Maaliskuun kuukausikokous ja harrastajatutkinto

Maaliskuun kuukausikokous pidetään poikkeuksellisesti vasta kuukauden toisena torstaina, eli 8. maaliskuuta. Kokouspaikka ja aika kuitenkin tutut: Tieteiden talon sali 104 (Kirkkokatu 6, Helsinki) klo 18.00.

Kuukausikokouksessa on luvassa helmikuussa järjestetyn tietokilpailun purku. Tietokilpailun kuvat käydään läpi oikeiden vastausten kera ja voittaja palkitaan. Tietokilpailun kuvat löytyvät täältä: Tietokilpailu 2018

Maaliskuun kokouksen yhteydessä voi osallistua Tringan harrastajatutkintoon. Tutkinto järjestetään kokouspaikalla tuntia ennen kokousta, eli klo 17.00. Tutkintoon on vapaa pääsy, ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Lisätietoja: Tringan harrastajatutkinto

 

Tringan lintutilannekatsaus, viikot 7-8

Kuvassa kaksi kolmesta Vantaalla talvehtivasta tunturikiurusta. ©Micha Fager

Lintumaailmassa on eletty viime viikkoina melko hiljaista aikaa. Kylmä ilmamassa on tuonut kovia pakkasia myös etelään, ja kevätmuuton alku tuntuu vielä lykkääntyvän. Viime vuonna tähän päivämäärään mennessä oli Tringan alueella havaittu jo ensimmäiset muuttavat kiurut, töyhtöhyypät ja kyyhkyt, mutta nyt niitä saadaan todennäköisesti odottaa vielä jonkin aikaa. Keväälle uusia lajeja saatiin viime katsauksen jälkeen vain yksi: taviokuurna Vantaalta.

Jääraja siirtyy etelämmäksi, mutta isoja vesilintukerääntymiä on silti havaittu: 220 kyhmyjoutsenta, 1510 telkkää, 500 isokoskeloa ja 28 tukkakoskeloa Hangosta, sekä 6000 allia, 1100 telkkää ja 550 tukkasotkaa Kirkkonummelta. Syksyn vaelluksen jäljiltä maisemissa on edelleen paljon hiiripöllöjä, viimeisen kahden viikon aikana ilmoitettiin ainakin 11 eri yksilöä.

Vantaalla talvehtivat 3 tunturikiurua ovat keränneet paikalle runsaasti ihastelijoita. Samalla paikalla on havaittu myös mukavat 8 vuorihemppoa. Kivoja talviharvinaisuuksia ovat olleet myös mm. punasotka Karkkilassa, Hangossa talvehtiva vanha muuttohaukka, lapinpöllö Kirkkonummella, sekä Helsingissä edelleen sinnittelevä kangaskiuru.

Tringa haluaa muistuttaa, että kovien pakkasten aikaan on erityisen tärkeää suoda talvehtiville linnuille ruokailurauha, sekä riittävästi tilaa ravinnon etsimiseen. Lintujen jahtaaminen tai lentoon ajaminen vievät turhaa energiaa valoisan ajan tärkeimmästä tehtävästä, eli ravinnon hankkimisesta. Antoisia kevättalven retkiä!

Tringa järjestää rengastuskurssin

Tringa järjestää rengastuskurssin keväällä 2018. Kurssi on tarkoitettu rengastajaksi aikoville, joilla ei ole vielä omaa rengastuslupaa. Kurssi ei edellytä kokemusta rengastuksesta. KURSSI ON TÄYNNÄ.

Kurssin tavoitteena on tutustuttaa rengastukseen, opettaa turvalliset rengastus- ja pyyntitavat ja saada suoritettua oman rengastusuran kannalta tarpeelliset rengastustentit. Kouluttajina toimivat Jukka Hintikka, Samuli Lehikoinen, Pertti Panula ja Markus Piha.

Kurssiin kuuluu neljä Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) tiistai-iltaisin pidettävää iltatapaamista, viikonloppuretki Rönnskärin lintuasemalle ja rengastustentti. Hyväksytysti suoritetun kurssin jälkeen kurssilaiset ohjataan rengastusharjoitteluun, jonka jälkeen he voivat hakea omaa rengastuslupaa.

Tapaamiset ovat tiistai-iltoina 20.3., 27.3., 3.4. ja 10.4. Tieteiden talolla klo 18-19-30. Rönnskärin lintuasemaretket ovat 6.-8.4. ja 13.-15.4., joista osallistutaan toiseen. Lisäksi viimeisen tapaamisen jälkeen järjestetään rengastustentti.

Kurssille otetaan enintään 10 henkilöä, ja sen hinta on 25 euroa osallistujalta. Osallistujien on oltava Tringan jäseniä kurssin alkaessa. Rönnskärin retki järjestetään omakustannusperiaatteella, eli jokainen maksaa omat matka- ja ruokakulunsa sekä Rönnskärin asemamaksun. Koska itsenäinen rengastuslupa voidaan myöntää vain 18 vuotta täyttäneille, niin kurssilaisten tulee olla vuonna 2002 tai sitä ennen syntyneitä.

Ilmoittautuminen tapahtuu sähköpostilla osoitteeseen jukka_hintikka@hotmail.com. Kirjoita ilmoittautumisviestiin vapaamuotoinen, enintään yhden kappaleen mittainen selostus omista rengastussuunnitelmistasi.

Tringan lintutilannekatsaus, viikot 5-6

Pari viimeisintä viikkoa on Etelä-Suomessakin saatu nauttia raikkaista pakkaskeleistä. Pakkasista huolimatta kevättä kohti mennään kovaa vauhtia. Pöllöt aloittelevat kevätsoidintaan, ja esimerkiksi käpylinnut saattavat jo hautoa munia pesillään.

Parikymmensenttinen lumipeite on saanut talvehtivia lintuja kerääntymään entistä enemmän ruokinnoille. Tavallisimpien lajien lisäksi ruokintapaikkojen läheisyydestä voi löytää nyt normaalia enemmän esimerkiksi peippoja, järripeippoja, tiklejä ja nokkavarpusia. Espoosta on ilmoitettu poikkeuksellisen suuri nokkavarpuskerääntymä, vähintään 70 yksilöä! Muita hienoja kerääntymiä ovat olleet mm. 43 pähkinähakkia Lohjalla ja 140 hemppoa Mäntsälässä. Pieniä ja vilkkaita peukaloisia on havaittu helmikuussa ennätysrunsaasti.

Suomenlahden talvehtivia allimassoja pääsee ihastelemaan Uudenmaan rannikolla. Viime viikolla Kirkkonummen Porkkalasta ilmoitettiin 16500 allia. Inkoossa talvehtii 38 lapasotkan parvi, ja Hangosta ilmoitetut 30 uiveloa on toiseksi suurin helmikuinen uiveloparvi Tringan alueelta.

Viime katsauksen jälkeen on Tringan alueelle saatu kolme vuodelle uutta lajia: sinisuohaukka ja kangaskiuru Helsingistä, sekä 3 tunturikiurua Vantaalta. Muista vuodenaikaan nähden mielenkiintoisista lajeista voisi mainita muuttohaukan Hangosta, 3 pikkulokkia Helsingistä, suopöllöt Kirkkonummelta ja Nurmijärveltä, kulorastaan Helsingistä ja niittykirvisen Espoosta. Vuorihemppoja on havaittu Vantaalla 6 ja Mäntsälässä 1.

Tikkaretki Tolkkisiin 10.2.2018 – retkikertomus

Porvoon talvehtijoita

 

Tringan historian ensimmäinen helmikuinen Tikkaretki suuntautui Porvoon Tolkkisten tikkametsään. Keli oli hyvin otollinen talviselle retkelle. Pakkasta oli seitsemisen astetta ja maisema kauniin luminen. Retkeläisiä oli kahden oppaan, Jaana Sarvalan sekä Teemu Sirkkalan, lisäksi yhteensä 39 henkeä.

 

Retki alkoi aamuhämärissä tikkametsässä. Lähes samantien ruokinnalta löytyi paikalla talvehtinut punarinta, joka tosin harmillisesti näyttäytyi vain lyhyen aikaa. Punarinnan lisäksi ruokinnalla pyöri parinkymmenen järripeipon parvi.

 

Osa retkeläisistä lähti katsomaan, mikäli tikkametsän ruovikoituneesta osasta löytyisi lintuja ja niinhän sieltä löytyi. Ensimmäinen mainittava havainto tuli paikallisesta naarasvalkoselkätikasta, joka näyttäytyi hyvin sekä kelon latvassa että lennossa. Samasta paikkaa löytyi myöhemmin vielä varpuspöllö ja osa retkeläisistä pääsi näkemään sekä kuulemaan viiksitimaleita ruovikosta. Samaan aikaan ruokinnalle saapui palokärki ja harmaapäätikka tuli myös ihmettelemään retkeläisiä ruokinnan läheisiin koivuihin.

Varpuspöllö. Kuva: Jaakko Koponen

 

 

Suurin osa porukasta lähti kävellen Tanssisaaren parkkipaikalle katsomaan merikotkia. Paikalta löytyi yhden vanhan merikotkan lisäksi pari harmaalokkia.

 

Retkeläiset tikkametsässä. Kuva: Markus Kanninen

 

 

Tolkkisista matka jatkui Karjalaiskylän kautta Kuninkaanporttiin kahville.

 

Bussimme sulautui muiden isojen kulkuneuvojen joukkoon. Tässä tähystetään piekanaa. Kuva: Jaana Sarvala

Sekä Karjalaiskylässä että Kuninkaanportissa näimme piekanat ja kahvitauolla nuorisosta kaksi innokkainta lähti kuvaamaan tuloksekkaasti piekanaa.

 

Piekana Kuninkaanportissa. Kuva: Jaakko Koponen

 

Kuninkaanportin jälkeen seuraavana kohteena oli Sikosaarentie Ruskiksella. Tieltä ei löytynyt valitettavasti timaleita emmekä kerenneet näkemään tiellä hetkeä aikaisemmin äännelleitä peukaloisia. Päätimme käydä myös Sikosaaressa pikaisesti pohjantikkaa etsimässä, mutta tuloksena oli vain kaksi käpytikkaa. Pieni porukka onneksi onnistui näkemään aina yhtä sympaattisia pyrstötiaisia ja takaisin kävellessä saimme kaikki katsella rauhassa Kokonniemen eteläkärjen puissa istunutta isolepinkäistä.

Pyrstötiaisia katsomassa Sikosaaren metsäpolulla. Kuva: Jaana Sarvala

 

 

Sikosaarentieltä päätimme vielä jatkaa Kråköhön katsomaan merikotkia ja lokkeja. Lähes samantien bussin pysähdyttyä Kråkössä näimme jo kaksi merikotkaa. Kotkapariskuntaa seuratessa Haikkoon selältä löytyi kaksi merilokkia sekä muutamia harmaalokkeja. Tarkemmalla etsimisellä Haikkoon selän reunoilta kuusten latvoista löytyi yhteensä ainakin kuusi eri merikotkaa. Hetken kuluttua löytyi Mäntysaaren suunnalta lennosta piekana. Muutama retkeläisistä kerkesi tämän linnun näkemään ennenkuin se katosi. Ei kulunut kauaakaan, kun Haikkoon selän päältä löytyi toinen iso petolintu, joka määrittyi yllättäen hiirihaukaksi. Hiirihaukan kadottua näkyvistä samalta suunnalta löytyi vielä selän ylitse lentänyt varpushaukka.

 

Kuva Jaana Sarvala

 

Kråköstä lähtiessä saaren sillalla pysähtyminen ei tuottanut puukiipijää kummempaa.

Moottoritiellä Kulloon kohdalla näimme vielä yhden isolepinkäisen.

 

Kaikenkaikkiaan retkellä nähtiin 35 lajia. Tikat sekä timalit onnistuivat myös suunnitelman mukaan. Oppaat kiittävät retkeläisiä taas hyvästä retkipäivästä!

 

Oppaanne, Teemu Sirkkala

Lauantaina 10.2. Tringan von Wright -esityksiä Ateneumissa

Ateneumin taidemuseossa on lauantaina 10.2. kahden tringalaisen luennot von Wrightin veljeksien linnuista.

Klo 12: Von Wrightin veljekset -näyttelyn opastus lintuharrastajan silmin. Vetäjänä Eero Haapanen.

Klo 13: Miten Helsingin linnusto ja lintuharrastus ovat muuttuneet von Wrightin veljesten ajoista? Jukka Hintikka

Klo 14: Muuttuneet maisemat. Magnus von Wrightin Helsinki-maisemat ja kuvat nyky-Helsingistä ja pääkaupunkiseudulta.

Mukaan pääsee Ateneumin sisäänpääsymaksulla.

Tringan tietokilpailu 2018

Tringan helmikuun kuukausikokouksessa nähtiin perinteiseen tapaan tietokilpailu, eli määrityskuvakisa. Tänä vuonna kisassa ei ollut erillisiä sarjoja, vain yksi 50 kuvan sarja. Jokainen määrityskuva oli näkyvillä 45 sekunnin ajan ja kuvien välissä 9 sekunnin vastausaika. Tietokilpailun tulokset ja oikeat vastaukset paljastetaan seuraavassa kuukausikokouksessa 8. maaliskuuta.

Pisteytys oli myös toisenlainen kuin ennen: oikeasta vastauksesta sai yhden pisteen, tyhjästä tai väärästä vastauksesta nolla pistettä.

Tämänkertaisten kisakuvien luvattiin ennakkoon olevan helpompia kuin edellisvuosien tertiaalitosikko-sarjan vaikeiksi todetut kuvat. Oliko tämän vuoden kisa helpompi kuin edelliset, sen voi jokainen arvioida itse – kuvat löytyvät täältä: Tietokilpailu 2018

Tapanilan talvilinnut 4.2. retkikertomus

Lämpömittari näytti retkiaamuna miinus 15 eli taisi tulla tähänastisen talven Tapanilan pakkasennätys. 9 kylmyyttä pelkäämätöntä retkeläistä aloitti retken Tapanilan asemalta, jossa meidän retkiporukan lisäksi oli aurinkoista sunnuntaiaamua viettämässä puluporukka. Muutama talitiainen, sinitiainen ja  harakka – tämä kolmikko oli Pihabongauksessakin Top 3 –  nähtiin alkumatkasta Fallkullantien varressa. Myös varpusia tirskutti pensaikoissa.

Fallkullan tilan reunamilla tähysimme, josko korkeiden kuusiaitojen tyvissä näkyisi fasaaneja. Suomen fasaanikanta kun on peräisin juuri tältä alueelta, kun suklaistaan paremmin tunnettu Karl Fazer toi Saksasta v. 1901 Malmille Suomen ensimmäiset fasaanit. Fasaaneja ei näkynyt mutta lähes yhtä koreita joskin huomattavasti pienempiä tiklejä paistatteli auringon valossa 5 kappaletta ihan vieressämme puiden latvoissa. Samoissa puissa näimme myös viher- ja järripeipon. Longinoja oli aika lailla jäässä. Seuraavat lajit retkilistaan saatiin, kun havaitsimme valopylväässä ruokailevan käpytikan ja pari mustarastasta lentelemässä edessämme edestakaisin polun yli.

Fallkullan vieressä olevien viljelyspalstojen reunamilta löytyi talvehtiva peippo ja ruokinnalta pikkuvarpusia. Fallkullan väki oli ystävällisesti järjestänyt myös meille ruokintaa ja lämmintä juomaa. Kiitos Maarit ja Jonna!

 

 

Fallkullassa oli kuluneella viikolla vapautettu Korkeasaaressa hoidettavana ollut lehtopöllö. Fallkullan työntekijä kertoi, että edellispäivänä lehtopöllö – mahdollisesti tämä sama vapautettu – oli nähty tilan pihamaan isossa kuusessa. Nyt emme sitä löytäneet.

 

 

Loppuretkestä kuljimme vielä Longinojaa seuraten pohjoiseen. Näimme naakkoja ja variksia. Puron varrella näimme juoksemassa tai pikemminkin kiitämässä lumenvalkean lumikon. Tasankotien sillan luona purossa oli sula. Sulassa oli 56 sinisorsaa ja 1 naarastavi.

 

 

Yksi poikkeavan värinen sorsa sai runsaita liehittelyjä.

 

Retkellä kohtasimme lintujen ohella muitakin eläimiä, lumikon lisäksi

ja

 

 

Kiitos retkeläisille kivasta retkestä!

Oppaana oli, tämän kirjoitti ja kuvat kuvasi Jaana Sarvala

Talviretki Suomenlinnaan 3.2.2018- retkikertomus

Talviretki Suomenlinnaan 3.2.2018- retkikertomus

 

Hieman ennen kello yhdeksää Suomenlinnan lautan lähtölaiturille oli kokoontunut kolmekymmentä lintuharrastajaa valmiina lähtemään Suomenlinnan retkelle. Sää oli talvinen; nelisen astetta pakkasta ja pakkasen purevuutta piristi kylmä koillistuuli. Tämä ei kuitenkaan lämpimästi pukeutuneita retkeläisiä haitannut.

 

Lauttamatkan aikana näkyi harmaa-, kala-, sekä merilokkeja ja vesilinnuista telkkiä ja isokoskeloita.

 

Retkellä oli mukavasti myös nuoriso edustettuna. Kuva: Markus Kanninen

 

Suomenlinnaan päästyämme lähdimme kiertämään saarta myötäpäivään rantoja pitkin. Idän suunnalta yritimme löytää alueella pyörinyttä kanadanhanhi parvea, mutta paikalta löytyi vain kaksi kyhmyjoutsenta. Seuraavalla pysähdyksellä löytyikin jo enemmän katseltavaa. Pienestä puistosta löysimme muun muassa puukiipijän, räkättirastaan, punatulkun, tiklejä, sekä viherpeippoja.

 

Ensimmäisen kerran nousimme korkeammalle alleja etsimään Kustaanmiekan Länsipuolen valleille. Paikalta löysimmekin kymmenen allin parven sekä lisää telkkiä ja isokoskeloita.

 

Seuraavana pysähdyspaikkana oli Kustaanmiekan kärki ja sen vallit. Kustaanmiekan kärjestä näkyi kaukana merellä lisää alleja sekä isokoskeloita. Retken yllättävin havainto saatiin myös tästä paikasta. Eräs retkeläisistä huomasi Vallisaaressa koivussa istuvan linnun. Hetken ihmettelyn jälkeen laji varmistui uuttukyyhkyksi! Saimme onneksi rauhassa katsella kyyhkyä, ennenkuin se lähti jatkamaan matkaansa. Tällä välin tarkkasilmäiset nuoret olivatkin löytäneet kaukaa luodoilta kaksi merikotkaa, joita pääsimme kaukoputkilla katselemaan.

 

Merikotkien tarkkailua Kustaanmiekan kärjessä. Kuva: Jaakko Koponen

 

Kylmä tuuli ajoi porukan hetken seisoskelun jälkeen uudestaan liikkeelle ja päätimme etsiä suojaisemman paikan eväiden syömiselle. Eväspaikaksi valikoitui Susisaaren urheilukentän viereinen valli. Tästä näimme hieman paremmin saman kymmenen allin parven merellä sekä isolepinkäinen näyttäytyi hetkellisesti lennossa.

 

Eväiden syönnin jälkeen matka jatkui telakan kautta takaisin Iso-Mustasaaren puolelle. Seuraavat pikkulinnut löytyivät Suomenlinnan kirjaston kohdilta. Paikalta löytyi varpusia, viherpeippoja, mustarastaita, tiaisia sekä retken ensimmäiset urpiaiset. Matka jatkui ja osa retkeläisistä lähti suuntaamaan takaisin mantereelle aikaisemmalla lautalla.

 

Sinnikkäimmät retkeläiset lähtivät uhmaamaan tuulta vielä Länsi-Mustan valleille. Kovassa tuulessa näimme vielä parven räkättirastaita sekä nopeasti ohi lentäneen kanahaukan.

 

Takaisin lautalle päin kävellessämme huomasimme vielä kaupan takaa pienen urpiaisparven, jota lähdimme katsomaan tarkemmin. Parvesta löytyi hyvin vaalea lintu, mutta suuri nokka ja viiruinen yläperä osoitti linnun kuitenkin olevan tavallinen urpiainen.

 

Kylmästä säästä huolimatta retki oli onnistunut ja lajeja näimme yhteensä 27.

 

Allekirjoittanut kiittää retkeläisiä mukavasta retkipäivästä!

 

 Teemu Sirkkala