Retkikertomus Isosaaren syysretkeltä 24.9.

Isosaaren syysretki

Tringan retkikunta suuntasi Isosaareen sunnuntaiaamuna 24.9. klo 07 Kauppatorilta. Aluksena oli tilausvene TAXEN, 19-paikkainen purtilotaksi, ja kuljettajana oli Henry. Aamu valkeni lämpimänä ja aurinkoisena, itätuuli oli 5-6 m/s.
Aloitimme saaren itäpäästä, jossa on aukeaa niittyä ja saaren vanhin asuinpaikka. Peninluodoilla kummelin huipulla käänteli päätään paksuniskainen merikotka. Kesäkuukausina paikallinen merikotka ei ollut mikään jokaviikkoinen näky Isosaaressa. Englantilaisen matruusin haudan luona männyn huipussa isokäpylintu antoi sekin katsella itseään kaukoputkella. Siinä vieressä katsoimme myös komeaa nurmilaukkakasvustoa.
Hippiäisiä, rautiaisia, niitty- ja metsäkirvisiä, peippoja, järrejä ja vihervarpusia, jokunen varpushaukka, näitä hyöri eloisasti metsänreunoilla, taivaalla. Muttei mitään kummempaa. Niinpä käyskentelimme pirunpeltoja, entisiä bunkkereita ja poteroita, kasvimaailmaa, sieniäkin katsellen. Kalliotuhkapensaita oli useita reitin varressa. Kukkiva nuokkukohokki oli retken sponde, sillä oli erikoinen syyskesän kukkiva verso, kun kukkiminen on muuten kesäkuussa, ja kasvi lakastuu sitten tyystin. Se laji löytyy Helsingissä vain Isosaaresta ja Kuivasaaresta.

Saaren lounaiskärjen suomyrttikasvusto bongattiin. Jokunen amiraali ja neitoperho liihotti. Länsirannan ampumaradalta ei löytynyt pajulintua kummempaa. Luodekärjestä näkyi muutama tukka- ja isokoskelo, talvipukuinen silkkiuikku. Kiislapaasia tähyilemme, muttei niitä sen riskilöitä ole nähtävissä, ne häipyivät yhdyskunnastaan pesinnän jälkeen elokuun alkuun mennessä.
Lämpö kohosi päivän mittaan kesäiseksi, + 15, kalliot lämpenivät loikoiltaviksi. Päivänpaisteessa linnut hiljenivät. Tiltaltti vielä hyöri koulun seinustalla. Oli aikaa loikoa rantakallioilla.
Lajimäärä jäi vaatimattomaksi, 48. Muutama erkani joukostamme omalle retkelleen, heilläkin oli vain niukasti lisäyksiä lajilistaan.
Staijaaminen Peninniemen tyvessä ei aamutunteina tuottanut paljon muuta kuin sen pohdiskelua, että Tringa voisi kokeilla neuvotella Peninniemelle mahdollisuuden staijata itse niemellä. Siitä olisi hyvät näköalat lähes kaikkiin ilmansuuntiin. Nyt Senaatti Kiinteistöt on vetänyt aidan niemen tyveen, koska kallioilla on vaarallisia, aitaamattomia linnoitusmonttuja.
Onhan siellä oikeita tornejakin, mutta armeijan käytössä. Eversti Rikaman tulenjohtotornissa kiikaroi kaksi maastopukupoikaa – saaressa oli meneillään kahden hengen varusmiesharjoitus. Isosaaren ainoan asukkaan Kallen näimme saapuvan punaisella kutteriveneellään. Muutama omalla veneellään saapunut tallusteli saaressa, joten aivan yksin ei joukkomme entisellä linnakkeella partioinut.

Eväiden syöntiä Isosaaren länsirannalla. Taustalla Kuivasaari.

 

Havaitut lajit:
Kyhmyjoutsen, laulujoutsen, kanadanhanhi, valkoposkihanhi, sinisorsa, isokoskelo, tukkakoskelo, telkkä, haahka, silkkiuikku, merimetso, merikotka, kanahaukka, varpushaukka, kalalokki, harmaalokki, sepelkyyhky, käpytikka, palokärki, haarapääsky, metsäkirvinen, niittykirvinen, västäräkki, keltavästäräkki, kivitasku, punarinta, rautiainen, mustarastas, laulurastas, pajulintu, tiltaltti, mustapääkerttu, hippiäinen, sinitiainen, talitiainen, puukiipijä, varis, korppi, peippo, järripeippo, viherpeippo, vihervarpunen, urpiainen, punatulkku, isokäpylintu, pikkukäpylintu, pajusirkku.

Teksti ja kuva © Eero Haapanen

Jaa tämä juttu:Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Email this to someone
email