Merisirrejä myötävalossa – retkikertomus Porkkalan ja Suomenojan 8.4.2017 -retkestä

Huhtikuinen aamu Pampskatanin kalliolla Porkkalan kärjessä tarjosi 30 retkeläiselle mukavaa katsottavaa, vaikkei lähimainkaan taivaan täydeltä. Muutto oli niin sanotusti melkein seis, mutta pitempään paikalla ollut 17 tai 18 merisirrin parvi Västra Pärongrundilla näkyi sentään ajoittain, etenkin auringon paistaessa luodolle.

 

Pampskatanilta voi saada merisirristä “pinnan”eli pisteen. Pisteen kokoisina linnut näkyvätkin jossain tuolla kaukana.

Paikallisten haahkojen ja allien soidintaessa saimme katsella mm. muutamien tukkakoskeloiden, merimetsojen, meriharakoiden ja merikotkien kevätkiireitä. Löytyipä paikallinen jouhisorsakin. Pohjoistuuli kääntyi aamun mittaan länteen, mutta se ei paljon muuttoa edesauttanut, vaikka jotain sentään meni peippoparvien seurana. Lähinnä mieleen jäivät 15 tundrahanhen parvi, kolme kuikkaa, yksinäinen kaakkuri, neljä varpushaukkaa, jokunen pilkkasiipi sekä yksinäinen mustalintu.

Aamun “paras” muuttaja oli kala- tai lapintiira. Määritysyritykset aiheuttivat sen verran keskustelua, että havainto on viisainta jättää lajiparin tasolle. Lajipariproblematiikkaa saimme pohtia myös pikkutylliksi määritetyn paikallisen linnun kohdalla. Jalkojen väri ei oikein stemmannut kummankaan lajin kanssa. Yksivärinen nokka sekä habitus viittasivat pikkutylliin, kun taas silmärenkaan (ainakin lähes täydellinen) puuttuminen vei ajatukset tyllin suuntaan.

Metsätaipaleella lehtokurppa nousi yhden retkeläisen jaloista, ja 45 kurjen parvi paineli pohjoiseen. Bussin ikkunasta spottasimme niin hirven kuin metsä- ja valkohäntäkauriitakin.

Nisäkäshavainnot saivat jatkoa, kun Gårdsbodenin kahvitauon aikana Late löysi puolentusinaa rottaa lähistöltä. Lintupuolella ainakin kuusi merikotkaa, pari hiirihaukkaa ja kanahaukka edustivat petolajistoa.

Saltfjärdenilla kaksi piekanaa muutti parkkipaikan yli samalla kuin suurin osa porukasta ahtautui torniin, tietenkin näkemättä näitä. Parkkipaikan huomattavin nähtävyys oli kuskimme Anteron kyky kääntää täysimittainen bussi parin auton ollessa vielä paikalla.

Matkalla Suomenojan kosteikolle Jouni hoksasi isolepinkäisen moottoritien varrella, ja itse pelipaikalla nisäkäspuoli täydentyi ainakin kolmella piisamilla.

Leskenlehti kukkii Suomenojalla.

 

Suomenojalla retken lajilista täydentyi mm. laulavalla rautiaisella, lapasorsalla (16), punasotkalla (n. 50) ja liejukanalla (3).

 

Liejukana on Suomenojan vakioasukkeja.

 

Liejukana on Suomenojan vakioasukkeja.

 

 

Lopuksi vielä retkitunnelmia Ari Jokisen kuvin:

 

 

Palatessamme Helsinkiin listalle oli ruksattu mukavat 78 lajia. Oppaina Jouni Rytkönen ja tarinan väsännyt ja ne  kuvat, joissa ei nimeä ottanut

Peter Buchert

Jaa tämä juttu:Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Email this to someone