EuroBirdwatch -viikonloppuna seurataan lintujen syysmuuttoa

Euroopan suurin lintuharrastustapahtuma EuroBirdwatch järjestetään lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna. Tapahtumaan osallistuu vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä eri puolilla Eurooppaa ja Keski-Aasian maita. EuroBirdwatchin päätavoitteena on herättää kiinnostusta muuttolintuja ja niiden suojelua kohtaan.

Tapahtumaan voi osallistua retkeilemällä tulevana viikonloppuna 6.-7.10. ja ilmoittamalla havainnot lintutietopalvelu Tiiraan. Eri puolilla pääkaupunkiseutua järjestetään sunnuntaina 7.10. muutonseurantatapahtumia, joihin yleisöllä on vapaa pääsy:

Länsilinturyhmä järjestää yhteishavainnointipäivän Malminkartanon mäellä su 7.10. klo 7.30-14.00

Tringan nuorten linturyhmän syysmuuttotapahtuma Vuosaaren täyttömäen huipulla 7.10. klo 9-13

Tringan yhteishavainnointi Herttoniemen Majavatien kalliolla su 7.10. klo 10-14

 

 

 

Tringan lintutilannekatsaus, viikot 37-38

Taigauunilintu ©Micha Fager

Kurkien päämuutto on tätä katsausta kirjoittaessa täysillä käynnissä, ja jo eilen (23.9.) illalla Raaseporissa laskettiin muutamassa tunnissa yli 4000 yksilöä matkaamassa kohti Viroa.

Närhien vaellus on yltänyt jo Tringan alueellekin: sunnuntaina Helsingin Santahaminassa muutti lounaaseen 790 närheä. Hangon lintuasemalla puolestaan on havaittu mm. runsasta kuusitiaisvaellusta, enimmillään 2591 muuttavaa lintua. Korkeita muuttosummia lajikohtaisesti olivat myös esimerkiksi 377 pikkulokkia Kirkkonummella, 55 000 peippoa Helsingissä sekä 22 000 vihervarpusta, 44 pähkinähakkia ja 32 kangaskiurua Hangossa.

Myös petolintumuuttoa on seurattu aktiivisesti ympäri etelärannikkoa. Varpushaukkoja ynnättiin monilla paikoilla useampana päivänä yli 200 yksilöä, enimmillään eilen Hangon lintuasemalla: 406 lintua. Helsingissä laskettiin sunnuntaina 17 muuttavaa sinisuohaukkaa ja Espoossa 15 ruskosuohaukkaa.

Harvinaisuuksilta ei onnistuttu välttymään ‒ jaksolla havaittiin esimerkiksi mandariinisorsa Karkkilassa, palsasirri Espoossa, tunturikihu ja sinipyrstö Hangossa sekä kilju- ja pikkukiljukotka Raaseporissa. Muista harvinaisuuksista mainittakoon 2 kiljukotkalajia, punajalkahaukka, 2 niittysuohaukkaa, isokirvinen ja 4 virtavästäräkkiä.

Jalohaikaroita on ilmoitettu Tringan alueelta syyskuussa jo tähän mennessä ennätyksellisen paljon. Myös viime vuosina selvästi runsastuneita taigauunilintuja eli “inoja” havaittiin jaksolla mukavat 26 yksilöä.

Lintusää 24.–26.9.2018: Odotettavissa peippojen, kurkien, hiirihaukkojen ja monen muun lajin päämuuttoa

Meteorologi Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote:

Perjantaina ja tänään oli hyvää peippomuuttoa vastatuulesta huolimatta; perjantaina aivan matalalla WSW rannikolta vähän sisämaahan ja tänään melko korkealla meren yli. Säätutkissa näkyi tänään aamulla miljoonien peippojen laaja kaiku, joka liikkui sivutuulen takia meren yllä etelään–eteläkaakkoon, Viroon. Toki seassa on ollut muutakin, mutta peippo oli arvattavasti vallitseva laji. Nyt muutto vain kiihtyy, sillä ma–ti on kuulas ja viileä luoteisvirtaus, mikä toistuu uudelleen viikon lopulla. Niissä menee monen lajin päämuuttoja kuten peippoja, niittykirvisiä, pajusirkkuja, rautiaisia, kurkia, hiirihaukkoja ja muita petolintuja sekä sepelkyyhkyjä. Samalla pohjoisesta saapuu runsaasti järripeippoja, ensimmäisiä maakotkia, isolepinkäisiä, arktisia hanhia ja vesilintuja (mm. uiveloita ja alleja) sekä ehkä urpiaisia ja tilhiä. Yöllä muuttaa erittäin runsaasti vesilintuja, rastaita, punarintoja ja tiltaltteja. Kertut, kerttuset, leppälinnut, taskut, siepot ja pajulinnut käyvät vähiin. Harvinaisuussää ei ole erityinen.

Ma: Aamulla on heikkoa–kohtalaista länsituulta, joka päivällä kääntyy luoteeseen ja Hangon suunnalla voimistuu navakaksi. Aamulla on melko selkeää ja viileää, päivällä lisääntyvää kumpu- ja kumpukerrospilvisyyttä, joista voi iltapäivällä kehittyä heikkoja kuurojakin. Erinomainen näkyvyys ja muuttosää vallitsee kaikille.

Ti: Enimmäkseen kohtalaista, merellä navakkaa luoteistuulta, joka illaksi kääntyy länteen. Verraten selkeää, kuulasta, viileää ja vasta illalla pilvisyys lisääntyy lännestä alkaen. Oikein hyvä muuttopäivä, mutta lintuja on osittain vaikea löytää ja laskea korkealta sinestä.

Ke: Länsilounaista tuulta, joka aamulla on heikkoa–kohtalaista, voimistuu päivällä navakaksi ja merellä ajoittain kovaksi. Aamun kuluessa lännestä saapuu laaja sadealue, ja sade lakkaa lännestä alkaen vasta iltapäivällä–illalla. Muutossa välipäivä, mutta ti–ke yönä on hyvä pudotussää.

To–La, arvio: Uusi kylmän ilman purkausjakso, jossa tuulee lännen ja pohjoisen väliltä, ajoittain reippaasti. To–pe yön tienoilla kulkee sateinen matalapaine hyvin läheltä eteläpuolelta, mutta nykyisissä ennusteissa ohittaa meidät mereltä. Muuten pilvisyys vaihtelee ja ajoittain tulee kuuroja. Paljon hyvää muuttosäätä, luoteistuulella jopa ns. tyhjennyssäätä.

Vanhankaupunginlahdesta lintuparatiisi? – Tringan linnustonsuojeluseminaari 13.10.

Tringa järjestää Helsingissä Tieteiden talolla lauantaina 13.10.2018 suojeluseminaarin, jossa paneudutaan lintualueiden suojeluun, elinympäristöjen hoitoon ja lintuharrastukseen Vanhankaupunginlahden kautta.

Helsingin Vanhankaupunginlahti on yksi Suomen parhaista lintualueista ja monille tringalaisille tuttu retkipaikka. Kansainvälisesti arvokas lintualue (IBA) houkuttelee kävijöitä sekä läheltä että kaukaa monipuolisen lintulajistonsa ansiosta. Alueen linnustoarvot perustuvat sekä Vanhankaupunginlahden laajoihin rantaniittyihin, ruovikoihin ja vesialueisiin että lahtea ympäröivän alueen monipuolisuuteen. Vanhankaupunginlahden linnustoarvot ovat kuitenkin riippuvaisia siitä, miten aluetta hoidetaan ja käytetään. Lisäksi asuntorakentaminen ja muu tiivistyvä maankäyttö uhkaavat Vanhankaupunginlahden linnustolle tärkeitä Viikin peltoja, rantametsiä ja muita aluetta ympäröiviä aiemmin rakentamattomia alueita. Kasvavan kaupungin keskellä olevan arvokkaan lintualueen säilyttämisessä riittää siis haasteita, joiden ratkaiseminen vaatii aktiivisia toimia niin viranomaisilta kuin tringalaisiltakin.

Tringan linnustonsuojeluseminaarissa kuullaan asiantuntijoiden näkemyksiä Vanhankaupunginlahden nykytilasta sekä keinoista linnustoarvojen säilyttämiseksi ja parantamiseksi. Lisäksi alueen kaavoittamisesta ja hoidosta vastaavat tahot pääsevät kertomaan näkemyksensä Vanhankaupunginlahdelle ja sen ympäristöön suunnitelluista toimista. Lopuksi keskustellaan siitä, kuinka linnustonsuojelu, kasvavan kaupungin tarpeet ja alati lisääntyvä virkistyskäyttö saadaan parhaiten yhteensovitettua. Puhujina seminaarissa ovat esimerkiksi Markku Mikkola-Roos (Suomen ympäristökeskus), Jorma Pessa (Pohjois-Pohjanmaan ELY) ja Margus Ellermaa (Tringa), jotka kertovat kosteikkolinnuston tilasta sekä kosteikkojen hyvästä hoidosta Suomessa ja muualla maailmassa. Helsingin kaupungilta Vanhankaupunginlahteen liittyviä kysymyksiä on kommentoimassa muun muassa apulaispormestari Anni Sinnemäki.

Linnustonsuojeluseminaarin koko ohjelma ja ennakkoilmoittautuminen löytyvät täältä. Tervetuloa mukaan!

Linnustonsuojeluseminaari Tringan tapahtumakalenterissa.

Tringan alueella 13790 valkoposkihanhea – viime vuodesta laskua 5 %

Tringan alueen valkoposkihanhet laskettiin lauantaina 8.9.2018. Alla lyhyt yhteenveto alueen syksyisistä valkoposkihanhista ja paikkakohtaiset tulokset. Valtakunnalliset tulokset löytyvät täältä.

Laskennan tarkkuus oli tyydyttävä, jopa hyvä. Tärkeimmät yöpymispaikat eli Laajalahti ja Vanhankaupunginlahti laskettiin tarkkaan, samoin tärkeimmät ruokailualueet eli tänä vuonna Kirkkonummen Mattbyn pellot (siirtyivät Saltfjärdenille), Leppävaara, Niskalan peltoalue ja Hakin alueen pellot. Vantaan pelloilla urakoi vain yksi laskentapari ja osa pelloista jäi tarkistamatta, Sipoon kohteet jäivät puolestaan kokonaan laskematta. Yöpymispaikoista jäi tarkistamatta Kajuuttaluodot. Kirkkonummen ja Siuntion kohteet tarkastettiin käytännössä kaikki. Nurmikkoalueita laskettiin ihailtavan aktiivisesti varsinkin Helsingissä.

Hanhien painopiste on tänä vuonna selvästi lännempänä kuin edellisinä vuosina on totuttu: paikallisia hanhia oli idässä vähän eikä Vuosaaren kasalta havaittu aamulla yhtään hanhea! Suurimmat massat laskettiin Viikissä (n. 1500), Laajalahdella (n. 8000) ja Kirkkonummella (n. 3500). Tulkinta oli tänä vuonna varsin mutkatonta: Viikin linnut siirtyivät ruokailemaan Niskalaan ja Laajalahden linnuista sinne siirtyivät noin puolet. Malminkartanon mäeltä staijattiin Niskalan suuntaan hieman reilu neljä tuhatta hanhea, joka sopii hyvin yhteen Niskalassa laskettujen paikallisten hanhien määrään (n. 5500, eli 4000 Laajalahdelta ja 1500 Viikistä). Toinen puoli Laajalahden hanhista siirtyi Leppävaaran urheilupuiston tuntumaan ruokailemaan. Kirkkonummen hanhet ovat selvästi eri porukkaa ja niiden yöpymispaikka sijaitsee ilmeisesti jossain Kirkkonummen suunnan saaristossa.

Yhteensä hanhia havaittiin Tringan alueella 13790. Luku sisältää lasketut yöpymisparvet ja laskenta aikaan havaitut paikalliset hanhet pl. samoiksi tulkitut linnut. Laskua viime vuodesta (14460) on siis viitisen prosenttia.

Tringan alueen laskennat koordinoi tänä vuonna Aapo Salmela. Kiitokset myös kaikille mukana olleille vapaaehtoisille korvaamattomasta työpanoksesta!

 

Valkoposkihanhet 8.9.2018

Espoo:
Alberga Golf (Antti Nieminen): 0
Espoo Löfkullan Golfkenttä (Pekka Routasuo): 0
Fallakerin pellot Karvasmäessä
Glimsin ja Kasavuoren välinen pelto
Haukilahti (Risto Nevanlinna): 0
Kyrkängarna (pelto Ikean takana) (Pekka Routasuo): 0
Kilon kartano, hevoshaat (Antti Nieminen): 0
Kilon kartanon eteläpuolen pellot (Antti Nieminen): 0
Laaksolahden ranta
Laajalahti (Nadja Weishaupt, Jarmo Koistinen): 8015
Latokaski
Leppävaaran urheilupuisto (Antti Nieminen): 4000
Mankkaan kallio
Matalajärvi
Oittaan leirintäalue + ranta (Pekka Routasuo): 0
Otaniemen nurmet (Essi Lindstedt-White): 0
Pakankylä (Pekka Routasuo): 0
Pitkäjärven pohjoisrantapellot (Pekka Routasuo): 0
Röylä(Pekka Routasuo): 0
Södersskog (Pekka Routasuo): 0
Tapiola: Otsolahden rantaniityt, Silkkiniitty, Liikenneristeyksen
niityt, Louhentien itäpuolen
nurmet (Nadja Weishaupt, Jarmo Koistinen): 0
Vermo

Helsinki:
Arabianrannan ja Pornaistenniemen nurmet (Hannu Sarvanne): 24
Fallkullan kartanon pellot (Esko Voutilainen): 0
Hakuninmaa
Hernesaaren kärki – Merisatama – Kaivopuisto – Olympiaterminaali –
Tähtitorninmäki (Jaakko Paju, Eira Tuohimaa): 0
Hietaniemi (Jaakko Paju, Eira Tuohimaa): 1
Iso-Huopalahti
Husön kartanon pellot (Aki Arkiomaa): 0
Kaisaniemi (Tiina Tarkkanen): 0
Kalviikin niemi
Kannelmäen ja Malminkartanon välinen viheriö + pellot (Raisa
Kotkavuori-Karras): 8
Kivikko
Kivinokka (Risto Attila): 0
Kustaanmiekka (Karita Dillemuth): 0
Käpylä
Laajasalo (Ilkka Sammalkorpi): 0
Lauttasaari (Pekka Leskelä ym.): 28
Lapinlahti (Jaakko Paju, Eira Tuohimaa): 0
Länsimäki (Aki Arkiomaa): 0
Malmin lentokenttä (Esko Voutilainen): 0
Malmin lentokentän viereiset pellot (Esko Voutilainen): 0
Malmin urheilupuisto + Ala-Malmin nurmet (Esko Voutilainen): 0
Malminkartano (Jukka Sirviö, Kalevi Hiironiemi): 4279
Merirastila
Munkkiniemi (Kalastajatorpan ja kahvila Torpanrannan välissä)
Niskalan pellot, Haltiala/Torpparinmäki (Jouko Aavikko): 5500
Peukaloisentien-Untuvaisentien nurmet
Pikku-Huopalahti
Porolahden nurmet (Risto Attila): 0
Pukinmäen rantapuisto (Niko Björkell): 0
Puotilan nurmet ja uimaranta (Aki Arkiomaa): 0
Rastilan uimaranta (Aki Arkiomaa): 0
Savela-Pihlajisto ympäristön (Niko Björkell): 0
Siltamäen urheilupuisto ja nurmet
Skatanniemi
Soutustadionin ja Merikannontien nurmet
Suomenlinna (Karita Dillemuth): 0
Sörnäisen nurmet (Lasse Kurvinen): 0
Talin golfkenttä
Tamminiemi/Seurasaari
Tapanila
Tullisaari (Ilkka Sammalkorpi): 0
Tuomarinkylän pellot (Jouko Aavikko): 0
Tuorinniemen uimaranta (Risto Attila): 0
Töölönlahti (Tiina Tarkkanen): 0
Vartiokylänlahti (Aki Arkiomaa): 0
Viikki (Hannu Sarvanne): 1561
Vuosaari Aurinkolahti (Hanna Mensonen): 0
Vuosaari Skatanniemi
Vuosaaren maankaatopaikka
Vuosaari golf (Hanna Mensonen): 0
Vuosaari Uutelan kanava (Hanna Mensonen): 3
Östersundom pellot (Aki Arkiomaa): 0

Kirkkonummi:
Järson pellot
Mattbyn pellot (Markku Mikkola-Roos, Aili Jukarainen): 3500
Sarfvikin golf-kenttä
Torsvikin seudun pellot (Markku Mikkola-Roos, Aili Jukarainen): 35
Saltfjärden/Peuramaan golfkenttä, Bondarby, Gunnarsby

Sipoo:
Gumbostrandin rantaniityt
Immersby
Massbyn pellot
Nevas
Sipoonlahden rantaniityt
Sipoonranta

Siuntio:
Hamburgsåkrarna
Lempans
Malmi
Munks, Bäcks
Myrans (Hakki: Tero Laiho, Leo Wallinmaa, Kari Kaartinen): 571
Nordanviksslätten
Pikkalanlahti uimaranta
Pikkala tekonurmikenttä
Pikkala Björknäs
Pikkala Sandfjärden
Störsviken + golfkenttä
Sunnanvik (Hakki: Tero Laiho, Leo Wallinmaa, Kari Kaartinen): 34
Svartbäck + Skeppas
Tjusträsk (Hakki: Tero Laiho, Leo Wallinmaa, Kari Kaartinen): 200
Vejans

Vantaa:
Backaksen ja Ylästön pellot (Kim Söderling, Hilkka Lampen): 0
Hakunilan Kormuniitty
Hanabölen pellot (Raili Paavola): 0
Hiekkaharju ja ympäristön pellot
Hämeenkylän pellot (Kim Söderling, Hilkka Lampen): 0
Luhtaanmäki (Kim Söderling, Hilkka Lampen): 0
Kivistö Tapola (Kim Söderling, Hilkka Lampen): 0
Maarinkangas
Mellunmäki
Peräjänkulman pellot (Kim Söderling, Hilkka Lampen): 0
Piispankylän pellot (Kim Söderling, Hilkka Lampen): 0
Pyymosa, Pitkäsuon täyttömäki
Päiväkummun pellot
Sandbacka
Seutulan isoniityt (Kim Söderling, Hilkka Lampen): 0
Seutulan Lentokenttä länsipuoli (Kim Söderling, Hilkka Lampen): 0
Vantaanlaakson pellot (Kim Söderling, Hilkka Lampen): 0
Westerkullan pellot

Lintusää 17.–19.9.2018: Odotettavissa vaihtelevia muuttosäitä ja voimakkaita virtauksia lounaasta

Meteorologi Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Tänään oli aika hyvä muuttopäivä. Kurjillakin oli selvästi sisäisiä paineita mennä, vaikka virtaus oli aika surkea eli suoraan lännestä. Likimain Tammisaaren kohdalta muutti vähintään 3000 lintua. Kuten siellä, olisi hyvä, jos kaikki ilmoittajat laittaisivat Tiiraan staijausajan kurkisumman lisätietoihin, niin saisi helpommin käsityksen eri linnuista. Syksyllähän kovaa muuttoa on Uudellamaalla usein vasta myöhään iltapäivällä–illalla.

Suursäätila ei muutu, eli matalapaineita kulkee länsipuolitsemme koilliseen, mikä tietää vaihtelevia muuttosäitä ja melko leutoja ja ajoittain voimakkaita lounaanpuoleisia virtauksia, jotka jarruttelevat muuttoja. Hirmuista tyhjennyssäätä ei siksi ole näköpiirissä täällä, ja myös Länsi-Siperiassa vallitsee tällä viikolla lauha läntinen–lounainen virtaus. Hyönteissyöjät voivat siis kupata paikallaan, eikä arktikalle ole aikaista painetta lähteä.

Ma: Eteläinen tuuli voimistuu navakaksi, merellä kovaksi, kääntyen päivällä lännestä alkaen WSW-suuntaan. Aamulla leviää lännestä nopeasti laaja sadealue, joka loppuu iltapäivällä myös lännestä alkaen; samalla pilvisyys ohenee ja repeilee. Vastatuuli, sade ja paksu alapilvi tappavat muuton.

Ti: Aamulla ja illalla on enimmäkseen kohtalaista, merellä ja päivällä navakkaa länsituulta, selkeää-puolipilvistä ja poutaa; illalla pilvisyys lisääntyy. Muuten on melko hyvä muuttosää, mutta vastatuuli jarruttelee sitä. Virtaus- ja sääoloiltaan päivä muistuttaa kovasti tätä päivää, mutta yli kilometrin korkeudessa on ainakin aamupuolella enemmän WNW-tuulta, joten menohaluisilla kurjilla on ajoittain kohtalaiset olot, kun niitä tänäänkin kerran meni. Ma–ti-yönä hyönteissyöjätulppa pääsee vähän purkautumaan, ja samalla uudet tulijat pudottautuvat puistoihin ym.

Ke: Hyvin lämmintä ilmaa leviää lounaasta. Tuuli on kohtalaista–navakkaa, aamulla lounaasta iltapäivällä WSW:stä. Pilvisyys vaihtelee, on pieni mahdollisuus paksuun merisumuun mutta ei sada.

To, arvio: Reipas lounainen lämmin virtaus jatkuu. Lännestä lähestyy heikko kylmä rintama, mikä voi aiheuttaa joitakin kuuroja. Ke ja to vastatuuli jarruttelee muuttoja, mutta toisaalta kasaa aamumuuttajia rannikon johtolinjoille.

Lintusää 14.–16.9.2018: Sunnuntaina hyvä sää petolintujen, kurkien ja pikkulintujen muutolle

Meteorologi Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Vuodenaikaan nähden tavanomaisen lämmin ja voimakas lounaisvirtaus ja melko sateinen sää vallitsevat pe–la, mutta sunnuntaina on selvästi parempi retki- ja muuttosää. Aamuisin voi vastatuulessa olla hyvin näkyvissä kiihtyvää pikkulintumuttoa (peippoja, rautiaisia, pajusirkkuja, niittykirvisiä, vihervarpusia) niemien kärjissä ja öisin on hyvää pudotussäätä edelleen puistoihin ja saariin. Petolintujen muuttosää on pe–la huonompi kuin tänään, mutta sunnuntaina hyvä. Sorsamuuttojen (haapana, jouhisorsa) näkymiselle merellä sää on hyvä pe–la, mutta on hyvin vaikea sanoa, mikä on juuri oikea muuttopäivä, vai tuleeko sellaista ollenkaan, koska ilmiö tunnetaan huonosti.

Pe: Mantereella kohtalaista, merellä navakkaa lounaanpuoleista tuulta, joka päivällä voimistuu, merellä ajoittain kovaksi. Aamupuolella vaihtelevaa pilvisyyttä ja lähinnä merellä kuuroja, päivästä alkaen pilvisyys tihenee ja kuuroittainen sade yleistyy. Melko hyvä aamumuuttosää, mutta sen jälkeen sää on muutolle aika huono.

La: Ennuste on epävarma, koska lounaasta tulevan matalapaineen reittiä ja aikataulua ei vielä tiedä tarkasti. Todennäköisesti maalla on enimmäkseen kohtalaista, merellä navakkaa–kovaa tuulta, joka aamulla on etelän puolelta ja kääntyy päivällä lännestä alkaen WSW:hen. Aamupuolella yleisesti jatkuvaa sadetta lännestä alkaen, joka iltapäivällä ehkä vähenee ja muuttuu kuuroittaiseksi. Kannattaa katsoa tuoreita ennusteita edellisenä iltana. Muuttosää verraten kehno.

Su: Mantereella on heikkoa–kohtalaista, merellä ajoittain navakkaa lännen ja luoteen välistä tuulta. Aamulla pilvisyys vaihtelee ja lähinnä merellä voi tulla muutamia sadekuuroja, mutta päivällä pilvisyys on melko vähäistä. Hyvä retki- ja muuttosää, jota vielä parantaa parin päivän edeltävä tulppa. Jopa kurjet voivat aloitella muuttoaan.

Jatkoarvio: Lounaisvirtaus voimistuu ja taas tulee sateita.

Tringan lintutilannekatsaus, viikot 35-36

Nuori arosuohaukka. Kuva: Micha Fager

Jakson ehdoton huippukohta koettiin perjantaina 7.9. Helsingin Vuosaaressa, kun Suomen kolmas munkkikorppikotka pyörähti Itä-Helsingin päällä jatkaen lentoaan itään. Korppikotkahavainto jäi lopulta pienen havaitsijaporukan iloksi, kun lintu teki Helsingistä poistuttuaan katoamistempun. Mikäli rariteettikomitea hyväksyy havainnon, on kyseessä Tringan toinen ja Helsingin ensimmäinen havainto tästä Euroopan suurimmasta päiväpetolinnusta. 

Lintujen syysmuutto jatkuu kiivaimmillaan, ja jaksolla laskettiinkin monilla lajeilla hyviä yksilömääriä. Suurimpia muuttosummia lajikohtaisesti olivat mm. 73 mehiläishaukkaa, 346 varpushaukkaa, 1820 metsäkirvistä, 270 kuusitiaista ja 8693 vihervarpusta. Hangon lintuasemalla tehtiin harmaasieppojen uusi päiväennätys, 242 yksilöä, joista 236 muutolla.

Monilla lajeilla näkyvä muutto jää usein pieneksi, mutta myös suuret paikallisten lintujen kerääntymät kertovat muuttohuipun ajoittumisesta. Esimerkiksi Helsingin Vanhankaupunginlahdella laskettiin paikallisena 180 taivaanvuohta, Kirkkonummen Järsössä 110 törmäpääskyä, Helsingin Viikissä 60 kivitaskua, ja Kirkkonummen Mäkiluodossa 65 hernekerttua sekä 200 pajulintua. 

Harvalukuisia arosuohaukkoja on havaittu tänä syksynä taas poikkeuksellisen runsaasti, Tringankin alueella useita kymmeniä yksilöitä. Myös jalohaikaroita on saapunut Etelä-Suomeen viime päivien aikana paljon, ja Kirkkonummella havaittiinkin sunnuntaina Tringan alueen uusi ennätysparvi, 12 yksilöä.

Munkkikorppikotkan lisäksi jaksolla havaittiin pitkästä aikaa mukavasti muitakin harvinaisuuksia. Espoon Ämmässuolta löytyi nuori mustanmerenlokki ja 2 aroharmaalokkia, pikkukiljukotka nähtiin Raaseporissa ja Kirkkonummella, Hangossa havaittiin tavallinen sekä fulvescens-muodon kiljukotka, ja Vantaalta löytyi harjalintu. Muita harvinaisuuksia olivat mm. 3 niittysuohaukkaa, punajalkahaukka, 2 kuningaskalastajaa, riuttatiira ja 7 isokirvistä (sis. iso-/mongoliankirviset).

Lintusää 10.–12.9.: Erinomainen pudotussää yömuuttajille sekä idän ja kaakon harvinaisuuksille jatkuu vielä

Meteorologi Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Lähipäivien aikana harvinaisen lämmin kaakonpuoleinen ylävirtaus kääntyy lounaaseen, tulee sateita ja tuulia, sekä ilmamassa viilenee ajankohdan tavanomaisiin lukemiin. Mistään kuulaasta tyhjennyssäästä ei silti ole tietoakaan, vaan tilanne jatkuu vielä pari vuorokautta erinomaisena pudotussäänä yömuuttajille sekä idän ja kaakon harvinaisuuksille kuten arosuohaukoille, harjalinnuille, isokirvisille ja taigauunilinnuille. Viimeksi mainittuja kannattaa nyt etsiä saarista ja puistoista. Sadesäät ja eteläiset tuulet ovat myös otollisia haapanoiden merimuuton näkymiselle päivällä, varsinkin tiistaina, sekä sienten kasvulle. Sen sijaan haukat tulppautuvat ti–ke, eikä kurkimuuttosäätä ole lainkaan näköpiirissä.

Ma: Säärintama sijaitsee lähes pysähtyneenä pääkaupunkiseudulla, minkä vuoksi sieltä likimain Hankoon vallitsee heikkotuulinen sää. Kauempana idässä on merellä kohtalaista etelätuulta, joka viriää illalla myös Hangossa. Hidasliikkeisten sadekuurojen mahdollisuus on suuri Helsingistä itään, etenkin iltapäivällä; muualla on todennäköisimmin poutaa. Aamulla on pilvistä-puolipilvistä, ja päivän kuluessa sää osaksi selkenee lännessä. Jos matalaa alapilveä ei ole, on ihan hyvä muutto- ja retkisää, joskin utu vähän samentaa näkyvyyttä viime päivien tapaan.

Ti: Lännestä saapuu uusi säärintama sateiden kera. Mantereella on heikkoa-kohtalaista, merellä ajoittain navakkaa etelänpuoleista tuulta, joka iltapäivällä kääntyy lounaaseen. Enimmäkseen on pilvistä ja aamulla yleisesti sadetta Hangosta alkaen, joka leviää pääkaupunkiseudulle päivällä ja sen itäpuolelle illaksi; samalla päivän kuluessa sade lakkaa lännestä alkaen. Illalla mahdollisesti uusi kuuroalue saapuu Hankoon. Muuttosää on ok merisorsille ja sisämaassa aamulla mutta muutoin aika huono.

Ke: Uusi laaja sadealue kulkee yöllä alueen yli niin, että sade lakkaa aamulla nopeasti lännestä alkaen, ja pilvisyys repeää; yksittäisiä kuuroja voi tulla pitkin päivää. Mantereella kohtalaista-navakkaa, merellä navakkaa-kovaa WSW-tuulta, mikä hyydyttää muuttoa voimakkaasti.

Loppuviikon arvio: Kohtalaisen lämmin lounaisvirtaus heikkenee, sateet vähenevät ja muuttosää paranee muuten, mutta sumun mahdollisuus kasvaa taas.

Lintusää 6.–8.9.: Säätila on hyvä hyönteissyöjien pudotukselle puistoihin ja saariin

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Suursäätila eli korkeapaine Suomen itäpuolella sekä idän ja etelän välinen lämmin ylävirtaus jatkuvat. Syksyiseen tapaan sumut ja sumupilvet ovat tällaisessa säätilanteessa kovin tavallisia, mikä heikentää muuttoja. Alapilvisyyden määrän sekä sumun paksuuden ja tiheyden ennustaminen oikeaan aikaan ja paikkaan on hyvin vaikeaa. Keskimäärin kuitenkin merellä on aamuisin vähemmän sumua kuin mantereella (tosin tuuli maalta päin siirtää sumun helposti myös saaristoon) ja aamuisin on enemmän sumua kuin iltapäivällä. Pohjoista kuulasta virtausta eli tyhjennyssäätä ei ole näköpiirissä.

Säätila on oikein hyvä heinäkurppien pudotukselle niityille, hyönteissyöjien pudotukselle puistoihin ja saariin sekä harvinaisuuksille, varsinkin idästä ja kaakosta tuleville.

To–la: Mantereella on enimmäkseen heikkoa, merellä kohtalaista pohjoisen ja idän välistä tuulta, lauantaina enemmän idän ja etelän väliltä, sekä vaihtelevaa pilvisyyttä, niin että aamuisin on suuri todennäköisyys yhtenäiselle sumulle tai sumupilvelle. Ajoittain päivällä ja illalla voi olla selkeämpää, mikä taas vauhdittaisi haukkoja ja esimerkiksi kiljukotkalajeja liikkeelle. Torstaina on pieni ja perjantaina-lauantaina, etenkin iltapäivällä sisämaassa, kohtalainen mahdollisuus kuurosateille.

Jatkoarvio: Suursäätila muuttuu ensi viikon alussa tai keskellä, ja tuulinen matalapainetoiminta sekä viileämpi ilmamassa pääsevät lännestä Suomeen.

Valkoposkihanhilaskennat lauantaina 8.9.2018 – varaa oma laskentakohteesi pian!

On jälleen aika laskea Helsingin seudun valkoposkihanhet. Laskenta
pääkaupunkiseudulla suoritetaan lauantaina 8.9.2017 klo 7.30-9.30
välisenä aikana, jolloin hanhet ovat ruokailemassa laidunpaikoillaan.
Laskijoiksi tarvitsemme jälleen paljon vapaaehtoisia lintuharrastajia.
Alla olevassa listassa ovat laskentapaikat, viime vuonna paikalla
havaitut hanhet ja niiden laskijat.

Voit varata oman kohteesi sähköpostitse Aapo.salmela@gmail.com

Listasta voi varata kohteita kukin halunsa mukaan, kahdessa tunnissa
ehtii mainiosti kiertää useammankin kohteen! “Massapaikoille” olisi
hyvä saada edellisien vuosien tapaan kokeneita laskijoita, sillä
isojen hanhimassojen laskenta voi olla varsin vaativaa.

Laskennan tulokset pyydetään
ilmoittamaan lauantaina kello neljään mennessä Tiiraan tai
vaihtoehtoisesti suoraan Aapolle. Kirjaa hanhimäärän
lisäksi ylös kellonajat sekä hanhien mahdolliset tulo-ja
poistumissuunnat, nämä helpottavat tulosten tulkintaa.

Toivottavasti saamme jälleen mahdollisimman tarkoin hanhipaikat
kierrettyä ja päivitettyä valkoposkihanhikannan tämän hetkisen koon.
Valkoposkihanhen syyskanta on laskettu koordinoidusti vuodesta 2008
alkaen. Laskennat toteuttavat yhteistyössä Birdlife, Tringa ja Suomen
Ympäristökeskus. Aiheesta löytyy lisätietoja esimerkiksi Birdlifen
sivuilta: https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/tulokaslajit/valkoposkihanhi/.
Valkoposkihanhi kärsi monen muun lintulajin tapaan kesän kovista
helteistä ja poikastuotto jäikin tänä vuonna kehnoksi:
http://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Valkoposkihanhien_maara_vaheni_paakaupun(47479)

Valkoposkihanhilaskennat 8.9.2018, päivitetty lista

Espoo:
Alberga Golf (varattu):
Espoo Löfkullan Golfkenttä
Fallakerin pellot Karvasmäessä
Glimsin ja Kasavuoren välinen pelto
Haukilahti
Kyrkängarna (pelto Ikean takana)
Kilon kartano, hevoshaat (varattu):
Kilon kartanon eteläpuolen pellot (varattu):
Laaksolahden ranta
Laajalahti
Latokaski
Leppävaaran urheilupuisto (varattu):
Mankkaan kallio
Matalajärvi
Oittaan leirintäalue + ranta
Otaniemen nurmet(varattu)
Pakankylä
Pitkäjärven pohjoisrantapellot
Röylä
Södersskog
Tapiola: Otsolahden rantaniityt, Silkkiniitty, Liikenneristeyksen
niityt, Louhentien itäpuolen
nurmet (varattu)

Helsinki:
Arabianrannan ja Pornaistenniemen nurmet
Fallkullan kartanon pellot
Hakuninmaa
Hernesaaren kärki – Merisatama – Kaivopuisto – Olympiaterminaali –
Tähtitorninmäki(varattu)
Hietaniemi (varattu)
Iso-Huopalahti
Husön kartanon pellot
Kaisaniemi
Kalviikin niemi
Kannelmäen ja Malminkartanon välinen viheriö + pellot
Kivikko
Kivinokka
Kustaanmiekka(varattu)
Käpylä
Laajasalo
Lauttasaari
Lapinlahti (varattu)
Länsimäki
Malmin lentokenttä
Malmin lentokentän viereiset pellot
Malmin urheilupuisto + Ala-Malmin nurmet
Malminkartano
Merirastila
Munkkiniemi (Kalastajatorpan ja kahvila Torpanrannan välissä)
Niskalan pellot, Haltiala/Torpparinmäki
Peukaloisentien-Untuvaisentien nurmet
Pikku-Huopalahti
Porolahden nurmet
Pukinmäen rantapuisto
Puotilan nurmet ja uimaranta
Rastilan uimaranta
Savela-Pihlajisto ympäristön
Siltamäen urheilupuisto ja nurmet
Skatanniemi
Soutustadionin ja Merikannontien nurmet
Suomenlinna(varattu)
Sörnäisen nurmet (varattu)
Talin golfkenttä
Tamminiemi/Seurasaari
Tapanila
Tullisaari
Tuomarinkylän pellot
Tuorinniemen uimaranta
Töölönlahti
Vartiokylänlahti
Viikki(varattu)
Vuosaari Aurinkolahti(varattu)
Vuosaari Skatanniemi
Vuosaaren maankaatopaikka
Vuosaari golf
Vuosaari Uutelan kanava (varattu)
Östersundom pellot

Kirkkonummi:
Järson pellot
Mattbyn pellot
Sarfvikin golf-kenttä
Torsvikin seudun pellot
Saltfjärden/Peuramaan golfkenttä, Bondarby, Gunnarsby

Sipoo:
Gumbostrandin rantaniityt
Immersby
Massbyn pellot
Nevas
Sipoonlahden rantaniityt
Sipoonranta

Siuntio:
Hamburgsåkrarna
Lempans
Malmi

Munks, Bäcks
Myrans
Nordanviksslätten
Pikkalanlahti uimaranta
Pikkala tekonurmikenttä
Pikkala Björknäs
Pikkala Sandfjärden
Störsviken + golfkenttä
Sunnanvik
Svartbäck + Skeppas
Tjusträsk
Vejans

 

Vantaa:
Backaksen ja Ylästön pellot
Hakunilan Kormuniitty
Hanabölen pellot
Hiekkaharju ja ympäristön pellot
Hämeenkylän pellot
Luhtaanmäki
Kivistö Tapola
Maarinkangas
Mellunmäki
Peräjänkulman pellot
Piispankylän pellot
Pyymosa, Pitkäsuon täyttömäki
Päiväkummun pellot
Sandbacka
Seutulan isoniityt
Seutulan Lentokenttä länsipuoli
Vantaanlaakson pellot
Westerkullan pellot

Päiväretki Rönnskärille 1.9.2018 -retkikertomus

Syyskuun ensimmäisen päivän aamu toi mukanaan ensimmäiset syyssateet. Bussimatkalla Porkkalaan näkyi valkoposkihanhien ja kurkien parvia tienvieruspelloilla. Porkkalan satamassa odotti onneksi katettu Pentti Aaltosen luotsaama Merisaurus, jolla retkeläiset kuljetettiin 2 erässä Rönnskärin lintuasemasaarelle.

 

Pentti Aaltonen huolehtii, ettei Merisaurusta ylibuukata. Kuva Jaana Sarvala

 

Kuva Jaana Sarvala

 

Kun loputkin retkeläiset pääsivät saarelle, sade taukosi ja loppupäivä sujui suurimmaksi osaksi poutaisessa, välillä aurinkoisessakin säässä. Tuulta oli vain muutama metri sekunnissa. Muuttolinnuilla ei ollut tässä säässä suurempaa tarvetta saaripysähdykseen, joten saaren lintuverkoissa ei ollut ruuhkaa.

Rönnskärin saarella toimii siis toinen Tringan alueen lintuasemista, jolla seurataan muuttoa, lasketaan paikallisia lintuja ja rengastetaan verkkoihin pyydystettyjä lintuja. (Se toinen on Hangon lintuasema Halias. ) Saari on puolustusvoimien aluetta ja sinne pääsyyn tarvitaan puolustusvoimilta kulkulupa. Lisätietoa Rönnskärin lintuasemasta löytyy Tringan sivuilta:

Rönnskärin lintuasema

 

 

Rönnskärin lintuasemarakennus. Kuva Jaana Sarvala

Saarella olivat retkemme aikana lintuasemahommissa Samuli Lehikoinen ja Pekka Ikonen, jotka molemmat opastivat retkeläisiä koko päivän ajan. Samuli huolehti verkkoihin jääneistä linnuista ja Pekka keskittyi seuraamaan muuttoa. Samulin johdolla kiersimme pikkuporukoissa verkkolinjoja ja loput joko kiersivät saarella omatoimisesti tai hakeutuivat bunkkerille lintutornin liepeille tähyämään merelle ja taivaalle. Evästelytaukoja unohtamatta!

 

Rönnskärin lintutorni häämöttää. Kuva Jaana Sarvala

 

Ensimmäisellä verkkokierroksella verkoista löytyi mm. mustapääkerttu ja punarinta, jotka asianmukaisesti mitattiin ja rengastettiin.

Lintutietojen kirjaaminen on tarkkaa puuhaa. Kuva Jaana Sarvala

 

 

Tornin liepeillä päivystävät havaitsivat lähipuun latvassa käen. Pian joku huomasi tornin lähiverkossa isomman linnun, joka vaikutti ensiluulemalta käeltä. Pekka meni irrottamaan lintua, joka ei sitten ollutkaan käki vaan toinen kapeasiipinen pitkäpyrstö: kehrääjä. Kehrääjää ei moni ollut nähnyt ja tuskin kukaan retkeläisistä näin läheltä, että melkein linnun mahan sisälle näkyi. Kehrääjä kähisi Samulin otteessa, mutta oli muuten aika rauhallinen.

 

Kehrääjän kita on vaikuttavan kokoinen. Kuva Urda Stenius.

 

Kehrääjiä oli pari päivää aikaisemmin jäänyt Rönnskärin verkkoihin peräti 15 kappaletta. Osa retkeläisistä näki kehrääjän vielä lennossakin.

 

 

 

Tässä tuodaan kehrääjää verkoilta rengastettavaksi. Kuva Jaana Sarvala

Taivaalla oli aika hiljaista. Varpushaukkoja lenteli pitkin päivää, muista petolinnuista vain yksi merikotka ja tuulihaukka.  Saaren sähkölangoilla odotti etelän matkansa alkua joukko haara- ja räystäspääskyjä. Pikkulinnuista runsaimpia olivat vihervarpuset ja sekapikkulintuparvet. Verkoista saatiin mm. hernekerttuja ja pensaskerttuja. Yksi pensassirkkalintukin jäi verkkoon.

 

 

Hernekerttu. Kuva Jaana Sarvala

 

Pensassirkkalintu. Kuva Jaana Sarvala

 

 

 

 

Rönnskärin majakka on Suomen vanhin, vuodelta 1800. Kuva Jaana Sarvala

 

Majakasta on hyötyä linnuille. Tälläkin tuulihaukalla oli majakan ikkunasyvennyksessä mainio levähdys- ja tähystyspaikka. Kuva Juhani Kosunen

 

Jos ulkohommilta jää aikaa, voi syventyä aseman kirjahyllyn lukuisiin lintukirjoihin ja -lehtiin. Kuva Jaana Sarvala

 

 

Päivä saarella meni nopeasti. Merisaurus nouti ensimmäiset lähtijät klo 18 aikoihin ja siitä tunnin päästä loput.

Kuva Jaana Sarvala

 

Helsinkiin päästiin illan jo hämärtyessä, vähän ennen yhdeksää. Kiitos kivasta retkipäivästä retkeläisille, oppaillemme Samulille ja Pekalle sekä kuljettajallemme Anterolle.

 

Retkellä havaitut lintulajit: kuikka, silkkiuikku, merimetso, harmaahaikara, kyhmyjoutsen, laulujoutsen, valkoposkihanhi, sinisorsa, jouhisorsa, haapana, tukkasotka, haahka, isokoskelo, merikotka, varpushaukka, tuulihaukka, rantasipi, valkoviklo, töyhtöhyyppä, kalalokki, merilokki, harmaalokki,  sepelkyyhky, käki, kehrääjä, haarapääsky, räystäspääsky, palokärki, käpytikka, niittykirvinen, västäräkki, keltavästäräkki, punarinta, kivitasku, mustarastas, hernekerttu, pensaskerttu, mustapääkerttu, pensassirkkalintu, pajulintu, hippiäinen, harmaasieppo, talitiainen, sinitiainen, pikkulepinkäinen, varis, korppi, naakka, närhi, peippo, vihervarpunen

 

Jaana Sarvala

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lintusää 3.–5.9.: Öisin voimakasta hyönteissyöjämuuttoa, aurinkoisella säällä liikkuvat haukat

Jarmo Koistisen laatima lintusää Tringan alueelle:

Lämmin kesäinen korkeapaine jatkuu parin päivän poutajaksona, mutta sumut piinaavat edelleen aamuisin ja etelästä lähestyy sen jälkeen kuurosateita. Yöllä on kovaa hyönteissyöjämuuttoa, sumun tullessa vastaan hyvää pudotussäätä ja joka päivä idän–kaakon harvinaisuuksien tulosäätä. Jos iltapäivisin on edes osaksi aurinkoista, haukkamuutto voi olla kovaa. Myös pääskyjen muutto on voimakasta, mutta ne menevät paljolti korkeuksissa vaikeasti laskettavina.

Ma: Heikkoa, suunnaltaan vaihtelevaa tuulta, vaihtelevaa pilvisyyttä, poutaa ja taas aamupuolella, etenkin mantereella, sumun–sumupilven mahdollisuus. Muuten erinomainen muuttosää.

Ti: Enimmäkseen on heikkoa–kohtalaista, merellä iltapäivällä jopa navakkaa koillisenpuoleista tuulta. Vaihtelevaa pilvisyyttä ja aamun sää sekä muuttosää kuten ma, mutta sumun mahdollisuus vähän pienempi.

Ke, epätarkka: Enimmäkseen on kohtalaista, merellä ajoittain navakkaa idänpuoleista tuulta, vaihtelevaa pilvisyyttä ja mahdollisesti ajoittain sadetta tai kuuroja. Sateen sattuessa yöllä on erinomaista pudotussäätä yömuuttajille ja harvinaisuuksille ja merellä mahdollisuus näkyvälle sorsamuutolle (haapanoita).