Tringan lintutilannekatsaus, viikot 29-30

Käpytikka juomassa ©Micha Fager.

Kesähelteet ja korkeapaine itätuulineen jatkuivat edellisten viikkojen ajan, eikä Etelä-Suomessa ole paljoa sadetta näkynyt. Toivottavasti tulevina viikkoina saadaan edes hieman helpotusta luontoa vaivaavaan kuivuuteen.

Mustalintukoiraiden syysmuuttoa on havaittu runsaana Itä- ja Keski-Suomessa, ja Tringan alueellakin nähtiin viime viikolla parhaimmillaan satoja yksilöitä. Vesilintujen, erityisesti puolisukeltajasorsien kerääntymät ovat kasvaneet huomattavasti edellisen jakson aikana. Monilla kahlaajilla vanhat linnut ovat jo poistuneet etelään, ja esimerkiksi vikloista suurin osa on nyt nuoria lintuja. Hyönteissyöjien muutto jatkuu, ja taivaalta kuuluu nyt enenevissä määrin mm. metsäkirvisten ja keltavästäräkkien ääniä.

Espoon Ämmässuolta löytyivät vuoden ensimmäiset nuoret aroharmaalokit (2 yksilöä), Tuusulassa havaittiin mustatiira ja Helsingissä mustapyrstökuiri. Muista pikkukivoista voisi mainita ainakin 2 viiriäistä, 3 pikku-uikkua, haarahaukan, 2 turkinkyyhkyä, sitruunavästäräkin, 2 mustaleppälintua, ruokosirkkalinnun ja 2 kirjosiipikäpylintua. Ajankohtaan nähden kiinnostavia havaintoja jaksolta olivat mm. metsähanhi, uivelo sekä jänkäkurppa.

 

Mediatiedote: Tringa ennallistaa Vanhankaupunginlahden arvokkaita rantaniittyjä linnuille

MEDIATIEDOTE 30.7.2018, julkaisuvapaa

Tringa ennallistaa Vanhankaupunginlahden arvokkaita rantaniittyjä linnuille

Tringan vapaaehtoiset kokoontuvat jo kuudetta kertaa talkootyöhön Vanhankaupunginlahdella elokuun ensimmäisenä viikonloppuna. Esimerkiksi uhanalaisen punajalkaviklon ja haapanan määrät alueella ovat kasvaneet ennallistamistyön ansiosta.

Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry järjestää hoitotalkoot Helsingin Vanhankaupunginlahdella elokuun ensimmäisenä viikonloppuna 4.-5.8.

“Tringa ennallistaa talkoissa linnustollisesti arvokkaita Vanhankaupunginlahden rantaniittyjä. Ennallistaminen parantaa kosteikkolintujen elinympäristöä ja vähentää haitallisia tulokaslajeja”, Tringan puheenjohtaja Jukka Hintikka kertoo.

Viikin–Vanhankaupunginlahden alue on yksi maamme tunnetuimmista ja pääkaupunkiseudun suosituin linturetkikohde. Alue kuuluu kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (IBA) joukkoon.

Ennallistamistyö perustuu Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelmaan.

“Tringa on hoitanut talkoovoimin alueen luontoa vuodesta 2013. Talkoiden seurauksena uhanalaisten lajien, kuten punajalkaviklon ja haapanan määrät alueella ovat kasvaneet”, Hintikka sanoo.

Tringalaisten tekemä talkootyö on esimerkki vapaaehtoistyöstä yhteisen ympäristömme hyväksi.

Talkoita seuraa myöhemmin syksyllä Tringan järjestämä linnustonsuojeluseminaari, jossa käsitellään Vanhankaupunginlahden nykytilaa ja tulevaisuutta. Seminaari pidetään 13.10. ja se on suunnattu kaikille Vanhankaupunginlahden alueesta ja linnustosta kiinnostuneille.

 

Lisätietoja ja haastattelut: Jukka Hintikka, puheenjohtaja@tringa.fi, 044 566 5593

Linkki tapahtumaan

Linkki pressikuvaan punajalkaviklosta (kuvaaja: Margus Ellermaa)

Tringa ja Korkeasaari etsivät tervapääskyjen hoitajia

PÄIVITYS 26.7. : Vuorokaudessa on saatu yli sata vapaaehtoisilmoittaumista, mistä suuret kiitokset! Suuren suosion takia vapaaehtoisten määrää joudutaan valitettavasti myös rajaamaan. Kuraattori Ville Vepsäläinen vastaa mahdollisimman nopeasti kaikille ilmoittautuneille. Kiitämme tervapääskyjen puolesta teidän kaikkien halua auttaa. Kiitos kaikki apua tarjonneet!

Hyvän pesimävuoden ja helleaallon myötä lentokyvyttömiä tervapääskyn poikasia on tullut poikkeuksellisen paljon hoitoon, kun poikaset ovat hakeutuneet pois sietämättömän kuumiksi muuttuneista pesäkoloistaan. Korkeasaaren villieläinsairaalaan on tuotu tänä kesänä jo yli 50 tervapääskyn poikasta, vaikka pesimäkausi on vielä selvästi kesken. Poikasten ruokkiminen vie aikaa, joka on pois villieläinsairaalan muusta työstä, joten ilman talkooapua Korkeasaari joutuu rajoittamaan hoitoon otettavien tervapääskyjen määrää.

Tringan ja Korkeasaaren yhteistyössä etsitään nyt vapaaehtoisia tervapääskyjen hoitajia. Lintuja hoidetaan Korkeasaaren tiloissa. Aiempi kokemus lintujen käsittelystä on eduksi, mutta ei ehdottoman välttämätöntä. Vapaaehtoisten toivotaan olevan valmiita sitoutumaan työskentelyyn vähintään parina päivänä usean tunnin ajan seuraavan 2-3 viikon aikana. Tehtävään kuuluu tervapääskyjen ruokkiminen ja niiden tilan seuraaminen mm. punnitsemalla. Tervapääskyt vaativat hoitoa kaikkina viikonpäivinä klo 7.00 – 20.30 välillä.

Vapaaehtoiset perehdytetään tervapääskyjen hoitoon ja heille tarjotaan työvaatteet ja -välineet. Lisäksi heille tarjotaan työpäivinä ateriat ja ahkerimmille myös vuosilippu Korkeasaareen.

Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Ville Vepsäläiseen, ville.vepsalainen@korkeasaari.fi tai Messengerin kautta.

Kuva: Matti Rekilä / Tarsiger.com

Tringan lintutilannekatsaus, viikot 26-28

Kuumat kesähelteet saapuivat Suomeen, ja jatkuvat näillä näkymin vielä monta viikkoa. Pesinnästä suoriutuneita lintuja alkaa nyt kerääntyä suuriksi parviksi, mutta heinäkuussa monella lajilla on vielä toinen pesintä käynnissä. Mm. nauru- ja kalalokkeja muuttaa taivaalla jo nyt jatkuvasti pikkuparvissa etelään, ja lapintiirat poistuvat Suomesta kokonaan muutaman viikon sisällä. Kahlaajien syysmuutto jatkuu tasaisesti läpi kesän, ja hyönteissyöjälintujen vilkkaasti liikkuvista sekaparvista voi kuulla monen eri lajin syyslaulua.

Pikkukäpylintuja on muuttanut runsaasti heinäkuussa, parhaimmillaan niitä laskettiin  Helsingissä yhden aamun aikana 1177 muuttavaa yksilöä. Keskikesällä voi nähdä ulkomerellä myös runsasta ruokkiliikehdintää, ja 10.7. Inkoossa laskettiinkin 105 muuttavaa ruokkia. Espoosta ilmoitettiin 531 muuttavaa liroa. Espoon Suomenojalla laskettiin taas hyvä määrä harmaasorsia – yhteensä 302 yksilöä – joista 57 tämän vuoden poikasia.

Vuodenaikaan nähden mielenkiintoisin lintu on ollut Helsingissä kesäänsä viettävä rossicus-alalajin metsähanhi, joka on viihtynyt samalla paikalla nyt jo kaksi viikkoa. Aiemmin metsähanhi on havaittu Tringan alueella heinäkuussa vain kaksi kertaa.

Harvinaisuuspuolella havaittiin mm. virtavästäräkin onnistunut pesintä Järvenpäässä, lampiviklo Kirkkonummella, 2 pikku-uikkua Espoossa ja ruokosirkkalintu Helsingissä. Lisäksi ilmoitettiin ainakin 7 haarahaukkaa, 6 viiriäistä, 4 turkinkyyhkyä ja 2 kirjosiipikäpylintua.

Saapa nähdä minkälaisia harvinaisuuksia kuuma kaakkoinen virtaus tuo lähiviikkoina Suomeen…

Aspskärin retki 1.7. -retkikertomus

Aspskärin ruokkilinturetki on tringalaisten suosiossa vuodesta toiseen, tälläkin kerralla osa halukkaista jäi ilman retkipaikkaa. Bussin kulkuun melkoinen aamutuuli ei vaikuttanut mitään, Antero ajaa hurautti meidät sunnuntaiaamun hiljaista moottoritietä Kotkaan reippaalla vauhdilla. Matkalla pysähdyimme Kuninkaantien ABCllä. Viereisessä metsikössä lauloi kultarinta ja pellolla oli kaksi kurkea. Räystäspääskyjä lenteli siellä sun täällä ja käpytikankin ääniä kuului. Viiden pikkukäpylinnun parvi lensi yli. Matkan varrella näkyi bussin ikkunasta hiirihaukka.

Jaana kertoi bussissa Östra Nylands Fågel- och Naturskyddsföreningin liki satavuotisesta historiasta ja kyseisen yhdistyksen viime vuoden toimintakertomuksesta saatiin vähän käsitystä yhdistyksen nykytoiminnasta ja alueen linnustosta. Viime vuonna alueella oli havaittu mm. ensi kertaa hiiripöllö. Muuten viime vuosi kylmän ja sateisen kevään ja kesän takia oli ollut monien lintujen pesinnän kannalta huono. Ruokkien asuttamia koloja oli kartoituslaskennoissa löydetty 825 ja etelänkiislojen asuttamia pesäkoloja 79, lähiluodolta vielä 22 kiislaparia lisää. Alueella onkin Suomen suurimmat ruokki- ja etelänkiislayhdyskunnat.

Kotkan Sapokassa porukkaan liittyivät suoraan sinne ajaneet ja 48 merelle lähtijän joukkomme oli täysilukuinen. Koillistuuli puhalsi runsaat 10 m/s, menomatka MeriSetin Vikla III:lla sujui myötätuulessa.

Kotkan satamaa Kuva Jaana Sarvala

 

 

Kuva Jaana Sarvala

 

Matkaa Sapokasta kohteeseen on runsaat 40 km. Myötätuulen ansiosta Aspskärin luotoryhmälle päästiinkiin vähän totuttua nopeammin, reilussa 2½ tunnissa. Mennessä muutama kuikka lensi laivan lähellä itään päin. Ensimmäiset ruokit havaittiin jo hyvän matkaa ennen Aspskärille pääsyä. Perillä Haverörn-luodon äärellä satojen ruokkien näkeminen oli konkarikävijöille jälleen kerran ja ensikertalaisille etenkin suuri elämys.

Ruokki lennossa. Kuvaaja Aapo Nurmi

 

Ruokkien seassa lenteli joitain etelänkiisloja, ja muutama riskiläkin lensi ja ui meressä.

Etelänkiislat. Kuvaaja Aapo Nurmi

Ruokkilinnut lensivät aluksen ympärillä muutaman minuutin ja asettuivat sitten takaisin luodolle sekalaisiin ryhmiin, aika monet säntillisiin riveihin isojen kivien päälle. Haverörnillä oli myös kymmeniä merihanhia tiiviinä rykelmänä, vähintään 50 lintua. Luodoilla pesiviä luotokirvisiä emme nähneet.

Ruokit luodolla. Kuvaaja Aapo Nurmi

 

Paluumatka ei sitten sujunut ihan yhtä leppoisasti, kun kipparimme ohjasi alusta halki vastatuuliaaltojen. Onneksi vain yksi laivalla tuli huonovointiseksi (tämän kirjoittaja:)). Paluumatkan varrelle osui luoto, jolla oli sääksen pesä.

Sääksen pesä. Kuvaaja Aapo Nurmi

 

Laivamatkan päätteeksi mietittiin mahdollista jatkoretkeä mutta jalkapallon MM-kisat vetivät tällä kertaa pitemmän korren ja palasimme suoraan Helsinkiin. Viimeiseksi retkilajiksi saatiin tien varressa tolpan nokassa istunut närhi. Aapo piti kirjaa retkellä havaituista lajeista, joita kertyi yhteensä 53.

 

Retkellä havaitut lintulajit: kyhmyjoutsen, merihanhi, valkoposkihanhi, sorsalintulaji, haahka, pilkkasiipi, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, kuikka, silkkiuikku, merimetso, merikotka, hiirihaukka, sääksi, tuulihaukka, kurki, meriharakka, töyhtöhyyppä, naurulokki, kalalokki, harmaalokki, merilokki, räyskä, kalatiira, lapintiira, ruokki, etelänkiisla, pulu, sepelkyyhky, tervapääsky, käpytikka, kiuru, haarapääsky, räystäspääsky, västäräkki, punarinta, kivitasku, mustarastas, räkättirastas, kultarinta, sinitiainen, närhi, harakka, naakka, varis, korppi, kottarainen, varpunen, pikkuvarpunen, peippo, tikli, pikkukäpylintu.

 

 

Aluksemme Vikla III.
Kuva Jaana Sarvala

 

Oppaina Jaana, Jouni, Aapo

Kiitos osallistujille hyvästä retkestä!

 

t. Jaana

 

 

Kalle Meller aloittaa Tringan suojelusihteerinä

Tringan uudeksi suojelusihteeriksi on valittu Kalle Meller. Monelle tringalaiselle Kalle voi olla ennestään tuttu, sillä hän on aktiivinen lintuharrastaja, joka on osallistunut moniin Tringan laskentoihin ja projekteihin.

Kalle on biologi, joka on aiemmin työskennellyt mm. monenlaisissa lintu- ja luontoselvityksissä, Luonnontieteellisellä keskusmuseolla ja yliopiston tuntiopettajana. Kallen väitöskirja käsitteli lämpötilan muutosten vaikutuksesta lintujen muuttoon ja pesimämenestykseen, ja siinä hyödynnettiin myös Tringan ylläpitämän Hangon lintuaseman aineistoa. Suojelupuolella Kallen aiempi kokemus on ennen kaikkea maastoselvitysten tekemisessä.

Tringan edellinen suojelusihteeri Hanna-Maija Kehvola vielä perehdyttää Kallen suojelusihteerin tehtävään ennen siirtymistään uusien haasteiden pariin. Hanna-Maija on tehnyt monivuotisen suojelusihteerin pestinsä aikana erittäin hyvää työtä, mistä Tringan ja Uudenmaan linnuston puolesta suuret kiitokset!