvan itävirtauksen; tosin sen ilmamassa on aika kylmää. Tuuli kääntyy hiljalleen kaakon kautta itään.

Pe–la, arvio: Itätuulta, joka voimistuu maalla kohtalaiseksi ja merellä navakaksi. Arktikan loppupään linnut ajautuvat merellä lähemmäs Suomen rannikkoa. Loistavaa idän taskujen, rautiaisten ja ruskouunilintujen tulosäätä.

Save

Save

Tringan tiaisretki Hankoon

Tiaisretki oli todellinen hyvän tuulen retki aurinkoisen sään ja hyvien havaintojen myötä. Pienenä kauneusvirheenä oli se että bussissa oli vain 18 istumapaikkaa kuskin lisäksi. Retkelle oli kuitenkin tullut täysi 19 retkeläistä oppaan lisäksi.

Harkittiin olisiko hyvä lähteä sillä mentaliteetilla, että kaksi istuu lattialla tai seisoo. Päädyttiin kuitenkin siihen, että otettiin käyttöön pääoppaan henkilöauto paikkaamaan istuinten puutetta.

Bussissa asiallisena apulaisena toimi oppaan poissa ollessa erinomaisen avulias yhteyshenkilö Merja Talvela.

Reissu meni erittäin kivasti ja Haliaksen pään apuopas Aleksi oli suunnitellut meille paljon asemalla nähtävää. Kädessä nähtiin mm. hippiäinen, pyrstötiainen, vihervarpunen ja talitiainen.

Aseman jälkeisiksi pysähdyspaikoiksi valittiin Täktom, Vedagrundet ja Läppträsket.

Täktomin kenttä oli hyvä valinta. Komppasimme niittyä leikkimielisesti kurppien toivossa, mutta saimmekin nähdä 11 niittykirvistä, yhden hirven ja sinisuohaukkanaaraan. Kiipesimme torniin, josta on tätä nykyä hyvät näkymät. Vieressä ei ole enää peittävää puustoa vaan vastarakennettu kosteikko. Näimme hiiri- ja varpushaukkoja, merikotkia sekä nuoli- ja tuulihaukan.

Vedagrundet, jonne ei pääse isolla dösällä, palkitsi meidät neljällä pulmussirrillä 5 m etäisyydeltä.

Läppträsketillä saimme ihmetellä isoa nokikanaparvea sekä pikkujoutsenparia.

Juha Lindy

Kuvat, Merja Talvela ja Eetu Paljakka

wp_20161001_10_48_10_pro-2 img_20161001_203820 img_20161001_204548 wp_20161001_11_25_57_pro-1 wp_20161001_13_18_10_pro-2 wp_20161001_13_54_20_pro img_20161002_072214 img_20161002_080602 img_20161001_204548 img_20161001_204133 img_20161002_071721

Lintusää lähipäiville: verraten hyvä säätila loppusyksyn harvinaisuuksille

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Suursäätila ei näyttäisi muuttuvan seuraavan viikon aikanakaan, vaan vahva korkeapaine on edelleen Pohjois-Euroopassa. Se liikkuu kuitenkin hiukan etelään päin, minkä vuoksi Uudenmaan lintusää muuttuu huomisillasta alkaen:

Voimakas koillisen-idänpuoleinen tuuli hellittää ja enimmäkseen tulee olemaan heikkotuulista (merellä välillä kohtalaista) vaihtelevista suunnista sekä edelleen poutaa mutta melko pilvistä. Retkisää muuttuu siksi miellyttävämmäksi. Toisaalta heikkenevä myötätuuliapu Vienanmereltä ja Venäjältä pienentää arktisten muuttojen ja itäisten harvinaisuuksien ajautumistodennäköisyyttä tänne. Silti säätila on verraten hyvä loppusyksyn harvinaisuuksien näkymiselle ja suosii muuttajien menoa.

EuroBirdwatch ja Tringan yhteishavainnointipäivä Vuosaaren täyttömäellä

Lokakuun ensimmäistä viikonloppua vietettiin kansainvälisen EuroBirdwatch-tapahtuman merkeissä Suomen lisäksi yli 40:ssä Euroopan ja Keski-Aasian maassa. Tapahtumaviikonlopun aikana järjestettiin yhteensä yli tuhat linturetkeä sekä -tapahtumaa ja 24 000 ihmistä tarkkaili muuttolintuja. Lue BirdLife Suomen tiedote EBW-viikonlopusta tästä.

Tringan EuroBirdwatch-tapahtumassa sunnuntaina Vuosaaren täyttömäellä kävi yli 50 henkilöä. Tapahtumapäivänä muutto oli ilahduttavan monipuolista: hanhia ja sepelkyyhkyjä muutti tuhansia, hiirihaukkoja yli sata ja sokerina pohjalla mäen ohitti aivan vierestä nuori kiljukotka. Syksyn merkkeinä havaittiin myös useita tilhiparvia ja staijipaikan vierellä piipahti lyhyesti taigauunilintu.
Sunnuntaina Vuosaaren täyttömäellä järjestettiin myös linturetki lapsiperheille. Tringan tulevat lastenretket löytyvät täältä.

vuosaaren_yhteishavainnointi_eija_putkuri-02-10-2016

ta%cc%88ytto%cc%88ma%cc%88ki2_eija_putkuri
Vuosaaren huipulta näkee kauas. Sunnuntaina mäellä saatiin tarkkailla monipuolista muuttoa ihanteellisessa syyssäässä.
Kuvat © Eija Putkuri

aqucla_vuosaari_petri_shemeikka-02-10-2016
Tringan yhteishavainnointipäivän ehkä yllättävin havainto oli suoraan mäen yli länteen muuttanut nuori kiljukotka.
Kuva © Petri Shemeikka