Lintusää 28.–30.3.2018: Muuttokevät etenee madellen korkeapainesäässä

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Kylmä, joskin kaunis ja heikkotuulinen korkeapainesää jatkuu. Muuttokevät etenee hitaasti madellen päivisin. Vaikka lämpötila ei juuri sulata lunta, niin voimakas auringon säteily suurentaa pälviä pikku hiljaa. Päivisin melko lämmin ja aurinkoinen sää tuuppaa aikaisia muuttajia tulemaan hiljalleen. Sää suosii etenkin ensimmäisiä kurkia, variksia, kiuruja, kyyhkyjä ja petolintuja (hiirihaukka, merikotka sekä ensimmäiset muuttavat maakotkat, ampu-, varpus- ja tuulihaukat). Myös hanhien etujoukkoja tulee. Yömuuttajilla on kalseammat olot ja kosteikkojen jäätyminenkin hillitsee metsävikloja, lehtokurppia ja taivaanvuohia tulemasta vielä. Retkisäät ovat upeat, mutta lintuvyöry antaa odottaa itseään.

Ke–pe: Heikkoa tuulta ja verraten selkeää paitsi keskiviikkona iltapäivällä tulee tämän päivän tapaan lumikuuroja yleisesti. Iltapäivisin on muutama plusaste sisämaassa, yöllä kymmenkunta astetta pakkasta.

La–su, arvio: Edelleen on verraten selkeää ja aurinkoista, mutta Suomenlahdella voimistuu idän-koillisenpuoleinen tuuli vähitellen, Itämerellä voimakas ja kylmä pohjoisvirtaus, sekä Baltiassa lumipyry, mitkä lamauttavat muuttoa entisestään. Positiivisena kehityksenä on lämmin virtaus Afrikasta Kaakkois-Eurooppaan; muuttajat lähestyvät.

Tringa ry:n kevätkokous 5.4.2018 klo 18.00 Tieteiden talolla

Tervetuloa Tringa ry:n sääntömääräiseen kevätkokoukseen torstaina 5.4.2018 klo 18.00 Tieteiden talolle (Kirkkokatu 6, Helsinki). Kokouksessa käsitellään sääntöjen mukaisesti seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus.

2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

4. Hyväksytään kokouksen esityslista.

5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus sekä tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan lausunnot

6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta.

7. Kokouksen päättäminen.

Tringan viime vuoden toimintakertomukseen voi tutustua täällä: Toimintakertomus 2017
Tase ja tuloslaskelma löytyvät täältä: Tase ja tuloslaskelma 2017

Sääntömääräisen osuuden päätyttyä noin klo 19 vuorossa on valokuvataitelija Sanna Kanniston kuvaesitys.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Tringa ry:n hallitus

Tringan lintutilannekatsaus, viikot 11-12

Töyhtöhyypän kuvasi ©Jonne von Hertzen

Vihdoinkin kevät! Kyllä se sieltä näyttää taas tulevan, tosin hitaanlaisesti ja huomattavasti viime vuotta myöhäisempänä. Kuluneella viikolla lyötiin kevätmuuton alkutahdit kunnolla käyntiin, kun mm. hanhia, joutsenia, haahkoja, töyhtöhyyppiä, kyyhkyjä ja kiuruja saapui jo sadoittain Uudellemaalle. Keväälle uusia lajeja saatiin viime katsauksen jälkeen 7; pikkujoutsen, metsä- ja tundrahanhi, kurki, töyhtöhyyppä, pikkukajava sekä sepelrastas.

Avoimilta ja vähälumisilta peltoaukeilta voi nyt löytää muuttomatkallaan pysähtyvien lintujen kerääntymiä. Esimerkiksi Hangossa on havaittu parhaimmillaan jo 150 kiurua ja 60 kottaraista, ja Vantaalla 60 uuttukyyhkyä yhdellä pellolla. Hangon lintuasemalla havaittiin viikonloppuna muutolla mm. 249 haahkaa ja 6 kulorastasta. Myös päiväpetolintujen, kuten hiiri- ja varpushaukkojen sekä merikotkien muutto alkaa pikkuhiljaa kiihtymään; Espoossa ynnättiin lauantaina 15 muuttavaa hiirihaukkaa. Kurkien ensimmäiset tunnustelijat saapuivat viikolla Tringan alueelle muutaman yksilön voimin.

Viime viikkojen harvinaisimmat linnut ovat olleet pikkukajava Hangossa, isolokki Espoossa, sekä sepelrastas ja tunturikiuru Helsingissä.

Tringan BirdLife-ansiomerkki Risto Willamolle

Tringa on myöntänyt Tringan BirdLife-ansiomerkin ympäristönsuojelutieteen yliopistonlehtori Risto Willamolle. Merkki luovutettiin tänään Risto Willamon 60-vuotisjuhlaluennon yhteydessä Viikissä.

Risto Willamo on aktiivinen lintuharrastaja Raaseporissa, ja hän on Tringan Raaseporin paikallisjaoston Lullulan kantavia voimia. Hän on osallistunut moniin linnustonselvityksiin sekä maastojyränä että koordinaattorina.

Monissa Vuoden lintu -projekteissa Raasepori on ollut Tringan parhaiten selvitettyjä kuntia, ja kiitos siitä kuuluu paitsi kaikille laskijoille, myös ennen kaikkea koordinaattorina toimineelle Ristolle. Esimerkiksi törmäpääskyjen pesimälaskennat ja laulujoutsenen reviiriarviot toteutettiin Raaseporissa niin hienosti, että mikä tahansa Suomen kunta olisi voinut ottaa niistä mallia.

Tringa-lehteen Risto on kirjoittanut linnustonselvitysten lisäksi esimerkiksi lasten ja nuorten lintuharrastuksesta ja Lullulan alueen toiminnan esittelemisestä.

Tringa toivottaa Ristolle merkkipäivänä onnea ja menestystä kaikkin tuleviin pesimälinnustokoitoksiin!


Risto Willamo 60-vuotisjuhlaluennollaan © Markus Seppälä

Retkitoimikunta tiedottaa

Hyvää alkukevättä tringalaiset!

Tringan linturetkikevät alkaa pikkuhiljaa kiihtyä. Toukokuussa Tringan jäsenretkelle voi halutessaan osallistua joka kolmas päivä!

Retkivalikoimaan on vastikään lisätty Vanjärven yölaulajaretki kesäkuussa ja Eilatin matka marraskuussa. Kannattaa seurata tapahtumakalenteria, sillä uusia retkiä on tulossa vielä keväällekin. Tringan tapahtumakalenteri löytyy täältä:

https://www.tringa.fi/tapahtumakalenteri/

Retkien ohella tarjolla on huhtikuun alusta alkaen torniopastuksia. Tiedot näistäkin löytyvät tapahtumakalenterista. Retkeläisten toiveesta myös Vanjärvellä pidetään kaksi torniopastusta. Tringalla on jäsenilleen tarjolla kaksi yhdistyskaukoputkea, joita lainataan maksutta lyhytaikaiseen käyttöön. Yhdistyskaukoputkista löytyy tietoa täältä:

https://www.tringa.fi/yhdistyskaukoputket/

Retkitoimikunta on päättänyt kevään aikana kokeilla jollain/joillain retkillä uutta ilmoittautumisjärjestelmää, jossa retkimaksu maksetaan varauksen yhteydessä. Kokeiluvaiheessa kannattaa lukea erityisen tarkasti retkien ilmoittautumisohjeet. Tiedotamme muutoksista lisää, kun saamme kokemuksia siitä, onko uusi järjestelmä käyttökelpoinen.

Syksyn bussi- ja kävelyretket julkaistaan huhtikuun aikana.

Vielä on viikko aikaa osallistua Tringan jäsenkyselyyn, joka löytyy täältä:

https://www.tringa.fi/jasenkysely/

Kyselyssä voi mm. kertoa mielipiteitä Tringan retkistä ja esittää retkikohdetoivomuksia.

 

terveisin

Jaana Sarvala

Tringan retkivastaava

 

 

 

 

 

 

Lintusää 24.–28.3.2018: Viikonloppuna hyvää muuttosäätä

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Tänä viikonloppuna muutto edistyy jonkin verran, mutta jo maanantaina palaa harvinaisen kylmä pohjoinen virtaus ja kevään eteneminen pysähtyy jälleen ensi viikoksi.

La: Etelän ja lounaan välistä tuulta, joka aamulla on heikkoa-kohtalaista, päivällä kohtalaista-navakkaa ja illalla merellä jopa kovaa. Aikaisin aamulla pakkasta, joka nopeasti lauhtuu hiukan plussan puolelle. Enimmäkseen on pilvistä mutta poutaa. Jos alapilvi ei ole liian alhaalla, melko hyvä muuttosää vallitsee.

Su: Aamulla kohtalaista- navakkaa WSW-tuulta, joka päivällä tai illalla kääntyy pohjoiseen ja heikkenee vähän. Pilvistä-puolipilvistä ja mahdollisesti lumi- tai räntäsadetta, varsinkin illalla. Lämpötila on usean asteen nollan yläpuolella ja muuttosää on hyvä tuulen kääntymiseen asti.

Ma–ke: Hyvin kylmä ilma leviää Pohjois-Eurooppaan, yön minimit ovat 10-15 astetta pakkasta, ja päivälläkin on muutama aste pakkasta. Ma pohjoistuuli on kohtalaista ja aamulla voi sataa lunta, mutta tuuli heikkenee ti-ke ja sää muuttuu poutaiseksi ja aika selkeäksi. Talviset hienot hiihtokelit vallitsevat, mutta kevätmuuttoa sää ei vauhdita, kun lumi- ja jääpeite eivät juurikaan sula. Kylmä näyttäisi jatkuvan tuon jälkeenkin.

Tringa etsii uutta suojelutyöntekijää

Haluatko toimia monimuotoisen luonnon edistämiseksi ja turvaamiseksi? Kiinnostaako vaikuttamistyö? Hae Tringan suojelusihteeriksi!

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry etsii uutta suojelutyöntekijää. Toimenkuvaan kuuluu Tringan toimialueen maankäytön suunnittelun ja muiden lintuihin vaikuttavien päätösten seuraamista ja niihin vaikuttamista mm. erilaisia kannanottoja valmistelemalla. Lisäksi tehtäviin kuuluu tiedottamista ja aktiivista yhteydenpitoa muihin sidosryhmiin.

Tarjoamme:

  • Harvinaisen mahdollisuuden tutustua käytännön linnustonsuojeluun ja ajankohtaisiin luonnonsuojelukysymyksiin aitiopaikalta.
  • Mielekkään ja merkityksellisen työn, jossa on mahdollista päästä vaikuttamaan luonnonsuojelun puolesta.
  • Työpisteen BirdLife Suomen toimistolla mukavassa ja ammattitaitoisessa työyhteisössä

Odotamme hakijalta:

  • Kiinnostusta linnuston ja luonnonsuojelun kysymyksiin.
  • Biologian, ympäristöalan tai muita soveltuvia opintoja.
  • Viestintäosaamista, yhteistyötaitoja sekä kykyä työskennellä myös itsenäisesti.

Eduksi katsotaan:

  • Kokemus yhdistystoiminnasta ja hallinnollisiin päätöksiin vaikuttamisesta.
  • Kaavoituksen perusperiaatteiden tuntemus
  • Lintuharrastustausta on plussaa, muttei välttämätön.

Työ on osapäiväistä, ja työaika on itse valittavissa tehtävien kiireellisyys huomioiden. Kokonaistyöaika vuodessa vastaa noin 4 kk:n työntunteja. Tehtävään perehdytetään.

Lisätiedot: puheenjohtaja Jukka Hintikka – puheenjohtaja(ät)tringa.fi
suojelusihteeri Hanna-Maija Kehvola – suojelusihteeri(ät)tringa.fi

Kiinnostuneita pyydetään lähettämään hakemuksensa sunnuntaihin 8.4.2018 mennessä sähköpostitse: puheenjohtaja(ät)tringa.fi


kuva © Hanna-Maija Kehvola

Lintusäätiedote 18.–20.3.2018: Kevät ei etene – länsituuli avaa railoja saariston edustalle

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Tänä vuonna kevään tulo alkaa näyttää tosi myöhäiseltä, sillä seuraavakin viikko on valtaosin surkeaa muuttosäätä ja kevään etenemistä. Sunnuntaina ja maanantaina on päivällä leuto föhn-tuuli, mutta sen tulosuunta lännestä on huono muuttolinnuille etenkin, kun kylmä koillinen virtaus jatkuu Itämeren eteläpuolella hyydyttämässä lähtöä sieltä, eikä lumipeite ole sulanut Ruotsista.

Su–ma: Kohtalaista-navakkaa lännenpuoleista tuulta, verraten selkeää – vaihtelevaa pilvisyyttä ja maanantaina myös joitakin lumikuuroja. Päivällä enimmillään jopa +5 astetta, mutta vain vähäistä muuttoa on odotettavissa huonon tuulen suunnan takia. Parhaiten tuuli suosii ensimmäisten vesilintujen etenemistä, sillä länsituuli avaa railoja ja avovesialueita saariston edustalle.

Ti: Pohjoiseen kääntyvää tuulta, pakastuvaa ja ajoittain lumisadetta (kylmän purkaus). Muuton alku hyytyy taas täysin.

Loppuviikon arvio: Aluksi tilapäisesti vähän lauhempaa ja lumisadetta, mutta pian taas uusi kylmän purkaus. Kevät ei edisty.

Alkukevään retki Itä-Uudellemaalle 17.3.2018- retkikertomus

 

 

Alkukeväiselle Itä- Uudenmaan retkelle lähti kylmänä pakkasaamuna yhteensä 20 retkeläistä sekä oppaat Teemu Sirkkala ja Mikko Savelainen. Keli oli kauniin aurinkoinen ja tuuli puhalteli pohjoisesta.

 

Ensimmäisenä retkikohteena oli jo perinteeksi muodostunut  pysähdys Porvoossa Tolkkisten tikkametsässä. Paikka oli taas nimensä arvoinen, sillä reilun tunnin pysähdyksellä havaitsimme paikalta käpy-, valkoselkä- ja  harmaapäätikat sekä palokärjen.

Tikkametsässä timaleita kuuntelemassa. Kuva: Teemu Sirkkala

Muita mainittavia havaintoja olivat männyssä päivehtinyt lehtopöllö, ruovikossa äännelleet viiksitimalit sekä ruokinnalla pyörinyt punarinta. Järripeippoa sekä useampia peippoja päästiin katselemaan kaukoputkilla.

Teemun löytämä päivehtivä lehtopöllö. Kuva: Teemu Sirkkala

Tikkametsästä kävelimme Tanssisaaren parkkipaikalle, josta katselimme kaukana kuusissa istuskelevia merikotkia.

Tolkkisista jatkoimme Kuninkaanporttiin kahvitauolle, jonka aikana ei kertynyt tällä kertaa mainittavia havaintoja.

 

Kahvittelun jälkeen bussin keula kääntyi Loviisaa kohden, jossa kohteenamme oli Loviisan ydinvoimalan sula-alueet. Matka taittui nopeasti ja voimalan portilta kävelimme lyhyen matkaa siten, että saimme hieman näkyvyyttä sula-alueen suuntaan. Voimalan länsipuolelta näkyvyys sulaan on heikko, mutta paikalta löytyi kuitenkin useita telkkiä sekä tukkasotka ja kaksi isokoskeloa. Eniten retkeläisiä ilahdutti hienosti yli lentänyt nuorehko merikotka.

Loviisan ydinvoimalalla ohi lentänyt merikotka. Kuva: Teemu Sirkkala

 

Keli oli hienon aurinkoinen, mutta jäinen meri sekä pohjoistuuli pitivät huolen siitä, ettemme muuttolintuja onnistuneet näkemään. Paikalla oli kuitenkin mielenkiintoista käydä ja muutama henkilö saikin tukkasotkasta vuodenpinnan.

Loviisan ydinvoimalalta jatkoimme Koskenkylän Nesteen pohjoispuolella sijaitseville koskille koskikaraa etsimään. Nyt paikka oli tyhjä, mutta olipahan mukava käydä kääntymässä kauniissa koski ympäristössä.

 

 

Koskenkylän koskella. Kuva: Teemu Sirkkala

 

Seuraavaksi yritimme koskikaraa Porvoossa Ilolan Sanisbackenin koskelta. Paikalta löytyi hienosti kaksi koskikaraa, joita pääsimme katselemaan hienosti sillalta käsin. Karat ääntelivät mukavasti ja kisailivat keväisin tunnelmin jäisen kosken reunoilla.

Koskikara Ilolassa. Kuva: Teemu Sirkkala

Ilolan jälkeen teimme nopean huoltoasema pysähdyksen uudestaan Kuninkaanportissa, josta matka jatkui Kråkön suuntaan. Kråkössä sillan viereinen vesialue oli yllättäen jäässä ja pellotkin olivat tyhjät linnuista. Lyhyt staijaushetki ei tuottanut neljää merikotkaa kummempaa. Kråkön länsipuolelta katselimme merikotkia pitkään Haikon selän suunnalta ja yhteensä paikalta ynnättiin ainakin seitsemän eri yksilöä. Kaukoputkilla päästiin ihastelemaan myös merikotkan upeaa pukumuuntelua. Kaukaa  lännen suunnalta löytyi myös paikallisen oloinen hiirihaukka ja erikoisen näköinen harmaalokki kummastutti lokkiparvessa.

 

Kråkön jälkeen keula kääntyikin jo Helsinkiä kohden ja paluumatkalla bussin ikkunasta löytyi vielä yksi merikotka Sipoossa Boxin peltojen kohdalla.

 

Retkellä saatiin nauttia mitä hienoimmasta säästä ja lintujakin nähtiin mukavasti. Esimerkiksi merikotkia näimme lähemmäs 15 eri yksilöä ja lajeja kertyi yhteensä lopulta 38.

 

Retkioppaat kiittävät retkeläisiä taas mitä hienoimmasta retkestä!

 

Oppaanne,

Teemu

Helsingin tärkeät ja lintualueet ja merkittävä linnusto -raportti on julkaistu

Tringan vapaaehtoisten lintukartoittajien ja havainnoijien yhteinen työ on saatettu kirjoihin ja kansiin. Tänään julkaistu raportti “Helsingin tärkeät ja lintualueet ja merkittävä linnusto” esittelee suojelullisesti merkittävien lintulajien edustavimmat pesimäalueet ja 136 tärkeää linnustokohdetta.

Raportti osoittaa, että linnuille on yhä tilaa pääkaupungissamme. Erityisesti Helsingin saaristo ja merenlahdet ovat myös valtakunnallisesti arvokkaita linnustoalueita. Sen sijaan niittyjen ja peltojen lajisto on ahdingossa. Esimerkiksi peltopyy ja kuovi ovat hävinneet Helsingistä.

Raportti osoittaa, että kaupungin tulisi keskittyä entistä enemmän linnuille ja muulle luonnolle merkittävien alueiden hoitoon ja suojeluun. Tässä työssä tarvitaan suunnittelua, seurantaa ja hoito- ja suojelutoimenpiteiden toteuttamista. Moni merkittävä luontoalue on saanut odottaa suojelun toteuttamista suojeluohjelmasta toiseen.

Helsingin kaupungin julkaisema raportti pohjaa suurelta osin Tringa ry:n jäsenistön talkootöinä tekemiin pesimälintulaskentoihin ja havaintoihin. Laskennoissa on ollut mukana yli sata tringalaista, ja raportin on koostanut Tringan lintualuevastaava Margus Ellermaa.

Lintusäätiedote 13.–17.3.2018: Kevätsää piipahtaa tiistaina, muuten muutto viipyy vielä

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Kevätsää piipahtaa meillä vielä huomenna, mutta vain hetken muuttuakseen taas talviseksi. Kevätmuuton alku ei käynnisty kunnolla tälläkään viikolla. Huomisen leudossa säässäkin on vielä liikaa lunta ja jäätä sekä matalaa pilveä, jotta muuttajia tulisi kuin korkeintaan muutamia.

Ti: Kohtalaista etelän ja kaakon välistä tuulta, pilvistä ja yleisesti sadetta, tihkua ja matalaa pilveä. Plusasteita on, mutta ei muuttoa nimeksikään.

Ke: Kohtalaista-navakkaa luoteistuulta, poutaa ja päivällä lännestä selkenevää. Muutama ensitunnustelija voi tulla. Lämpötila on lähellä nollaa.

To–la, arvio: Heikkoa-kohtalaista pohjoisenpuoleista tuulta, verraten selkeää, mutta yöllä reilusti pakkasta ja päivälläkin muutama aste. Petolintuja, lähinnä merikotkia, voi liikuskella, ja mm. ensimmäisiä kiuruja, uuttukyyhkyjä ja harmaalokkeja voi tulla vähän. Yleisesti ottaen muutto on kuitenkin edelleen vähäistä. Ulkoilusää on hieno.

Tringan lintutilannekatsaus, viikot 9-10

Kuvassa peltopyy ©Matti Rekilä

Maaliskuu lähestyy puoltaväliään, mutta kunnon alkurynnistys lintujen kevätmuuttoon antaa vielä odottaa itseään. Viikonloppuna saatiin kuitenkin jo pieniä maistiaisia, kun ensimmäiset paluumuuttavat laulujoutsenet, merihanhet ja harmaalokit havaittiin. Viime viikon aikana on ilmoitettu myös useita muuttavia uuttu- ja sepelkyyhkyjä, sekä yksi muuttava kiuru.

Nyt on paras ajankohta lähteä pöllöretkelle. Pöllöjen kevätsoidin uhkaa kuitenkin jäädä tänä vuonna melko vaisuksi, sillä Etelä-Suomessa on menossa ilmeisen huono myyrävuosi. Myyräkadon takia osa pöllöistä on lähtenyt nälkävaellukselle; viime viikkoina on havaittu esimerkiksi useita viiru-, sarvi- ja helmipöllöjä päiväsaikaan taajamissa ja kaupunkimetsissä.

Viimeisten kahden viikon aikana saatiin Tringan alueelle yksi keväälle uusi laji, kun Mäntsälästä löytyi 7 peltopyyn parvi. Tringan alueelta peltopyyn luonnonvarainen kanta on nykyään lähes kadonnut, mutta Itä-Uudenmaan kanta on melko vakaa. Nämäkin linnut viihtyvät enimmäkseen Pukkilan puolella.

Harvinaisista talvehtijoista monet ovat edelleen nähtävissä tutuilla paikoilla. Parhaimpina voisi mainita 3 tunturikiurua Vantaalta, kangaskiurun ja rautiaisen Helsingistä, sekä mustapääkertun Espoosta. Helsingissä 2 valkoposkihanhea onnistuivat talvehtimaan jo kolmannen perättäisen talven pienessä sulassa Töölönlahdella.

 

Karjaan Läppträsketille rakennettiin tekosaari pesimälintujen turvaksi

Tringan paikallisjaoston Lullulan aktiivit rakensivat viikonloppuna talkoovoimin Raaseporissa sijaitsevalle Karjaan Läppträsketille tekosaaren, jonka toivotaan tarjoavan pesimälinnuille, erityisesti kosteikon avainlajille naurulokille, suojaa nisäkäspetojen saalistusriskiltä.

Läppträsket eli Lepinjärvi on Uudenmaan parhaita lintujärviä ja tärkeä kosteikkolintujen pesimäalue. Järvellä ja sen laitamilla pesiviä lajeja ovat esimerkiksi kyhmyjoutsen, laulujoutsen, härkälintu, kurki, pikkutikka ja rastaskerttunen. Muutonaikaisena levähdysalueena Läppträsketillä on merkitystä esimerkiksi kyhmy- ja laulujoutsenelle, merihanhelle, haapanalle, tukkasotkalle, uivelolle, härkälinnulle ja nokikanalle.

Natura 2000 -verkostoon kuuluva Läppträsket on hyväksytty kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon eli ns. Ramsar-kohteeksi. Läppträsket sisältyy myös valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan.

Luvat rakentamiselle saatiin Uudenmaan ELY-keskukselta ja Metsähallituksesta.

Ohessa Aleksi Lehikoisen kuvasarja rakentamisesta.

Tringan tietokilpailun 2018 ratkaisut

Tringan tietokilpailun 2018, eli määrityskuvakisan, ratkaisut käytiin läpi viime torstain kuukausikokouksessa. Kisassa oli tänä vuonna vain yksi sarja ja pisteidenlaskutapa poikkesi hieman aikaisempien vuosien kisoissa: Oikeasta vastauksesta sai yhden pisteen, tyhjästä ja väärästä vastauksesta 0 pistettä. Kisan mainostettiin olevan hieman edellisvuosia helpompi, mutta silti vain 14 osallistujaa palautti vastauspaperin. Kisan purusta vastasi Tringan Ark:n jäsen Petteri Hytönen.

Kisan voitto meni Markus Lampiselle (38 pistettä), 2. sija Jarkko Santaharjulle (37) ja kolmannelle sijalle ylsi Tomas Swahn (36). Kisan voittaja palkittiin Tringan hupparilla. Lisäksi kaikkien vastauspaperin palauttaneiden kesken arvottiin Tringan t-paita, joka meni Aleksi Mikolalle.

Määrityskilpailu oli Pasi Pirisen ja Sampo Laukkasen laatima. Kisan kuvat olivat Pasin, Sampon sekä Anna Palmroosin ottamia. Tietokilpailun kuvat löytyvät täältä: Tietokilpailu 2018

Kisan vastaukset ja tulokset löytyvät täältä: Tietokilpailun ratkaisut 2018

 

Tringa hakee muutosta Helsingin yleiskaavaan

Tiedote 7.3.2018

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry jätti tänään valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen Helsingin yleiskaavasta. Tringa vaatii valituksessaan rakentamisvarausten poistamista Viikin pelloilta, Pornaistenniemestä, Herttoniemen ja Hallainvuoren metsistä sekä Saunalahden ympäristöstä.

Vanhankaupunginlahti on kansainvälisesti merkittävä lintukosteikko, jonka arvot tulee turvata maankäytön suunnittelussa. Yhdistys katsoo, että yleiskaavassa osoitettu rakentaminen lahden ympäristössä johtaa Vanhankaupunginlahden lintuvedet -Natura-alueen suojelun perusteena olevien linnustoarvojen heikentymiseen. Lisäksi Natura-vaikutusten arviointi on yhdistyksen mukaan jäänyt puutteelliseksi, sillä siinä ei ole asianmukaisesti tunnistettu ja arvioitu Natura-alueeseen kohdistuvia yhteisvaikutuksia eikä hyödynnetty riittävästi olemassa olevia havaintotietoja alueilla esiintyvistä lajeista.

Valituskirje on ladattavissa täältä.

Tringan talvidösäskaban 2017-2018 loppukatsaus

Tänä talvena järjestettiin ensimmäistä kertaa Tringan julkisen liikenteen talvipinnaskaba, nk. talvidösäskaba. Yleisen sarjan lisäksi mukana oli perinteinen ekosarja, jossa liikkumistapoina hyväksyttiin vain lihasvoimin liikuteltavat kulkuvälineet.

Hurjan kovatasoiseksi nousseen talvidösäskaban voitto jaettiin kahden kilpailijan kesken. Voittajiksi ylsivät 110 lajillaan Jyrki Pynnönen Espoosta sekä Eino Hiekkanen Helsingistä. Kolmossijan yleisessä sarjassa saavutti raaseporilainen Sami Virta 108 lajilla.

Talvidösäskaban yleisen sarjan top20:

Ekosarjan voitto meni helsinkiläiselle Eino Hiekkaselle 110 lajilla. Toiseksi sijoittui Sami Virta Raaseporista 108 lajilla, ja kolmanneksi ylsi ekoskabojen top3-putkeaan jatkava helsinkiläinen Gustaf Nordenswan 103 lajillaan.

Ekosarjan top15:

Talvidösäskaba keräsi yhteensä 54 osallistujaa, joista 30 kilpaili ekosarjassa. Kilpailun lajilistalle saatiin 139 lajia, joista ainoastaan tundrahanhea ei havaittu ekona. Ekosarjan tulos 138 lajia on ylivoimaisesti Tringan talviekopinnaskaban uusi lajimäärennätys. Aiempi lajiennätys, 128 lajia, oli talvelta 2015-2016. Ekosarjassa havaittiin talviekopinnaskaban lajilistalle kokonaan uusia lajeja 5: lyhytnokkahanhi, kaulushaikara, lapinpöllö, suopöllö ja mäntysirkku.

Kilpailun taso nousi sekä yleis-, että ekosarjassa äärimmäisen kovaksi. Esimerkiksi Tringan talviekopinnaskabassa on kisaajan toimesta vain kerran aiemmin ylitetty maaginen 100 lajin raja, mutta tällä kertaa siihen ylsi koko ekosarjan kärkikolmikko. Kova kilpailu voitosta ruokkii lajimäärän osalta tietenkin itse itseään, mutta ensisijaisesti talvidösäskaban huiman lajitykityksen mahdollisti leuto alkutalvi. Merenlahdet pysyivät sulana tammikuun alkuun saakka, ja pysyvä lumi saatiin vasta tammikuun puolenvälin jälkeen. Sen sijaan helmikuussa saatiin nauttia kovista pakkasista, ja aiempina vuosina jo helmikuun loppuun ajoittunut kiurujen, töyhtöhyyppien ja kyyhkyjen kevätmuuton alku jäi nyt skaban aikana näkemättä.

Talven aikana havaittiin mukavasti harvinaisia lintuja. Kisan harvinaisimpia lintuja olivat mustaleppälinnun alalaji phoenicuroides, hippiäisuunilintu sekä mäntysirkku. Sirkun osalta joudutaan vielä odottelemaan Rariteettikomitean tuomiota, sillä linnulla on esitetty olevan mahdollisesti vähäisiä risteymäpiirteitä.

Ensimmäistä kertaa järjestetyn julkisen liikenteen talvipinnaskaban voittotaistelussa turvauduttiin äärimmäisiin keinoihin; lukuisia Helsinki-Hanko junareissuja, satojen kilometrien telttaretkiä pyöräilemällä, ja hurjia bongausretkiä yksittäisten lajien takia. Eniten kisakilometrejä ilmoitti ekona osallistunut Sami Virta, 1995 km. Spontaaneja havaintoja teki eniten, 90 lajia, niin ikään Sami Virta.

Talvidösäskaban yleisen sarjan ässät (vain yhden kilpailijan havaitsemat lajit):

Ekosarjan ässät:

Talvidösäskaban tulokset löytyvät kokonaisuudessaan Tringan pinnakisapalvelusta: https://www.tringa.fi/kisa/