Tringan retki Ridasjärvelle ja Kanteleelle 22.4.2017 -retkikertomus

Huhtikuinen keli näytti monet kasvonsa, kun hyvin vajaa bussilastillinen tringalaisia lähti kevättä etsimään perinteiselle Hyvinkään Ridasjärven ja Pukkilan Kantelejärven retkelle. Maastossa ollessamme oli enimmäkseen pilvipoutaa, ajoittain aurinkoistakin. Yllättävää kylläkin, päivän vesi-, räntä- ja lumikuurot osuivat lähes poikkeuksetta siirtymätaipaleille.

Aloitimme jo totutusti tsekkaamalla Latostenmaanmäen eli ”Koskelankulman” soramontun, missä yksi harmaapäätikka huusi ja kaksi muuta näyttäytyi osalle porukasta. Toivomaamme kangaskiurua emme nähneet, ja vain muutama retkeläinen taisi kuulla yhden vajaan laulusäkeen jostakin kaukaa.

Siirtyessämme Ridasjärvelle, tiesimme paikalla nähdyn neljä jalohaikaraa.

Ridasjärvi

 

Innokkaimmat kävivät tornissa, mistä näkyi kolme lintua.

Jalohaikaroita ja kurkia

”Coolisti” tästä piittamatta ja sinnikäästi vain maalaiturilta staijannut porukan pääosa näki kuitenkin kaikki neljä lintua lennossa hieman myöhemmin. Ridasjärven parhaimmistoa olivat myös tuhannet hanhet (arviolta ehkä jopa yli 6.000 – toisen niinikään karkean arvion mukaan metsä- ja tundrahanhia oli kutakuinkin yhtä paljon), pari puhaltavaa kaulushaikaraa, härkälintu ja kalasteleva sääksi.

Hanhet

 

Paikalliset ruskosuohaukat näyttäytyivät hetken läheltäkin. Nautittuamme kahvit Kyliksellä lähdimme jatkamaan matkaa. Tässä vaiheessa tuli tieto, että järvellä oli käväissyt arosuohaukka juuri kun teimme lähtöä. Mitä tästä opimme? No, ainakin sen, ettei hyvältä lintupaikalta sovi koskaan lähteä, varsinkaan jos rari on vasta tulossa ;-)

Matkalla Pukkilaan lunta tuiskutti enemmän kuin koko viime joulukuussa, mutta Kanteleella paistoi jo aurinko.

Kanteleelle tähyäjät

 

Järvi vaikutti ensi silmäyksellä ”tyhjältä”, mutta löytyipä sieltä tarkemmin katsottuna jopa kahdeksan ruskosuohaukkaa, tuulihaukka, punasotka sekä tietty muuttavia hanhia. Määrät eivät kuitenkaan olleet lähelläkään Hyvinkään kokoluokkaa, muutamia satoja kuitenkin. Myöhäisestä keväästä kertoi mm. mustakurkku-uikun puuttuminen – laji on yleensä tällä retkellä ”varma” Kantelejärvellä.

Popedan pelloilla viipyi noin 700 tundra- ja metsähanhea, kunnes kaikki nousivat ja katosivat. Kahlaajapuoli ei varsinaisesti häikäissyt, mutta punajalka-, metsä- ja valkoviklot sentään näyttäytyivät, joskin lämpöväreilyssä.

Kotiin päin lähdimme mutkan kautta tehden pari onnistunutta täsmäiskua. Orimattilan keskustassa ihastelimme turkinkyyhkyä

 

ja Mäntäsälässä piipahdimme vilkaisemaan edellispäivänä ilmoitettuja pikkujoutsenia (9 yksilöä).

Palatessamme Helsinkiin lajeja oli kertynyt 67. Oppaina Timo Metsänen ja

 

retkikertomuksen kirjoittanut Peter Buchert

 

Retkikertomuksen kuvat Marko Aho, kiitos Markolle!

Lintusää 30.4.–2.5.2017: Lintukevät etenee viime vuosina totuttuun nähden jäljessä

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Lämpimän putken Venäjälle tuonut matalapaine liikkuu ensi yönä suoraan ylitsemme pohjoiseen. Sen kylmällä puolella meillä on parhaillaan todella ankeaa lintusäätä: kylmää koillistuulta ja räntäsadetta, jopa pyryä. Huomisaamu on kylmä ja ankea lintumaailmalle, mutta paremmat säät alkavat kuun vaihtuessa. Silti siirrymme vain kylmästä normaalioloihin ja niihinkin ehkä vain lyhytaikaisesti, sillä pitkissä ennusteissa on jälleen merkit kylmänpurkauksesta ensi viikon lopussa. Harvinaisuuksia ja hyönteissyöjiä rutkasti tuovaa kesäistä virtausta ei ole ennusteiden näköpiirissä. Lintukevät etenee viime vuosina totuttuun nähden jäljessä.

Su: Aamulla on enimmäkseen kohtalaista tuulta, lännessä luoteesta, idässä lounaasta; päivällä tuulee länsilounaasta kohtalaisesti, merellä navakasti. Enimmäkseen on pilvistä ja aamupuolella paikoin heikkoa vesi- tai räntäsadetta, iltapäivällä mantereella kuuroittaista sadetta. Pilvisyys repeilee iltapäivällä ja selkenee illaksi. Kolea päivä ja huonohko tuuli Itämerellä, mikä ei suosi muuttoa.

Ma: Enimmäkseen on kohtalaista, merellä ajoittain navakkaa lounaan puoleista tuulta. Aamulla on mahdollisesti matalaa sumu- tai kumpukerrospilveä, mutta muuten päivä on selkeä ja oivallinen kaartelumuuttajille. Vaikka yö on kylmä, niin myötätuuli, päivällä vappuaattoa selvästi lämpimämpi sää ja hyvä näkyvyys saavat varmasti aikaan voimakasta yömuuttoa Suomeen (vesilintuja, kahlaajia, rastaita). Hyvä virtaus vallitsee Itämerellä myös arktikan ensi henkäyksille (meriharakoita).

Ti: Aamupuolella on enimmäkseen heikkoa lännen puoleista tuulta. Iltapäivällä tuuli kääntyy luoteen ja pohjoisen välille ja on kohtalaista. Verraten selkeää ja muuten melko hyvä muuttosää, mutta koillinen vastatuuli Itämeren alueella jarruttaa yömuuttajien ja arktikan aloittajien tuloa.

Ke–to, arvio: Suomi on vahvan korkeapaineen itäreunassa, sää on kaunista ja kuivaa. Vallitsee viileä heikonpuoleinen pohjoisvirtaus, joka Itämerellä on voimakkaampi hidastaen muuttajien tuloa.

Tringan nuortenretki Hangon lintuasemalle 21.-23.4.2017

Tringa järjesti retken nuorille lintuharrastajille Hangon lintuasemalle huhtikuisena viikonloppuna (21.-23.4.). Mukana retkellä oli viisi yläkouluikäistä nuorta, joista neljä vieraili lintuasemalla ensimmäistä kertaa.

Perille saavuttiin perjantai-iltana hieman ennen auringonlaskua. Asema-alueen tutustumiskierroksen jälkeen vuorossa oli iltapala ja sen jälkeen vetäydyttiin yöpuulle, koska herätys olisi seuraavana aamuna aikaisin. Osa retkeläisistä oli päättänyt nousta ylös seuraamaan verkkojen avaamista ja aamuvakiokin alkaisi auringon noustessa klo 5.55.


Aamuvakion lomassa katseltiin verkosta tullutta laulurastasta (kuva Johannes Silvonen)

Lauantaiaamun sää oli kolea, lämpötila juuri ja juuri nollan yläpuolella ja tuuli puhalteli luoteen suunnalta. Sääennuste ei luvannut viikonlopulle sentään huonointa mahdollista keliä, eli yhtenäistä sadetta, mutta edelleen jatkuva kylmä pohjoisvirtaus tiesi sitä, että mitään suurta muuttoa ei olisi tälle viikonlopulle tiedossa. Vaikka aamu oli sekä verkoilla että muuton puolesta rauhallinen, joitakin lintuja sentään eksyi verkkoihin, mm. rautiainen, laulurastas ja hippiäinen. Aamuvakion päälajit olivat haahka ja peippo, joista jälkimmäistä kirjattiin neljän tunnin aamuvakion aikana reilut 500 muuttavaa. Aamun piristävimmät havainnot lienevät kohti pohjoista muuttanut yksinäinen punakuiri sekä niemen eteläkärjen yllä lennähtänyt luotokirvinen, ilmeisesti sama lintu löytyi myöhemmin päivällä Lilla Munkhamnin rannasta, jossa lintu havaittiin vielä seuraavanakin aamuna.


Luotokirvinen Lilla Munkhamin levävallilla (kuva Johannes Silvonen)

Iltapäiväksi luvattu kuurottainen vesisade alkoi jo aamuvakion loppuminuuteilla hieman ennen kymmentä ja sen jälkeen loppupäivän ajan saatiinkin niskaan vaihtelevasti vesi-, räntä ja raekuuroja. Rankempien kuurojen aikana vetäydyttiin asemarakennuksen suojiin pitämään sadetta, mutta suurin osa päivästä vietettiin kuitenkin ulkona. Osa ryhmästä hajaantui niemelle valokuvaamaan pikkulintuja, muiden kiertäessä rengastajan kanssa verkoilla tai staijatessa muuttoa muutonhavainnointibunkkerilla. Iltapäivällä luoteistuuli yltyi sen verran navakaksi, että muutonseuranta päätettiin lopettaa tältä päivältä. Paikallinen ristisorsa ilahdutti kotilahden lähiluodolla, osa retkeläisistä kuittasi siitä elämänpinnan ja osa vuodenpinnan.


Hippiäinen Länsikärjen tyven katajikossa (kuva Julius Laitinen)

Lounaan jälkeen lähdettiin laskemaan lepäilevät vesilinnut Gåun särkältä, jossa vielä edellisenä päivänä oli ollut paikallisena toistasataa meriharakkaa. Meriharakat olivat vähentyneet 30:een ja saman verran riutalta laskettiin nyt myös paikallisia kalatiiroja. Muita kahlaajia edustivat yksinäinen punajalkaviklo ja tylli. Gåun ruovikosta nousi kahdeksan taivaanvuohta. Loppupäivän ohjelmassa oli sauna, illallinen ja iltahuuto, jossa koottiin yhteen ja tallennettiin asemalomakkeelle päivän lintuhavainnot. Päivän yhteislajimääräksi saatiin 72.


Hangon nimikkolintu, meriharakka (kuva Julius Laitinen)

Sunnuntaiaamun sää oli edellisaamun kaltainen, lämpötila +2 ja tuuli edelleen luoteessa, tosin ehkä pari pykälää rauhallisempi kuin edellisenä päivänä. Pikkulintuja tuntui niemellä liikkuvan hieman eilistä paremmin, mutta kirkas sää piti linnut poissa verkoista. Peippo oli jälleen päivän runsain muuttava laji, niitä kirjattiin ylös hieman edellispäivää enemmän. Myös kevään ensimmäinen metsäkirvinen havaittiin muutolla. Auringon noustessa korkeammalle ja myös lämpötilan noustessa alkoi yksittäisiä petolintujakin näkyä, muutama varpushaukka havaittiin, samoin pohjoista kohti muuttava kalasääski. Tuulihaukkakoiras saalisteli lähiluodoilla, muutama kurki saapui mereltä ja yksinäinen naarasteeri kävi pyörähtämässä niemen kärjessä.


Varpushaukka on runsain muuttava petolintu Hangon lintuasemalla (kuva Markus Kanninen)

Aamuvakion jälkeen vuorossa oli tavaroiden pakkaaminen, aseman siivous ja lounas, jonka jälkeen alkoi paluumatka kohti Helsinkiä. Hangon linja-autoasemalla, linja-autoa odotellessa, saatiin vielä pari täydennystä retken lajilistalle: kivitasku ja varpunen. Inkoon kohdalla linja-auton ikkunasta nähtiin naaraspukuinen suohaukka, mutta havaintotilanne oli sen verran nopea että tarkempi lajimääritys jäi auki. Retken oppaina toimivat Johannes Silvonen ja Markus Lampinen ja apuoppaana Valtteri Salonen. Seuraava nuortenretki Hangon lintuasemalle järjestetään elokuun alkupuolella (alustavasti 5.-7.8.), tarkemmat tiedot päivitetään Tringan tapahtumakalenteriin viimeistään kesäkuun alussa.


Laulurastas (kuva Markus Kanninen)

Retkellä havaitut lajit:

kyhmyjoutsen kalasääski peukaloinen
laulujoutsen tuulihaukka rautiainen
merihanhi kurki punarinta
valkoposkihanhi meriharakka kivitasku
ristisorsa tylli räkättirastas
haapana kuovi laulurastas
harmaasorsa punakuiri punakylkirastas
tavi punajalkaviklo kulorastas
sinisorsa lehtokurppa hippiäinen
lapasorsa taivaanvuohi sinitiainen
tukkasotka merikihu talitiainen
haahka kalatiira puukiipijä
alli naurulokki naakka
mustalintu kalalokki varis
pilkkasiipi selkälokki korppi
telkkä harmaalokki kottarainen
uivelo merilokki varpunen
tukkakoskelo kesykyyhky pikkuvarpunen
isokoskelo uuttukyyhky peippo
teeri sepelkyyhky järripeippo
kaakkuri kiuru viherpeippo
kuikka kangaskiuru tikli
silkkiuikku haarapääsky vihervarpunen
merimetso metsäkirvinen hemppo
harmaahaikara niittykirvinen urpiainen
merikotka luotokirvinen keltasirkku
suohaukkalaji västäräkki pajusirkku
varpushaukka tilhi (yht. 83 lajia)

 

Teksti: Johannes Silvonen

Lintusää 27.–29.4.2017: Vapuksi luvassa “oikein huono muuttosää”

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Olemme edelleen kolean ilman laajassa alueessa; Keski-Suomessa pyryttää lunta, joka onneksi väistyy hiljalleen pois. Kylmyys ei kuitenkaan paljon vaikuta, vaan tuuli. Toissa yönä oli säätutkissa erittäin kovaa yömuuttoa etelänpuoleisessa tuulessa. Hyvä uutinen on, että lounaasta on levinnyt ns. lämmin putki Valkovenäjän eteläosan tasalle, mistä se alkaa vappua kohti hivuttautua Suomeen päin. Valitettavasti lämmin putki näillä näkymin nousee Vienaan ja vain hipaisee Itä-Suomea, jolloin Uudellamaalla on muuton lamauttavia koillis-pohjoistuulipäiviä ja runsaita, koleita sateita. Pieniä määriä kaakkoisia lintuja, jopa eksoottisiakin, voi kuitenkin vapun tienoilla tihkua lämpimästä kielekkeestä tänne

To: Kohtalaista, merellä navakkaa lounaistuulta, joka illalla heikkenee. Aamulla melko selkeää, päivällä kehittyy kumpu- ja lähinnä sisämaassa myös kuuropilviä; illalla selkenee. Melko hyvä muuttosää, mutta muuttajian määrät ovat vähenemässä päivisin; yöllä kyllä tulee paljon vesilintuja, rastaita ja enenevästi kahlaajia sekä hyönteissyöjiäkin jonkin verran. Periaatteessa voisi jo mennä hiukan meriharakoita.

Pe: Heikkoa tuulta tai tyynehköä, illalla mahdollisesti kohtalaista koillistuulta. Aamupuolella on vaihtelevaa pilvisyyttä, iltapuolella verraten selkeää. Hyvä muuttosää muuten, mutta aamulla voi olla matalaa sumupilveä sekä aika kylmä pakkassää.

La: Itäkoillinen tuuli on aamulla kohtalaista-navakkaa voimistuen päivän aikana navakaksi-kovaksi. Pilvisyys tihenee koko ajan, ja illalla voi alkaa jatkuva sade etelästä. Oikein huono muuttosää.

Jatko vielä liian epävarma; yli menevän matalapaineen reitti ratkaisee.

Östersundomin kaavoituksessa otettava aikalisä

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ja Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa tiedottavat 21.4.2017

Östersundomin maakuntakaavasta on valmistunut uusi, kaksi vaihtoehtoa sisältävä ehdotus, joka on parhaillaan lausuntokierroksella. Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri katsovat, ettei kumpikaan kaavavaihtoehdoista turvaa riittävässä määrin kaava-alueen huomattavia luontoarvoja.

Järjestöt ovat kirjoittaneet Helsingin ja Vantaan kaupunginhallituksille. Järjestöt ovat pyytäneet tukea sille, että Östersundomin maakuntakaavana ja yhteisenä yleiskaavana etenevälle kaavoitukselle otetaan aikalisä, jonka aikana haetaan aidosti nykyisiä vaihtoehtoja kestävämpiä ratkaisuja.

Östersundomin alue on Helsingin seudun tärkeimpiä alueita luonnon monimuotoisuuden kannalta. Vanhoihin valtakunnallisiin lintuvesien ja lehtojen suojeluohjelmiin kuuluvat kosteikot ja lehdot ovat osa EU:n Natura 2000-verkostoa. Lisäksi kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee laaja Sipoonkorven metsämanner, joka on osin huomioitu Sipoonkorven kansallispuistona sekä sitä suppeampana Sipoonkorven Natura 2000 -alueena. Näiden keskeisten luonnon ydinalueiden sekä niiden välisten ekologisten yhteyksien lisäksi kaava-alueella on myös muita merkittäviä luontokohteita, jotka asiallisessa kaavoituksessa tulee säilyttää.

Östersundomin kaavoituksen tavoitteena on kasvattaa alueen asukasmäärää huomattavasti sekä mahdollistaa metron rakentaminen. Järjestöt pitävät tehtävää erittäin haastavana luontoarvojen turvaamisen kannalta. Keväällä 2017 valmistuneet kaavaehdotukset heikentävät kohtuuttomassa mitassa kaava-alueen keskeisiä luontoarvoja. Muun muassa luontoarvoille ja virkistyskäytölle vuosi vuodelta tärkeämpi Sipoonkorven metsämanner kutistuisi huomattavasti.

Molemmat maakuntakaavan vaihtoehdot ovat luonnon kannalta tuhoisia. Erityisen ongelmallinen on ns. “suora metro” -vaihtoehto, joka supistaa huomattavasti luonnonmukaista metsäekologista yhteyttä Kasabergetin ja Sipoonkorven välissä. Järjestöt katsovat, että nähtävillä olevaa maakuntakaavaa tulisi muuttaa siten, että rakennettavat alueet, metrolinjan sijainti ja asemat sijoitetaan luontoa säästävämmällä tavalla.

Maakuntakaavan ohella samaan aikaan on valmistelussa Östersundomin yhteinen yleiskaava. Viimeisin yleiskaavan versio (9.3.2017) vastaa pitkälti maakuntakaavan ns. “suora metro” -kaavavaihtoehtoa. Yleiskaavaan liittyy mm. seuraavia ongelmia:

  • Asukaslukutavoitteet ovat kasvaneet koko prosessin ajan ilman, että missään vaiheessa olisi kunnolla arvioitu mahdollistaako laillinen kaavoitus kyseistä asukasmäärätavoitetta.
  • Eri kuntien luontoinventoinnit on toteutettu eri aikoina ja eri tavoin, joten yhtenäisellä menetelmällä tehty linnusto-, kasvisto- ja luontotyyppien inventointi kaava-alueelta puuttuu kokonaan.
  • Julkisuudessa on toistuvasti markkinoitu erittäin yksipuolisia käsityksiä alueen luonnonarvoista (”kolme tavallista lintulajia estää kaavoituksen”), mistä syystä vain osa kaavan merkittävistä ongelmista luonnolle on noussut kunnolla esille. Esimerkiksi Sipoonkorven arvokkaiden metsien rakentaminen on jäänyt vaille huomiota.

Järjestöt esittävät, että kaupungit eivät sitoudu lausunnossaan ns. “suora metro” -vaihtoehtoon vaan antavat maakuntaliitolle työrauhan. Järjestöt esittävät myös, että kaupungit tukisivat maakuntakaavan kehittämistä nykyistä kestävämmäksi huomioiden selvästi vahvemmin myös muut luontoarvot kuin Natura 2000 -alueiden arvojen vaatiman minimisuojan. Lisäksi järjestöt toivovat yhteisen yleiskaavaehdotuksen valmistelun keskeyttämistä siihen asti, kunnes maakuntakaava on saanut lainvoiman, jolloin se muodostaa yleisesti hyväksytyn perustan alemman tason kaavoitukselle.

 
Lisätietoja
Puheenjohtaja Jukka Hintikka, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry, p. 044 5665 593, puheenjohtaja@tringa.fi
Suojelusihteeri Hanna-Maija Kehvola, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry, p. 040 7671 202, suojelusihteeri@tringa.fi
Luonnonsuojeluasiantuntija Keijo Savola, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri, p. 045 652 1974, keijo.savola@sll.fi
Luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri, p. 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi

Lintusää 23.–25.4.2017: Kolea ilmamassa ei suosi kevätmuuton voimistumista

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Kolean ilmamassan kieleke vallitsee laajasti Pohjois- ja Keski-Euroopassa lähipäivinä, mikä ei suosi hyönteissyöjien ja kahlaajien muuton voimistumista tai kaukaisten harvinaisuuksien tuloa. Kevään eteneminen on myöhässä keskimääräisoloista. Tänään, ennen räntä, vesi- ja raekuuroja oli paikallisesti aika hyvän näköistä muuttosäätä etenkin kaartelumuuttajille, mutta voimakas pohjoistuuli Itämerellä tulppasi lintujen tuloa Suomeen. Vaikuttaa vähän siltä, että kurkien isot muutot ovat menneet. Länsivirtausten kevät näkyy suurina vuorihemppoparvina Länsi-Suomessa.

Su: Kohtalainen, merellä ajoittain navakka luoteistuuli kääntyy päivällä länteen ja heikkenee illalla. Näkyvyys on loistava. Aamulla on idässä pilvisempää ja lännessä verraten selkeää ja, kuten tänään, aamupäivällä alkaa muodostua kumpupilviä, ja iltapäivällä on monin paikoin vesi-, räntä- tai raekuuroja sekä yölläkin joitain lumikuuroja. Muuttosää on vain kohtalainen, paitsi ennen kuuroja aika hyvä kaartelumuuttajille, illalla parempi yleensäkin, mutta iltamuutot ovat harvinaisia.

Ma: Maalla heikkoa, merellä kohtalaista lounaistuulta, joka illalla kääntyy etelään. Aamulla on vaihtelevaa pilvisyyttä ja aamupuolella jälleen lisääntyvää kumpu- ja kuuropilvisyyttä ja sisämaassa iltapäivällä yleisesti vesi- ja räntäkuuroja. Illalla ensin selkenee, mutta lopuksi lännestä alkaa levitä säärintaman yhtenäinen pilvisyys. Muuttosää on oikein hyvä, mutta koleus hyydyttää aamuista lintujen aktiivisuutta kuten sunnuntainakin.

Ti, epätarkka ajoitusten ja sadealueiden sijainnin suhteen: Kohtalaista, merellä navakkaa kaakkoistuulta, joka aamulla tai päivällä kääntyy lännestä alkaen lounaaseen, illalla etelään ja heikkenee. Aamulla sataa lännessä, mistä sadealue liikkuu nopeasti itään. Yhtenäinen sade lakkaa Hangossa aamulla ja pääkaupunkiseudulla päivällä, mutta sen jälkeen tulee kuuroja; sade voi aamulla olla osittain räntää. Illalla idässä on uuden sadealueen mahdollisuus etelästä käsin. Melko huono muuttosää, mutta aamulla voi olla hyvän yömuuton jäljiltä mm. paljon uusia rastaita ja joitakin hyönteissyöjien ensimmäisiä kiirehtijöitä.

Jatkoarvio: Keskiviikkona saapuu lounaasta matalapaine mahdollisesti runsaiden sateiden, tuulten ja kehnon muuttosään muodossa. Suomessa jatkuu kolea säätyyppi, mutta suursäätila yrittää muuttua, sillä etelästä-kaakosta alkaa nousta ns. kuuma harvinaisuusputki ainakin Venäjälle.

Tringan Israelin retkeläiset löysivät maan toisen tundrakurppelon

Tringa tekee valtavan määrän opastettuja linturetkiä vuosittain. Retkillä koetaan joka kerta hienoja elämyksiä, niin tavallisten kuin harvinaistempienkin lajien kanssa. Eilen Tringan Israelin retkellä Petro Pynnösen kaukoputkeen osui kuitenkin sellainen harvinaisempi laji, vasta maan toinen tundrakurppelo (Limnodromus scolopaceus). Suurharvinaisuus on edellisen kerran tavattu maassa vuonna 1984!

Tringan Israelin retken löytämä tundrakurppelo ruokailemassa K20 suola-altailla Eilatissa. Kuva: Itai Shanni
Long-billed Dowitcher in Eilat 22.4.2017 pic. by Itai Shanni

Whatsappin kautta tavoitettu retkenvetäjä Petro kertoi retken olleen muutenkin varsin mukava, havaintona mm. paikallinen ohjasnokitiira, useampia arabiantiiroja, molemmat pääskykahlaajalajit ym. hienoa. Onnittelut retkiryhmälle!

Aivan tavatonta suurharvinaisuuksien havaitseminen ei Tringan ulkomaan retkillä ole. Esimerkiksi vuonna 2004 Tringan Norjan retkeläiset löysivät maan ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan ohjasnokitiiran jota eivät paikalliset edes ehtineet näkemään. Mm. Petri Kuhnon blogista löytyy hehkutusta kyseisestä päivästä: http://personal.inet.fi/koti/kuhpe/norja4.htm

Tringan retkille osallistuminen siis kannattaa: kivoja haviksia ja mukavaa seuraa ei kenelläkään ole koskaan liikaa!

Täältä varaamaan omia retkiä: http://www.tringa.fi/retket-luettelona/

 

Lintusää 19.–21.4.2017: Kylmä ilmamassa väistyy, lounatuuli alkaa puhaltaa

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Parin lähipäivän aikana vuodenaikaan nähden harvinaisen kylmä ilmamassa väistyy Suomesta ja tilalle tulee melko tyypillisiä lämpötiloja edustava lounaanpuoleinen virtaus. Myötätuuli ja hyvä näkyvyys laukaisevat patoutunutta muuttoa (loput peipot ja kurjet, haukkoja, harmaita hanhia, sekä yömuuttajista etenkin rastaita ja vesilintuja), mutta mistään kevään jättiharppauksesta ei ole kyse, sillä samanaikaisesti Kaakkois-Euroopassa jatkuu kylmä vastavirtaus, mikä jarruttaa hyönteissyöjien ja kahlaajien tuloa. Kaiken kukkuraksi näyttää ennusteissa siltä, että sateisen perjantain tienoon jälkeen seuraa viikonloppuna kolea lännen ja luoteen välinen virtaus, joka taas hidastaa kevään etenemistä.

Ke: Aamupuolella on tyyntä tai heikkoa, suunnaltaan vaihtelevaa tuulta, verraten selkeää ja aluksi pakkasta. Iltapäivällä pilvisyys vähän lisääntyy ja tuuli on enimmäkseen kohtalaista ja lounaan puolelta. Erittäin hyvä muuttosää vallitsee sekä kaartelumuuttajille että muille pääsiäisen aikaan pysähtyneille linnuille.

To: Aamulla on kohtalaista, merellä ja iltapäivällä navakkaa lounaistuulta, aluksi pilvisyys on enimmäkseen vähäistä, mutta iltaa kohti lännestä pilvistyy, ja myöhään illalla voi sataa lännessä. Muuttosää ke-to yönä erinomainen ja päivälläkin hyvä.

Pe, epätarkka sateen ajoitus ja tuulet: Todennäköisesti on kohtalaista lounaan-lännenpuoleista tuulta. Yöllä on jatkuvaa sadetta, joka lakkaa aamun aikana lännestä alkaen. Iltapäivällä pilvisyys repeilee, mutta tulee sadekuuuroja. Yömuuton hyvää pudotussäätä etenkin kahlaajille, mutta muuten muuttosää on vain kohtalainen.

La–su, arvio: Navakkaa lännen-luoteenpuoleista tuulta ja sadekuuroja, muuttosää huonohko.

Lintusää 14.–17.4.2017: Lähes arktinen pohjoinen ilmavirtaus jatkuu

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Tänä keväänä läntinen virtaustyyppi on ollut vallitseva; etelävirtaukset ovat olleet vähissä ja kuumat kaakonputket tyystin poissa. Kuten viime vuonna, kurkien muuton ennustaminen ei ole onnistunut, kun tyypillistä perinteistä ja ”helppoa” kurkisääaamua ole vielä ollut. ”Hyvän muuttosään” on pilannut sumupilvi ja kurjet ovat sen sijaan tulleet ”huonossa” muuttosäässä, esimerkiksi tiistain voimakkaassa läntisessä sivutuulessa. Linnuille kelpasi lähtöön kaunis poutasää aamulla Virossa, vaikka tuuli oli hankala. Uskoisin kurkia vielä olevan tulematta isohkon määrän. Lähipäivinä säätilanne on muuton edistymisen kannalta huono, koska lähes arktinen pohjoinen ilmavirtaus jatkuu laajasti Pohjois-Euroopassa. Vastatuuli on kuitenkin heikonpuoleinen, joten kylmää pelkäämättömiä lintuja kuitenkin hiljakseen pääsee muuttamaan. Toisaalta kylmä merkitsee sitä, että linnut eivät hanakasti hajaannu reviireille, vaan vesilintuja, hanhia, kahlaajia ja peippolintuja kerääntyy isoiksi parviksi pelloille ja tulvapaikoille ornitologien ihailtaviksi. Harvinaisuuksia ja hyönteissyöjien etujoukkoja on kuitenkin paljon vähemmän kuin tilanteessa, jossa lämmin eteläinen-kaakkoinen virtaus vallitsisi.

Pe–ma: Samanlaista kylmää säätä on joka päivä eli heikkoa-kohtalaista pohjoisenpuoleista tuulta, öisin pakkasta ja päivällä muutama plusaste. Pilvisyys vaihtelee ollen keskimäärin vähäisempää yöllä kuin päivällä, ja heikkoja lumi- ja räntäkuuroja tulee harvakseltaan. Jos päivällä on aurinkoisia jaksoja, kehittyy haukka- ja kurkimuutolle sopivia nostoja, mutta kohtalaisestakaan vastatuulesta kurjet eivät pidä.

Pääsiäisen jälkeen, arvio: Aluksi on edelleen kylmää, mutta lännestä lähestyy korkeapaine, joka voi tuoda täysselkeän ja tyynen kurki- ja haukkasään. Viikon puolivälissä voi mahdollisesti alkaa parempi lounaisvirtaus.

Merisirrejä myötävalossa – retkikertomus Porkkalan ja Suomenojan 8.4.2017 -retkestä

Huhtikuinen aamu Pampskatanin kalliolla Porkkalan kärjessä tarjosi 30 retkeläiselle mukavaa katsottavaa, vaikkei lähimainkaan taivaan täydeltä. Muutto oli niin sanotusti melkein seis, mutta pitempään paikalla ollut 17 tai 18 merisirrin parvi Västra Pärongrundilla näkyi sentään ajoittain, etenkin auringon paistaessa luodolle.

 

Pampskatanilta voi saada merisirristä “pinnan”eli pisteen. Pisteen kokoisina linnut näkyvätkin jossain tuolla kaukana.

Paikallisten haahkojen ja allien soidintaessa saimme katsella mm. muutamien tukkakoskeloiden, merimetsojen, meriharakoiden ja merikotkien kevätkiireitä. Löytyipä paikallinen jouhisorsakin. Pohjoistuuli kääntyi aamun mittaan länteen, mutta se ei paljon muuttoa edesauttanut, vaikka jotain sentään meni peippoparvien seurana. Lähinnä mieleen jäivät 15 tundrahanhen parvi, kolme kuikkaa, yksinäinen kaakkuri, neljä varpushaukkaa, jokunen pilkkasiipi sekä yksinäinen mustalintu.

Aamun “paras” muuttaja oli kala- tai lapintiira. Määritysyritykset aiheuttivat sen verran keskustelua, että havainto on viisainta jättää lajiparin tasolle. Lajipariproblematiikkaa saimme pohtia myös pikkutylliksi määritetyn paikallisen linnun kohdalla. Jalkojen väri ei oikein stemmannut kummankaan lajin kanssa. Yksivärinen nokka sekä habitus viittasivat pikkutylliin, kun taas silmärenkaan (ainakin lähes täydellinen) puuttuminen vei ajatukset tyllin suuntaan.

Metsätaipaleella lehtokurppa nousi yhden retkeläisen jaloista, ja 45 kurjen parvi paineli pohjoiseen. Bussin ikkunasta spottasimme niin hirven kuin metsä- ja valkohäntäkauriitakin.

Nisäkäshavainnot saivat jatkoa, kun Gårdsbodenin kahvitauon aikana Late löysi puolentusinaa rottaa lähistöltä. Lintupuolella ainakin kuusi merikotkaa, pari hiirihaukkaa ja kanahaukka edustivat petolajistoa.

Saltfjärdenilla kaksi piekanaa muutti parkkipaikan yli samalla kuin suurin osa porukasta ahtautui torniin, tietenkin näkemättä näitä. Parkkipaikan huomattavin nähtävyys oli kuskimme Anteron kyky kääntää täysimittainen bussi parin auton ollessa vielä paikalla.

Matkalla Suomenojan kosteikolle Jouni hoksasi isolepinkäisen moottoritien varrella, ja itse pelipaikalla nisäkäspuoli täydentyi ainakin kolmella piisamilla.

Leskenlehti kukkii Suomenojalla.

 

Suomenojalla retken lajilista täydentyi mm. laulavalla rautiaisella, lapasorsalla (16), punasotkalla (n. 50) ja liejukanalla (3).

 

Liejukana on Suomenojan vakioasukkeja.

 

Liejukana on Suomenojan vakioasukkeja.

 

 

Lopuksi vielä retkitunnelmia Ari Jokisen kuvin:

 

 

Palatessamme Helsinkiin listalle oli ruksattu mukavat 78 lajia. Oppaina Jouni Rytkönen ja tarinan väsännyt ja ne  kuvat, joissa ei nimeä ottanut

Peter Buchert

Tringan torniopastukset jatkuvat Helsingin Viikissä

 

Tringan torniopastukset jatkuvat Viikin Purolahdella koko loppukevään ajan. Torniopas päivystää kaukoputken kanssa Purolahden tornissa aina sunnuntaisin klo 12-14 (paitsi pääsiäissunnuntaina ja vappuaattona, jolloin torniopastus siirretty lauantaille). Luvassa on lisäksi muutamia arki-illan torniopastuksia Purolahdella ja Kivinokan lintulavalla.

Kaikki tulevat torniopastukset löytyvät täältä: www.tringa.fi/events/categories/torniopastus/


Kuva: Jaana Sarvala

 

Tringan torniopastuksiin on aina vapaa pääsy. Torniopastukset järjestetään säävarauksella, sadesään sattuessa torniopastusta ei järjestetä. Torniopas näyttää kaukoputkella lahdella lepäileviä lintuja ja tornioppaalta voi kysyä apua lintujen tunnistamisessa. Vanhankaupunginlahdella voi toukokuun alkupuolella hyvänä päivänä havaita jopa sata lintulajia yhden päivän aikana! Torniopastuksille voi hyvin tulla vaikkapa kartuttamaan ‘Tunnista 100 lintulajia‘ -haasteen lajimäärää.

Lisätietoja torniopastuksista sähköpostitse: toimisto ÄT tringa.fi

 

 

 

 

 

Lintusää 8.–10.4.2017: Kevätmuutto etenee etenkin sunnuntaina ja maanantaina

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Lintukevät etenee huonomman vaiheen jälkeen lähipäivinä jälleen hyvin, etenkin sunnuntaina ja maanantaina: voi odottaa mm. ensimmäisiä liroja, valkovikloja, metsäkirvisiä ja jopa mustavikloja. Joka päivä (la-ma) on myös kohtalainen mahdollisuus hyvään kurkimuuttoonkin itäistä reittiä, mutta Baltiassa on etenkin tänään melko pilvistä oikein hyvälle kaartelumuuttosäälle. Sen sijaan pääsisäisen seutu näyttää pahaenteiseltä: kylmää ja sateista, jopa lumisateet mahdollisia, sekä paljon vastatuulia.

La: Enimmäkseen kohtalainen tuuli heilahtelee luoteen ja lännen välillä, iltapäivällä merellä länsituuli on navakkaa, ja illaksi tuuli taas heikkenee ja kääntyy lounaaseen. Pilvisyys vaihtelee ja muuttosää paranee nopeasti aamun jälkeen. Yöllä on kovaa rastaiden, punarintojen ja vesilintujen tuloa.

Su: Kohtalaista lounaistuulta, joka iltapäivällä varsinkin merellä on ajoittain navakkaa. Päivä on selvästi leudompi kuin lauantaina. Enimmäkseen on pilvistä ja pieni heikon ajoittaisen sateenkin mahdollisuus, mutta iltaa kohti pilvisyys vähenee. Tuulen puolesta on kaikille muuttajille erinomainen muuttosää, mutta pilvisyys estää kaartelumuuttajien menoa ja mereltä tulevan sumun tai matalan sumupilven mahdollisuus on kohtalainen. Ilman sitä aamulla vyöryy massoittain mm. peippoja Suomeen. Jälleen itäisen reitin kurkimuutonkin mahdollisuus, mutta Baltian pilvisyys ratkaisee. Yöllä on ihan loistavaa säätä yömuuttajille.

Ma: Lounaistuulta, joka aamulla on kohtalaista ja voimistuu päivällä navakaksi. Aamulla on todennäköisimmin melko selkeää, mutta päivän kuluessa on lännestä odotettavissa kylmä rintama pilvien ja kapean sadealueen kera.

Jatkoarvio: Koleita lännen ja pohjoisen välisiä virtauksia ja muuton hyytymistä.

Retkitoimikunta tiedottaa: koko vuoden retket nyt tapahtumakalenterissa

Hei tringalaiset!

Tringan koko hienon retkivuoden retket on nyt julkaistu. Jo kalenterissa olevien retkien lisäksi suunnitteilla on loppuvuodesta järjestää Ateneumin ja Tringan yhteistyönä opastettuja museokierroksia Ateneumissa veljekset von Wrightin näyttelyyn. Näistä tulee tietoa myöhemmin. Saattaapa joku muukin lisäretki vielä tulla. Käykää siis ajoittain tai jopa usein kurkkaamassa tapahtumakalenteria. Ja ilmoittautukaa retkille!

Kaikkia retkiä koskevat yleisohjeet löytyvät täältä:

http://www.tringa.fi/ohjeita-retkelaisille/

Näiden lisäksi kannattaa lukea huolella retken tiedot tapahtumakalenterista.

Bussiretkien vakiolähtöpaikka on muuttunut. Kaikki Tringan bussiretket lähtevät tästedes Kiasman edustalta matkailuliikenteen pysäkiltä, osoite on Mannerheiminaukio 2.

Retkien maksuluokkiin on tullut pieni muutos. Perusmaksua alempi retkimaksu koskee 1.8. alkaen alle 29-vuotiaita, opiskelijoita ja työttömiä.

Retkien lisäksi Tringalla on runsaasti tornipäivystyksiä parhailla lintualueilla. Viikin Purolahden tornissa lintuopas päivystää huhti-toukokuussa sunnuntaisin klo 12-14, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta,  Tornipäivystyksiä on tulossa myös viikolle ja muillekin torneille tai lintupaikoille, päivystysaikatiedot päivittyvät lähiaikoina tapahtumakalenteriin. Tringan retkillä ja torniopastuksissa pääsette muuten hyvään vauhtiin myös te, jotka osallistutte BirdLife Suomen Tunnista 100 lintulajia –kampanjaan. Viime sunnuntaina Purolahdella Tringan torniopastuksessa havaittiin jo 56 lajia! 100 lajia -kampanjasta löytyy lisätietoja täältä:

http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/100lintulajia/

 

Tringan retkien retkikertomuksia – tältäkin vuodelta on jo useampi – löydät täältä:

http://www.tringa.fi/retkikertomuksia/

Tringan Facebookissakin (Tringa r.y.) on tietysti retkitunnelmia ja saattaapa sinne tulla tieto pikaretkestäkin joten seuratkaa ja käykää tykkäämässä!

Retkille ovat tervetulleita kaikki lintuharrastajat riippumatta siitä, onko ihan aloittelija vai jo kokeneempi harrastaja. Retkillä tutustuu lintujen ohella kivoihin lintuharrastajiinJ.

Kivaa ja lintuisaa linturetkikevättä kaikille!

 

Jaana Sarvala

Tringan retkivastaava

Tringan vaalikyselyn tulokset

Kuntien päättäjillä on suuri vastuu lähiympäristöstä ja luontoarvojen turvaamisesta. Tämä korostuu erityisesti kasvavalla ja tiivistyvällä Uudellamaalla. Tringa kartoitti kuntavaaliehdokkaiden kantoja linnustoon ja ajankohtaisiin suojelukysymyksiin liittyen vaalikyselyillä, jotka lähetettiin Espoon, Helsingin ja Vantaan ehdokkaille. Samalla tuotiin ehdokkaiden tietoon yhdistyksemme kannalta tärkeitä asioita.

Kyselyillä pyrittiin tavoittamaan mahdollisimman monen puolueen ehdokkaita, mutta kyselyjen kattavuus vaihteli paljon puolueittain ja kunnittain. Kyselyt lähetettiin yhteensä 1417 ehdokkaalle ja noin 23 % vastasi. Alla olevista kuvaajista ilmenee vastaajien jakautuminen puolueittain.

Vastaukset olivat kokonaisuudessaan varsin luontomyönteisiä ja rohkaisevia; jos vastaajat tulisivat valituiksi, luonnonsuojeluun, tärkeisiin lintualueisiin ja luonnonmukaiseen metsänhoitoon panostettaisiin enemmän. On kuitenkin huomattava, ettei kysely tavoittanut kaikkia ehdokkaita, sillä yhteystietoja ei ollut kaikkien puolueiden osalta kattavasti saatavilla. Lisäksi vain osa kyselyn avanneista vastasi kyselyyn.

Kyselyjen tulokset on esitelty alla kaupungeittain. Jokaisessa osiossa on myös linkki tarkempaan aineistoon, josta löytyvät erikseen kaikkien vastanneiden ehdokkaiden kannat kysymyksiin ja mahdolliset kommentit.

 

HELSINKI

Helsingin kysely lähetettiin 699 ehdokkaalle, joista 154 vastasi siihen. Ehdokkailta kysyttiin useista linnustoon ja muuhun luonnon monimuotoisuuteen liittyvistä teemoista. Olennainen aihe Helsingin luonnon tulevaisuuden kannalta on uusi yleiskaava ja sen mahdollistama viheralueiden rakentaminen. Valtaosa ehdokkaista katsoi, että uudessa yleiskaavassa rakennusmaaksi kaavoitetut tärkeät luonto- ja lintualueet tulisi säilyttää. Myös Östersundomin osalta valtaosa kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että alueen luontoarvot tulisi turvata, vaikka se vaatisi tinkimistä rakentamisen pinta-alasta. Aihe on ollut paljon esillä julkisuudessa lähinnä Natura-alueen luontoarvoihin kohdistuvien haittojen vuoksi. Östersundomissa on kuitenkin paljon myös muita merkittäviä luontokohteita, kuten Sipoonkorven maakunnallisesti tärkeä lintualue, jotka tulisi ottaa kaavoituksessa huomioon.

Tiedustelimme ehdokkaiden näkemyksiä myös luonnonsuojeluun liittyen. Helsingissä on edelleen paljon suojeluarvoiltaan merkittäviä luontokohteita. Kaupunki omistaa useita tärkeitä luontoalueita myös rajojensa ulkopuolella. Lisäksi yksi kysymys koski Vanhankaupunginlahden suojelualueen hoitoa, joka on tärkeää alueen luontoarvojen ylläpitämiseksi. Alta löytyvät kaikkien vastausten pohjalta lasketut tulokset kysymyksittäin. Yksittäiset vastaukset ja ehdokkaiden kannat löytyvät Excel-tiedostona täältä.

 

Katsotteko, että uudessa yleiskaavassa rakennusmaaksi kaavoitetut tärkeät luonto- ja lintualueet pitäisi kuitenkin säilyttää?

Kyllä 87 %
En osaa sanoa 10 %
Ei 3 %

 

Vanhankaupunkilahden suojelualueiden arvot kärsivät hoidon vähyydestä (laidunnus, niitot…). Kuinka tärkeänä pidätte kaupungin resurssien lisäämistä suojelutavoitteiden saavuttamiseksi täällä asteikolla 1 (vähiten tärkeä) – 5 (eniten tärkeä)?

5 52 %
4 37 %
3 8 %
2 2 %
1 1 %

 

Helsinkiin on laadittu 10 vuoden välein uusi luonnonsuojeluohjelma. Ohjelmien toteuttaminen on kuitenkin jäljessä aikataulusta, kun merkittävä osa suojelukohteista siirtyy aina seuraavaan ohjelmaan. Uusin luonnonsuojeluohjelma on laadittu vuosille 2015-2024. Kannatatteko sen täysimääräistä toteuttamista ohjelmakauden (2015-2024) aikana?

Kyllä 84 %
En osaa sanoa 15 %
En 1 %

 

Östersundomiin valmistuu tänä vuonna uusi yleiskaavaehdotus, sillä aiemmat kaavasuunnitelmat olisivat aiheuttaneet merkittävää haittaa alueen tärkeille luontoarvoille. Tuetteko linnusto- ja muiden luontoarvojen huomiointia Östersundomin kaavoituksessa, vaikka se vähentäisikin rakentamiseen suunniteltua pinta-alaa?

Kyllä 92 %
En osaa sanoa 7 %
Ei 1 %

 

Helsinki suunnittelee useiden ulkopaikkakunnilla sijaitsevien maa-alueidensa myyntiä. Osa alueista on luonnoltaan hyvin arvokkaita. Kannatatteko mieluummin näiden tärkeiden luontoalueiden suojelua kaupungin omalla päätöksellä, vaikka niiden myynnistä vapailla markkinoilla saataisiinkin tuloja?

Kyllä 79 %
En osaa sanoa 16 %
Ei 5 %

 

Metsänhoitotoimien valinnalla vaikutetaan huomattavasti linnustoon ja muihin luontoarvoihin sekä virkistysmahdollisuuksiin. Kannatatteko mahdollisimman luonnonmukaista metsänhoitoa kaupungin metsissä?

Kyllä 100 %

 

ESPOO

Espoon kysely lähetettiin yhteensä 529 ehdokkaalle, joista 124 vastasi siihen. Kysyimme ehdokkailta muutaman ajankohtaisen kysymyksen seuraavaa valtuustokautta ajatellen. Kaupungissa on paikoin suuria kaavoitus- ja kasvupaineita mm. metron rakentumisen myötä, mikä edellyttää erityistä huomiota luontoarvojen turvaamiseksi.

Kansainvälisesti tärkeisiin IBA-lintualueisiin kuuluva Suomenojan kosteikko on jo pitkään ollut kaavoituksen kohteena. Kyselyyn vastanneista valtaosa oli sitä mieltä, että Suomenojan linnustoarvot tulee turvata täysimääräisesti Finnoon kaavoituksessa, vaikka se edellyttäisi joidenkin rakentamissuunnitelmien tarkistamista. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi riittävää suojavyöhykettä kosteikkoalueen ja rakennuskohteiden välille. Ehdokkailta kysyttiin myös näkemystä kaupungin metsänhoidosta; 73 % vastanneista katsoi, että nykyistä suurempi osa kaupungin metsistä tulisi siirtää varsinaisen metsänhoidon ulkopuolelle. Lisäksi kysyimme, miten ehdokkaat toimisivat Nuuksion järviylängön suhteen. Valtioneuvosto teki jo vuonna 1989 periaatepäätöksen Nuuksion järviylängön kehittämisestä suojelun ja virkistyskäytön tarpeisiin. Nuuksion järviylängön reuna-alueille (esim. Hista) kohdistuu myös rakennuspaineita. Alta löytyvät kaikkien vastausten pohjalta lasketut tulokset kysymyksittäin. Yksittäiset vastaukset ja ehdokkaiden kannat löytyvät Excel-tiedostona täältä.

 

Suomenojan kosteikko on kansainvälisesti tärkeä lintualue. Linnustoarvojen säilyminen edellyttää mm. riittävää suojavyöhykettä. Katsotteko, että linnustoarvot tulee turvata täysimääräisesti Finnoon yleis- ja asemakaavoituksessa, vaikka se edellyttäisi joidenkin rakennussuunnitelmien tarkistamista?

Ei 2 %
En osaa sanoa 6 %
Kyllä 92 %

 

Espoon metsänhoitotoimien valinnalla vaikutetaan huomattavasti linnustoon ja muihin luontoarvoihin sekä asukkaiden virkistysmahdollisuuksiin. Mikä vastaa parhaiten teidän näkemystä asiassa:

Espoon kaupungin metsistä nykyistä suurempi osa tulisi siirtää varsinaisen metsänhoidon ulkopuolelle (esim. virkistys- ja suojelualueiksi). 73 %
Nykyinen metsänhoidon taso ja tapa on jatkossakin järkevä ja tarkoituksenmukainen 23 %
En osaa sanoa 3 %
Espoon metsiä kannattaisi hoitaa nykyistä voimaperäisemmin talousmetsinä 2 %

 

Valtioneuvosto teki vuonna 1989 periaatepäätöksen Nuuksion järviylängön kehittämisestä suojelun ja virkistyskäytön tarpeisiin. Reuna-alueiden (mm. Hista) rakentaminen uhkaavat kuitenkin supistaa järviylänköä. Miten toimisitte seuraavan valtuustokauden aikana?

Kahden edellisen yhdistelmä (Ohjaisin rakentamista esittävät kaavat selvästi Nuuksion järviylängön ulkopuolelle ja lisäisin virkistys- ja suojelualueiden määrää Nuuksion neudulla) 50 %
Ohjaisin rakentamista esittävät kaavat selvästi Nuuksion järviylängön ulkopuolelle 31 %
Lisäisin virkistys- ja suojelualueiden määrää Nuuksion seudulla 15 %
En osaa sanoa 3 %
Nuuksio on jo riittävästi turvattu, aktiivisia toimia ei tarvita enää. 1 %

 

VANTAA

Kysely lähetettiin yhteensä 288 ehdokkaalle, joista 56 vastasi. Vantaa kasvaa nopeasti, mikä tuo haasteita luontoarvojen ja kaavoituksen yhteensovittamiseen. Kysyimme ehdokkailta, mitä mieltä he ovat luontoarvojen turvaamisesta uuden yleiskaavan laadinnassa sekä Östersundomin kaavoituksessa. Lisäksi tiedustelimme näkökantoja Vantaan metsien hoidosta. Vantaa on uusimassa metsänhoidon periaatteita, mikä vaikuttaa tuleviin metsänhoitosuunnitelmiin. Alta löytyvät kaikkien vastausten pohjalta lasketut tulokset kysymyksittäin. Yksittäiset vastaukset ja ehdokkaiden kannat löytyvät Excel-tiedostona täältä.

 

Onko mielestänne tarvetta edistää linnusto- ja luontoarvojen säilymistä tekeillä olevassa uudessa yleiskaavassa uusilla suojelualuevarauksilla?

Kaikki merkittäviä suojeluarvoja sisältävät alueet tulisi varata kaavassa suojeluun. 64 %
Suojeluvarauksia tulisi lisätä kaavaan sikäli kuin ne eivät haittaa kaupungin muuta kehittymistä. 30 %
Lisäsuojelua tarvitaan, mutta se tulisi toteuttaa ilman yleiskaavan ohjausta. 2 %
En osaa sanoa 4 %

 

Vantaa aloittaa vuonna 2017 metsäsuunnitelmiensa uusimisen. Millaista metsänhoitoa haluatte nähdä kaupungin metsissä?

Nykyinen metsänhoidon taso ja tapa on jatkossakin järkevä ja tarkoituksenmukainen. 61 %
En osaa sanoa 14 %
Metsiä kannattaisi hoitaa nykyistä voimaperäisemmin talousmetsinä. 12,5 %
Kaupungin metsistä nykyistä suurempi osa tulisi siirtää varsinaisen metsänhoidon ulkopuolelle. 12,5 %

 

Östersundomiin valmistuu tänä vuonna uusi yleiskaavaehdotus. Tuetteko linnusto- ja muiden luontoarvojen huomiointia Östersundomin kaavoituksessa, vaikka se vähentäisikin rakentamiseen suunniteltua pinta-alaa?

Kyllä 93 %
En osaa sanoa 7 %

Lintusää 6.–7.4.2017: Muuttosää heikkenee

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Muuttosää heikkenee lähipäivinä, mutta ei sentään mene tosi huonoksi.

To: Yöllä erinomaista muuttosäätä: rastaita, punarintoja ja sorsalintuja vyöryy. Aamulla heikkoa-kohtalaista luoteenpuoleista tuulta, joka iltapäivällä kääntyy länteen ja saattaa voimistua merellä navakaksi länsilounaiseksi merituuleksi. Verraten selkeää mutta iltaa kohti pilvisyys lisääntyy lännestä alkaen, ja iltapäivällä on pieni kuurojen mahdollisuus. Melko hyvä muuttosää, mutta lievä vastatuuli pienentää hyvän kurkimuuton todennäköisyyttä.

Pe: Heikkoa-kohtalaista lounaistuulta, joka iltapäivällä, lännestä alkaen, voimistuu merellä navakaksi. Pilvistä-puolipilvistä ja ajoittain vähän sadetta. Aamupuolella saattaa olla enimmäkseen poutaa ja puolipilvistä-pilvistä, mutta viimeistään päivän kuluessa lännestä alkaen saapuu paksua alapilvisyyttä ja yleisesti sadetta, mahdollisesti räntääkin. Aamulla melko hyvä muuttosää, jos ei ole matalaa alapilveä, päivästä alkaen huono muuttosää.

La, epätarkka: Todennäköisesti kohtalaista, merellä ajoittain navakkaa luoteenpuoleista tuulta, joka heikkenee illaksi, ja melko selkeää tai vaihtelevaa pilvisyyttä. Päivällä tulee mahdollisesti vähän vesi- tai räntäkuuroja. Huononpuoleinen muuttosää.

Lintusäätiedote 2.–4.4.2017: Kevätmuutto vauhdittuu reippaasti

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Nyt olemme lämpimän ilmamassan kielekkeen kärjessä (Latviassa ja Etelä-Ruotsissa tänään +18 astetta) mutta, kuten on tavallista alkukeväällä, lounaasta tuleva lämmin ei aluksi pääse eikä tunnu maanpinnalla: viileää sumua, joka hyydyttää muuton täysin. Lähipäivinä on kuitenkin erinomaisia muuttosäitä, kevätmuutto vauhdittuu reippaasti ja uusia muuttolajeja on luvassa ainakin kymmenen. Sisämaassa on joka iltapäivä lämmintä yli 10 astetta. Joutsenten, kanadan- ja metsähanhien, sinisorsien, telkkien ja isokoskeloiden, töyhtöhyyppien, kiurujen, kottaraisten, merikotkien, lännenhiirihaukkojen sekä sepel- ja uuttukyyhkyjen päämuutto on käsillä. Peippojen, punarintojen, rastaiden, niittykirvisten, rautiaisten, pajusirkkujen, taivaanvuohien, metsäviklojen ja lehtokurppien tulo voimistuu selvästi. Hyvään kurkimuuttoon melko itäisellä reitillä on erinomaiset mahdollisuudet etenkin tiistaina, jos sitä ennen ei ole mennyt isoa muuttoa, mutta myös huomenna, jos päivällä on vain yläpilviä, ja maanantaina, jos aamun alapilvilautta repeää ajoissa myös Virossa. Harvinaisuuksista voi odottaa lukuisia mustaleppälintuja ja lyhytnokkahanhia sekä ehkä esimerkiksi isohaarahaukkoja.

Su: Yöllä pudotussää. Enimmäkseen on kohtalaista, merellä iltapäivällä jopa navakkaa lounaista tuulta ja pilvistä-puolipilvistä mutta poutaa. Erittäin hyvä muuttosää ja näkyvyys, mutta aamulla on vielä matalan sumupilven tai sumun mahdollisuus.

Ma: Aamulla kohtalaista luoteenpuoleista tuulta, joka illaksi lähes tyyntyy. Aamulla melko pilvistä (alapilvi), päivällä puolipilvistä-selkeää. Pienestä vastatuulesta huolimatta on oikein hyvä muuttosää.

Ti: Enimmäkseen kohtalaista, merellä iltapäivällä navakkaa lounaistuulta ja verraten selkeää. Erittäin hyvää muuttosäätä yöllä ja päivällä, jos ei ole merisumua.

Ke–to, arvio: Melko hyvä eteläinen-lounainen muuttovirtaus jatkuu keskiviikkona, sateen mahdollisuus kasvaa, ja torstaina on merkkejä muutoksesta huonompaan suuntaan.