Retkikertomus: Tapanilan talvilinnut 5.2.

Kirjoittanut retkelle osallistunut Hannu Helminen

Saapuessani Tapanilan asemalle mietin, että olosuhteet olivat hyvät talvilintujen havainnointiin: poutakeli ja kenties aste pakkasta, joten varusteet pysyivät kuivina. Meitä kerääntyi 23 innokkaan ryhmä kiertelemään Fallkullan ympäristöä ja minkälainen ryhmä se olikaan: koululaisesta eläkeläiseen ja lintuharrastusta aloittelevasta jo pidempään lintuja aktiivisesti havainnoineeseen. Retken vetäjä Jaana saapui kaukoputkensa kanssa, joten halukkaille oli tiedossa lähikuvaa eri lajeista.

Jo asemasillan katoksen alta havaitsimme ensimmäiset lajit ja maastossa kulkiessamme pystyimme vakuuttumaan, että tali- ja sinitiaiset sekä varpuset ja pikkuvarpuset kansoittivat lähiseutujen pusikkoja. Viherpeipon ryystävä ääni kuului myös hyvin ja niitä näkyikin useampaan otteeseen, parhaimmillaan noin 30 yksilön parvi. Muistan omasta lapsuudestani, että mustarastas oli silloin selvä muuttolintu, mutta nykyään moni niistä selviää talvesta ihmisten järjestämän ruokinnan avulla. Niitä näkyikin säännöllisesti. Naakkaparven lentoon lehahdus johti tarkempaan seuraamiseen ja niinpä sitten kanahaukan nopea vilahdus ei jäänyt havainnoimatta. Itse satui juuri silloin kiikaroimaan toisaalle, joten henkilökohtaisesti minulta se jäi näkemättä.

Fallkullan kotieläintilan lintulaudalta bongasimme retken puolivälissä punatulkkuja, lisää tiaisia ja ennen lähtöämme oravan. Muita piha-alueella havaittuja lajeja olivat varis, viherpeippo ja varpunen.

 

Fallkullan piha-alueella tarkkailtiin linturuokinnan lintuja.

 

Kotieläintila tarjosi myös mukavat puitteet evästaukoon ja tutustumiseen tilan eläimiin.

Kilikuppila

 

 

Jatkoimme kuitenkin retkeämme kulkien eräässä vaiheessa Longinojan vartta nähden samalla lentäviä kesykyyhkyjä, kaksi tikliä, harakan ja sinisorsaparin.

 

Longinojan sinisorsapari

 

Vielä ennen paluuta asemalle havaitsimme yli kymmenen yksilön tikliparven koivun latvassa. Hekin, joilta aiemmat kaksi tikliä oli jäänyt näkemättä saivat nyt ihailla niitä Jaanan kaukoputken avulla ja omin kiikarein.

Retken saldoksi tuli näin ollen 14 lajia, tosin kuulin jonkun nähneen juuri ennen retken alkua kolme harmaalokkia. Tiklien näkeminen nousi minulle mielenkiintoisimmaksi havainnoksi kun kanahaukka valitettavasti meni osaltani ohi. Ei se kuitenkaan haittaa mitään sillä lisää Tringan retkiä on tiedossa. Saatoimmekin yhdessä todeta, että tällaisille “kaiken kansan” retkille on selvä tarve.

 

Jaa tämä juttu:Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Email this to someone
email