Valkoposkihanhi ei ole vieraslaji

Sosiaalisessa ja toisinaan printtimediassakin näkee toistuvasti väitettä, että valkoposkihanhi olisi ihmisen istuttama laji Itämerellä. Käsitys on virheellinen.

Itämeren alueella ensimmäinen valkoposkihanhen pesintä todettiin Gotlannissa v.1971. Suomessa ensimmäiset pesinnät todettiin Inkoossa v.1981 ja Turussa 1985. Nämä pesinnät koskevat kiistatta Jäämeren äärellä pesivästä populaatiosta muuttomatkan varrelle jättäytyneitä lintuja. Ensimmäisten parien pesimämenestys oli hyvä, ja laji alkoi levitä Itämeren piirissä.

Vasta kun oli ilmeistä, että laji on kolonisoimassa Itämeren aluetta luonnonvaraisesti, silloisen hyvää tarkoittavan luonnonhoitoajattelun mukaisesti istutettiin sekä Tukholman Skansenilta että Helsingin Korkeasaaresta valkoposkihanhia luontoon. Ajatuksena oli, että näillä istutuksilla vahvistettaisiin orastavaa pesimäkantaa. Suomessa Korkeasaaresta vapautettiin vuosina 1987–1990 yhteensä noin 50 lintua, joista monet palasivat Helsingin edustalle pesimään.

Istutus saattoi hieman nopeuttaa valkoposkihanhen vakiintumista pääkaupunkiseudulle, mutta ratkaisevaa merkitystä sillä tuskin oli, sillä lajin leviäminen Itämerellä oli ollut käynnissä jo 15 vuoden ajan ennen Korkeasaaren ensimmäisiä istutuksia. Monet arktiset lajit ovat pesimäpaikoillaan tyypillisesti kesyjä, eikä kesyys itsessään ole siten mikään merkki tarha-alkuperästä.

Kirjallisuutta:

Black, Prop & Larsson 2014: The Barnacle Goose.

Milla Niemi, Visa Eronen, Ari Koivisto, Pirjo Koskinen, Petri Nummi ja Veli-Matti Väänänen 2007: Valkoposkihanhi pääkaupunkiseudulla. Sarjassa Suomen ympäristö, 29/2007.

Kuva: Lauri Mäenpää / Tarsiger.com

Tringan lintutilannekatsaus, viikko 20

Komeita ja kuuluvasti laulavia pikkusieppoja (kuvassa) on saapunut jo runsaasti. Tiirasta löytyy tällä hetkellä ilmoituksia 120 yksilöstä. Kuva: Micha Fager

Viikolla havaittiin 9 vuodelle uutta lajia; sepelhanhi, viiriäinen, jänkäsirriäinen, pikkusirri, vesipääsky, kuhankeittäjä, kirjokerttu, mustaotsalepinkäinen ja viitasirkkalintu.

Tringan alueella kevätarktikan muuttosummat eivät ole kohonneet aivan huippulukemiin, mutta jotain on kuitenkin nähty. 16.5. Helsingissä laskettiin 66 000 muuttavaa vesilintua, pääosin alleja ja mustalintuja. Samana päivänä Kirkkonummelta ilmoitettiin 2716 muuttavaa kuikkaa. Valkoposkihanhille on saatu useina päivinä kymmenien tuhansien lintujen päiväsummia, korkeimmillaan 39 000 yksilöä Helsingistä. Seassa on mennyt jonkin verran tundra-, metsä- ja sepelhanhia. Sepelhanhien, isosirrien, suosirrien ja tundrakurmitsojen päämuutto on todennäköisesti odotettavissa lähipäiville.

Suurharvinaisuuksilta vältyttiin tällä viikolla, mutta pikkuharvinaisuuksia nähtiin sitäkin enemmän. Jakson harvinaisin lintu, mustaotsalepinkäinen, ilahdutti bongareita Helsingissä lauantaina. Lisäksi havaittiin mm. 3 kyhmyhaahkaa, viiriäinen, 2 jääkuikkaa, niittysuohaukka, 2 pikkukiljukotkaa, 5 punajalkahaukkaa, 4 leveäpyrstökihua, turturikyyhky, harjalintu ja 3 keltahemppoa.

Helsingin Vanhakaupunginlahden kiertolaskennoissa havaittiin peräti 6 laulavaa rastaskerttusta, 29 satakieltä ja 8 luhtakanaa. Vihdin Vanjärvellä oli viikolla paikallisena vielä 320 laulujoutsenta ja 150 tundrahanhea.

Tringan lintutilannekatsaus, viikko 19

Komeita jääkuikkia (kuvassa) nähtiin kuikkamuuton ohessa peräti 10 yksilöä. Kuva: Annika Forsten.

Lämpöaalto työntyi loppuviikosta Suomeen tuoden mukanaan kesäiset retkeilykelit. Lämmön ja hyvien itäisten virtausten johdosta esimerkiksi punavarpusia ja idänuunilintuja on saapunut poikkeuksellisen paljon ajankohtaan nähden, ja ensimmäiset laulavat viitakerttusetkin kuultiin viikonloppuna. Muita viikolla saapuneita lajeja olivat mm. iso-, kuovi- ja pulmussirri, pensassirkkalintu sekä lapinkirvinen.

Viikon aikana tehtiin ensihavainnot 15:stä keväälle uudesta lajista. Tringan alueella on havaittu tänä vuonna nyt yhteensä 252 luonnonvaraista lintulajia. Viime vuonna samalla päivämäärällä havaintoja oli 239 lajista, joten edellä mennään siis reilusti.

Arktika on päässyt hyvään vauhtiin. Mustalintuja on havaittu runsaasti yömuutolla, ja Kirkkonummella laskettiin lauantaiaamuna 27 800 muuttavaa yksilöä. Allien päämuutto on ehkä vielä tulossa, mutta niitäkin ynnättiin perjantaina jo 11 110. Kirkkonummella muutti lauantaina yhteensä 760 kuikkalintua, joista 479 määritettiin kuikiksi. Helsingissä 10.5. lasketut 551 muuttavaa pikkulokkia on Tringan uusi kevätennätys. Myös arktisten valkoposkihanhien kevätmuutto on käynnistynyt.

Harvinaisuuksistakin päästiin viikolla nauttimaan. Kirkkonummella muutti amerikanjääkuikka, pikkukiljukotkan matkaa seurattiin Espoosta pääkaupunkiseudun yli itään, Espoosta löytyi kevään toinen laulava tulipäähippiäinen, Hangossa rantahiekalla tepasteli nummikirvinen, ja Kirkkonummelta ilmoitettiin mäntysirkku. Muita pikkukivoja olivat mm. punakaulahanhi, kyhmyhaahka, 10 jääkuikkaa, 4 niittysuohaukkaa, 5 punajalkahaukkaa, riuttatiira, turturikyyhky ja 2 keltahemppoa.

Tringan lintutilannekatsaus, viikko 18

Ensimmäiset mehiläishaukat (kuvassa) ovat saapuneet. Kesä tulee! ©Micha Fager.

Keväälle uusia lajeja havaittiin viime viikon aikana peräti 26. Kesän lähestymisestä kertovat ensihavainnot esimerkiksi ruisrääkästä, tervapääskystä, satakielestä, kultarinnasta ja lehtokertusta.

Kevätarktika alkaa olla nyt kiihkeimmillään. Tälle ja seuraavalle viikolle on todennäköisesti odotettavissa kuikkien, allien, mustalintujen ja valkoposkihanhien päämuutot. Lähipäivinä kannattaa siis suunnata niemien kärkiin ja ulkosaariin seuraamaan kymmenien- tai jopa satojentuhansien lintujen massamuuttoa matkallaan Siperian pesimäpaikoille. Sunnuntaina Kirkkonummella laskettiin jo lähes 17 000 muuttavaa mustalintua, ja Helsingissä lauantaina 424 kuikkalintua matkalla itään. Allihaahkojen päämuutto ajoittui viime viikonlopulle, kun Kirkkonummella havaittiin lauantaina mukavat 178 yksilöä.

Suurista paikallisista kerääntymistä mainitsemisen arvoisia voisivat olla 60 härkälintua Kirkkonummelta, Siuntiossa lasketut 1400 kapustarintaa, 300 suokukkoa Mäntsälästä ja 21 leppälintua Hangosta.

Viikon harvinaisuuksiin kuului mm. Kirkkonummelta löytynyt laulava tulipäähippiäinen, joka on pitänyt reviiriä nyt jo muutaman päivän ajan. Sepelsiepot löytyivät Helsingistä ja Kirkkonummelta, lyhytvarvaskiuru nähtiin Hangossa ja Espoossa muutti rantakurvi. Lisäksi havaittiin 2 kyhmyhaahkaa, jääkuikka, 2 pikku-uikkua, 2 niittysuohaukkaa, punajalkahaukka, lampiviklo, heinäkurppa, pikkukajava, kuningaskalastaja, 2 harjalintua, virtavästäräkki, 2 nokivarista, 6 keltahemppoa ja keväällä hyvin harvalukuinen pohjansirkku.

Santahaminan retki 5.5. retkikertomus

5.5.2018 lauantaina Tringan retki Santahaminaan 08-12. Yht. 27 osallistujaa. Retken isäntänä Santahaminan varuskunnan puolesta toimi eversti Rainer Kuosmanen. Retken oppaana toimi Paul Segersvärd. Sää suosi retkeä: alun pilvinen taivas aukeni myöhemmin lähes pilvettömäksi auringonpaisteeksi. Tuuli  koillisesta – lännestä. Tapaamispaikka oli Santahaminan bussi päätepysäkki. Kävelimme urheilukentän laitaa Santahaminan vanhimman tunnetun asutuspaikan paikkeille (1400-luvulla). Kiersimme itäpuolelta Likolammen, jossa mm. mustakurkku-uikku 2 paria, metsäviklo, sirittäjä 3Ä, pikkukäpylintu 2ä jne. Eteläkärjen kannakselta näimme hienon alliparven lähivesillä.

Eteläkärjessä kiersimme nk. itävallin, joka on läntisillä – lounaisilla tuulilla hyvä, suojainen muutonhavainnointipaikka. Tuuli tyyntyi hetkeksi lähes tyveneksi, joten pidimme pidemmän tauon avoimella etelävallilla. Tuo paikan perustana on nk. Oolannin sodan aikana 1854 rakennettu tykkipatteri. Harmaasorsa 1/1 p, kaakkuri muutti länteen, sääksi 1N, nuolihaukka 2 p, kurki 1 m, lapintiira, pikkuvarpunen jne. Kapusimme eteläkärjen varsinaiselle havaintopaikalle, jossa varhaisesta aamusta oli ollut staijaamassa Juha Saari. Hienosta kelistä huolimatta muutto oli ollut vaisua. Riskilä oli uusi tuttavuus monelle retkeläiselle. Eteläkärjen länsilaidalta näimme mustalintuparven (8) paikallisena Kruunuvuoren selässä.

Paluumatkalla kävimme Kiviarkunniemessä, josta avautuu hieno näköala Kuninkaansaaren ja Vallisaaren suuntaan. Päätien varressa peukaloinen 1Ä ja sirittäjä 1Ä. Urheilukentän kohdalla urpiainen lensi laululentoa. Yhteenvedon aikana havaittu kirjosieppo oli retken 61. yhdessä havaittu laji. Aivan kelpo lajimäärä näin Tornien taiston päivänä! Retki päättyi mukavan yhdessäolon jälkeen bussin päätepysäkille, josta osallistujat palasivat ”siviiliin”.

 

Paul Segersvärd

Lintuharrastuspäivä Suomenojalla 6.5.2018

Espoon Suomenojan lintualtaalla vietettiin viidettä kertaa Suomenojan lintuharrastuspäivää. Suomenojan luonto ry:n järjestämä koko perheen lintuharrastustapahtuma veti aurinkoisena sunnuntaina paikalle satoja kävijöitä. Myös Tringa oli paikalla ja järjesti kaksi opastettua lintukävelyä altaan ympäri: puolen päivän aikaan tapahtumapaikalta lähti lasten lintukävely ja pari tuntia myöhemmin toinen lintukävely Tringan lintuoppaiden johdolla. Kävelyille otti osaa yli 70 linnuista kiinnostunutta.

Suomenojan lintuallas lienee Tringan alueen paras paikka mustakurkku-uikun, liejukanan, harmaasorsan ja BirdLife Suomen vuoden linnuksi 2018 nimeämän punasotkan tarkkailuun. Lintuja pääsee katselemaan ja valokuvaamaan usein varsin läheltä. Edellä mainittujen lajien lisäksi tapahtuman aikana havaittiin muutakin mukavaa, kuten pikkulokki, satakieli ja pensaskerttu, sekä altaat korkealla muuttolennossa ohittanut kattohaikara.

Ensi vuonna uudestaan! Sitä odotellessa voi osallistua 15.5. Tringan järjestämälle opastetulle iltaretkelle Suomenojalle – lisätiedot tapahtumakalenterista: iltaretki Suomenojalle

Retki Hankoon 6.5.2018- retkikertomus

 

Hangon retki 6.5.2018

Sunnuntai aamu valkeni aurinkoisena. Kiasman pysäkille kerääntyi hyvin retkeläisiä ja bussin suunta kääntyi Hankoa kohden. Matkan varrelta allekirjoittaneen lisäksi hyppäsi kyytiin kolme retkeläistä. Kahden oppaan, Teemu Sirkkalan ja Jouni Rytkösen, lisäksi retkelle osallistui yhteensä 39 retkeläistä.

 

Ensimmäinen pysähdys tehtiin Hangon keskustassa tarkkasilmäisen retkeläisen huomattua pikkulepinkäisen bussin ikkunasta. Opas kävi tarkistamassa asian ja pian bussilastillinen harrastajia katselikin upeaa koiras pikkulepinkäistä. Samalta paikalta kuultiin lisäksi käenpiika.

 

Pikkulepinkäinen, Kuva: Teemu Sirkkala

 

 

Keskustasta jatkoimme tutulle Neljän Tuulen Tuvalle. Paikalta näkyi mukavasti niin muuttavia, kuin paikallisia lintuja. Mustalinnut, allit sekä haahkat lentelivät merellä ja lähellämme lapintiirojen lisäksi lenteli kaksi pikkulokkia. Kivitaskuja katseltiin pitkään ja paikalla istuskelleisiin lapintiiroihin perehdyttiin myös tarkemmin tuntomerkkien kertaamisen vuoksi.

 

Neljän Tuulen Tuvalla, Kuva: Teemu Sirkkala

 

Neljän Tuulen Tuvan jälkeen bussi kääntyi Täktomin ja Täkbuktenin suuntaan. Täktomin kentältä löytyikin päivän paras laji, suopöllö. Pöllö lenteli kaukana sinitaivaalla ja useat retkeläiset kerkesivät sen näkemään suuresta etäisyydestä huolimatta. Ylitse lensi lapasorsa ja kiurut lauleskelivat kauniisti.

 

Nuori merikotka, Kuva: Teemu Sirkkala

 

Lentokentältä kävelimme Täkbuktenille. Kävellessämme ihastelimme päällämme pyörineitä merikotkia sekä metsässä kuuntelimme runsasta lajistoa. Rantaan päästyämme löysimme hyvin kahlaajia. Parhaimpina mainittakoon mustaviklot sekä punakuirit. Lennosta yhytytettiin myös hiirihaukka, tervapääsky, taivaanvuohi sekä kaksi nuolihaukkaa.

 

 

Taivaanvuohi, Kuva: Teemu Sirkkala

 

Kolmantena pysähdyspaikkana oli Högholmen. Luontopolkua kävellessämme leppälintu lauleskeli metsässä. Kallioilta näimme muutamia punakuireja, kaksi mustalintua sekä parven mustavikloja. Suurta huomiota keräsivät käärmeet, joita löysimme paikalta kahta lajia.

 

Högholmenilla käärmeitä ihmettelemässä, Kuva: Teemu Sirkkala

 

 

Högholmenin jälkeen keula kääntyi Karjaan Lepinjärveä kohti. Lepinjärvellä kuulimme muun muassa sirittäjän, ruokokerttusen sekä mustapääkertun. Järveltä tukkasotkien joukosta löysimme kolme paria härkälintuja.

 

Viimeisellä pysähdyksellä kävimme etsimässä Kirkkonummella tulipäähippiäistä. Kovan tuulen johdosta linnut olivat melko hiljaa emmekä saaneet lajista varmaa havaintoa. Kerran kuusikosta kuului tulipäähippiäiselle sopivaa laulua, mutta lyhyen säkeen johdosta laji jäi varmistamatta.

 

Retkipäivä ei ollut lajirikkain, mutta kuten sanonta kuuluu; laatu korvaa määrän! Näimme päivän aikana hienoja lajeja kuten suopöllön ja pikkulepinkäisen sekä aina yhtä komeita merikotkia yli kymmenen yksilöä. Retken lopulliseksi lajimääräksi kertyi 101 lajia.

 

Kiitokset taas mukana olleille hienosta retkestä!

 

 

 

Oppaanne,

Teemu Sirkkala

Tringan tornit pärjäsivät Tornien taistossa

Tringalla oli kolme yhdistystornia 5.5. kisatussa Tornien taistossa. Hallituksen joukkue kisasi Viikin Purolahden tornissa, Espoon Maarin tornissa ottelivat Tringan ja LUPin nuoret, ja Tringan nuorten toinen joukkue kilpaili Kirkkonummen Morsfjärdenille. Lisäksi Tringan omistamalla Hangon lintuasemalla osallistuttiin perinteiseen tapaan kisaan.

Hallituksen joukkue sijoittui koko maan tuloksissa viidenneksi ja Länsi-Uudenmaan toiseksi. Edelle pääsi livahtamaan Vanhankaupunginlahden Hakalan torni, jolla oli vain yksi laji enemmän kuin Purolahdella. Mukavia havaintoja olivat mm. kaksi muuttohaukkaa, lapinsirri ja rastaskerttunen. Tornien taistoon ja Vanhankaupunginlahden lintuparatiisiin kävi Purolahdella Tringan kutsusta tutustumassa myös apulaispormestari Anni Sinnemäki.

Maarin tornilla Tringan ja LUPin nuoret rikkoivat myös sata lajia päätyen lopulta hienosti 101 lajiin. Espoon torneista vain Otaniemen vesitornin lajimäärä oli aavistuksen suurempi eli 103 lajia. Kirkkonummen Morsfjärdenin tornista Tringan nuoret saivat kokoon paikalle varsin mukavat 78 lajia. Hangon lintuaseman havainnointibunkkerilta päädyttiin 103 lajiin.

Koko Tringan toimialueella Länsi-Uudellamaalla kisaan oli ilmoittautunut 44 lintutornia. Valtakunnallisen kisan voiton vei Kristiinankaupungin Siipyyn torni 116 lajilla. Kaikkien Tornien taistoon osallistuneiden tornien tulokset löytyvät BirdLifen sivuilta.

Lintusää 3.–6.5.2018: Tasaisen hyvä muuttosää kaikille tulijoille

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Lämmin harvinaisuusvirtaus tekee toistaiseksi viimeisen hipaisun to-pe yönä sateen ja itätuulen merkeissä, mikä pudottaa yömuuttajia puistoihin ja saariin sekä voi tuoda hyviä harvinaisuuksia. Muuten vallitsee lounaanpuoleinen, kuiva ja poutainen korkeapainevirtaus, joka lämpenee vähitellen ja suosii muuton edistymistä.

To: Aamulla on heikkoa, merellä kohtalaista, lounaanpuoleista tuulta, päivällä heikkoa tuulta ja illalla voimistuu itätuuli. Verraten selkeää, mutta illalla etelästä pilvistyvää ja yöllä sadetta. Aamulla hyvä arktikasää (joskin tänään iltapuolella oli parempi).

Pe: Sade lakkaa aamuyöllä–aamulla lännestä alkaen ja sitä seuraa vaihteleva pilvisyys sekä kohtalainen-navakka lounaisvirtaus, joka suosii arktista muuttoa.

La–su: Verraten selkeää ja heikkoa-kohtalaista lounaisvirtausta, joka iltapäivisin on rannikolla navakka merituulen vaikutuksesta. Muuttosää on tasaisen hyvä kaikille tulijoille.

Tornien taisto 2018

Yksi vuoden tärkeimmistä lintuharrastustapahtumista, Birdlife Suomen järjestämä tornien taisto, kokoaa harrastajat lintutorneihin ympäri maata tulevana lauantaina 5.5.2018.

Tringalla on tapahtumassa mukana kolme yhdistystornia. Tringan hallitus kisaa Helsingin Vanhankaupunginlahdella Purolahden tornissa, Tringan ja LUP.n nuoret yhdessä Espoon Laajalahden Maarin tornissa ja Tringan toinen nuorisojoukkue Kirkkonummella Morsfjärdenin tornissa. Taisto alkaa klo 05.00 ja päättyy klo 13.00.

Kaikkiin torneihin ovat vierailijat tervetulleita seuraamaan lintukevään etenemistä ja oppimaan lintuharrastuksesta. Torneilla järjestetään myös opastettu linturetki klo 10.00.

Tringan tornien sijainti kartalla ja sometilit josta taiston etenemistä voi seurata jos et itse pääse paikalle. 

Hallituksen joukkue
Purolahden lintutorni https://goo.gl/maps/r9QHezW88JG2
www.facebook.com/Tringary/

Tringa ja LUP
Maarin lintutorni https://goo.gl/maps/pxC4JwNWuuz
www.instagram.com/tringa.ry/

Tringan nuoret
Morsfjärdenin lintutorni https://goo.gl/maps/QRkhf5QyeWB2
www.instagram.com/tringa.nuoret/