Tringan linnustonsuojelukeräys jouluna 2018

 

Osallistu Tringan jäsenkeräykseen, jonka avulla suojellaan Tringan toimialueen lintuja ja lintupaikkoja! Keräyksen tuotolla rahoitetaan osa-aikaisen suojelusihteerimme työpanos ja taataan, että Tringa on jatkossakin lintujen ja lintuharrastajien ääni läntisellä Uudellamaalla.

Tringan työllä on merkitystä. Sen ansiosta esimerkiksi Helsingin Vanhankaupunginlahden tulevaisuus muuttui tänä syksynä valoisammaksi, kun kaupunki lupasi lisää rahaa kosteikon kunnostamiseen ja hoitoon. Korkein hallinto-oikeus myös kumosi Tringan valituksen perusteella Viikintien eteläpuolen ja Pornaistenniemen lisärakentamisen, joten Tringa on todella saanut äänensä kuuluviin.  Tringa teki myös kuluneena vuonna mm. kolme MAALI-raporttia ja julkaisi Helsingin tärkeät lintualueet, jotka ovat tulevien suojelutaistojen ja maankäytön ohjaamisen kannalta hyvin tärkeitä pohjatöitä.

Lue lisää Tringan suojelutoiminnasta täällä.

Suojelukeräyskirje on postitettu kaikille jäsenille. Käytä mieluiten omassa keräyskirjeessäsi näkyvää viitenumeroa. Keräykseen voi osallistua myös tekemällä lahjoituksen tilille FI76 8000 1502 0958 06 viitenumerolla 112015000171184550. Muista merkitä viitenumero, sillä lahjoitusta ei pystytä kohdistamaan tähän keräykseen ilman viitenumeroa!

Pienikin vapaaehtoinen lahjoitus auttaa arvokasta työtä lintujen puolesta!

[Rahankeräyslupa: Poliisihallituksen myöntämä BirdLife Suomen rahankeräyslupa, RA/2017/607, voimassa 7.6.2017-6.6.2022.]

 

Kuva © Jari Kostet

 

Tringa lausui uudesta maakuntakaavasta

Tringa on jättänyt Uudenmaan maakuntaliitolle lausunnon uuden Uusimaa-kaavan 2050 (tutummin maakuntakaavan) luonnoksesta. Tringa keskittyi lausunnossaan uusien suojelualueiden tarpeeseen ja viheryhteyksien tärkeyteen. Uusia suojelualueita vaadittiin erityisesti merialueille, joista on viime aikoina löytynyt uusia maakunnallisesti tärkeitä lintualueita. Lisäksi vaadimme tuulivoimalla soveltuvan alueen poistamista lintujen muuttoreitiltä, luonnonsuojelun suunnittelun pitämistä maakuntatasolla ja muutoksia kaavamerkintöihin. Koko lausunto löytyy täältä:

https://www.tringa.fi/wp-content/uploads/2018/11/Tringan-lausunto-Uusimaa-kaava-2050.pdf

 

Lisätietoja maakunnallisesti tärkeistä lintualueista löytyy Tringan kotisivuilta ja tänä vuonna julkaistuista Tringa-lehdistä:

https://www.tringa.fi/maali/

Aintila, A. & Ellermaa, M. 2018: Maakunnallisesti tärkeät lintujen muutonaikaiset kerääntymäalueet Uudellamaalla. – Tringa 45(1):8-31

Ellermaa, M. 2018: Maakunnallisesti tärkeät saaristolintujen pesimäalueet Uudellamaalla. – Tringa 45(3):93-104.

 

Alli on suojelua vaativa laji ja yhtenä perusteena maakunnallisesti arvokkaiden lintualueiden valinnassa. Alliparven kuvasi Matti Rekilä.

Hiiripöllöt tarvitsevat ruokarauhan

Kuvan pöllö ei liity tapaukseen. Kuva: Micha Fager

Helsingissä talvehtii kaksi hiiripöllöä, toinen Ullanlinnassa ja toinen Lauttasaaressa. Molemmat yksilöt ovat melko kesyjä, joten niihin pääsee tutustumaan poikkeuksellisen helposti.

Esimerkiksi Lauttasaaren pöllöä kävi lauantain aikana valoisana aikana katsomassa reippaasti yli sata linnusta kiinnostunutta ihmistä. Kuvaajia oli paikalla parhaillaan reilu parikymmentä. Käytännössä lintua oli kuvaamassa tai tarkkailemassa joku aamuhämäristä iltapimeään saakka.

Tringa toivoo malttia kaikilta pöllöjen havainnoijilta ja kuvaajilta. Kylmänä talvipäivänä jo päivän syömättömyys voi olla kohtalokasta. Linnun kesyys voi antaa kuvan, että oma läsnäolo ei olisi häiriöksi, vaikka tosiasiassa liian lähelle meneminen voi esimerkiksi pelottaa saaliseläimiä pois tai vaikeuttaa muulla tavoin saalistamista.

Ruokarauhan antaminen ja huomaavainen havainnointi on erityisen tärkeää Lauttasaaren pöllöpaikan kaltaisissa tilanteissa, kun lintua tarkkaillaan ja kuvataan käytännössä koko valoisa aika päivästä toiseen. Sekä Lauttasaaren että Ullanlinnan hiiripöllöjä voi tarkkailla ja kuvata hyvin hieman kauempaa, jolloin linnuille ei tule aiheutettua merkittävää häiriötä. Tämä koskee kaikkia, niin harrastuksen vasta-alkajia kuin pidemmälle edenneitä.

BirdLife Suomen ohjeet huomaavaiseen lintujen havainnointiin: www.birdlife.fi/lintuharrastus/havainnoi-huomaavaisesti/

Suomen Luonnonvalokuvaajien eettiset ohjeet: www.luontokuva.org/index.php/yhdistys/etiikka

Kysely Helsingin luonnon monimuotoisuudesta – osallistu ja vaikuta!

Helsingin kaupunki on avannut verkkokyselyn osana Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmaa. Kyselyn ideana on kerätä asukkailta ja muilta kiinnostuneilta mielipiteitä ja ajatuksia luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta kaupunkiympäristössä, luonnon kannalta erityisen tärkeistä alueista ja siitä, miten kaupunki voisi toiminnallaan turvata luontoarvoja. Kysely löytyy täältä:

https://app.maptionnaire.com/fi/4907

Tringa haluaa kannustaa jäseniään osallistumaan kyselyyn ja muistuttumaan Helsingin kaupunkia upeista luonto- ja lintukohteistaan ja niiden vaatimista hoitotoimista.

Tringan mielestä elävä kaupunkiluonto on monimuotoista ja sisältää vaihtelevasti erilaisia elinympäristöjä. Monimuotoisessa kaupungissa elinympäristöjä (erityisesti metsiä) jätetään hallitusti hoitamattomiksi ja linnustolle elintärkeitä kosteikoita ennallistetaan.

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta linnuille erityisen tärkeitä alueita ovat ainakin:

  • Vanhankaupungin alue (lintuvedet, pellot ja ympäröivät metsäalueet)
  • Vuosaaren ja Östersundomin metsäalueet ja Östersundomin lintuvedet
  • Haltialan / Niskalan pelto- ja metsäalueet
  • Helsingin Keskuspuisto
  • Helsingin laajan saariston muodostama kokonaisuus

Konkreettisesti kaupunki voi vaikuttaa monimuotoisuuteen esimerkiksi:

  • Jättämällä laajempia alueita hoitamattomiksi – lahopuuta ja niittyjä tarvitaan
  • Huolehtimalla viheryhteyksien säilymisestä
  • Jatkamalla ennallistamistoimia rantaniityillä, esimerkiksi Vanhankaupunginlahdella
  • Vähentämällä vieraslajien istuttamista ja suosimalla istutuksissa meille luontaista lajistoa, esimerkiksi pihlajia
  • Parantamalla luonnonsuojelualueiden rajoista kertovia kyltityksiä ja lisäämällä tietoa saariston pesimälinnustolle tärkeistä alueista ja luotojen maihinnousukielloista
  • Perustamalla uusia suojelualueita
  • Pyrkimällä vähentämään valkoposkihanhien ja kaupunkilaisten välisiä konflikteja ohjaamalla lintuja ja jakamalla tietoa

Lisätietoja Helsingin arvokkaista lintualueista ja niiden linnustosta löytyy täältä: https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-08-18.pdf

 

Suojelutoimikunnan puolesta

Aapo Salmela: Suojelusihteeri, Tringa ry

Kuva: Lauri Mäenpää

Tringan lintutilannekatsaus, viikot 45-46

Hiiripöllöjä on marraskuussa alkanut näkymään Uudellamaalla enenevissä määrin, tällä jaksolla ainakin 8 eri yksilöä. Kuva: Micha Fager

Marraskuun alkupuolta vietettiin Etelä-Suomessa selvästi plusasteiden puolella, ja vesistöt ovat vielä suurimmassa osassa maata täysin jäättömiä.

Paikallisten lintujen kerääntymistä voisi mainita 271 haapanaa Espoon Matalajärvellä, 41 lapasotkaa Haliaksella, 45 silkkiuikkua Lohjanjärvellä, 19 harmaahaikaraa Lohjan Aurlahdella, 5 jänkäkurppaa Laajalahdella ja 11 taivaanvuohta Viikissä. Raaseporin Ropanlängden-luodolla laskettiin tepastelemassa peräti 208 merisirriä, mikä on yhdeltä paikalta ilmoitettu Tringan alueen uusi ennätyskerääntymä.

Muuttoakin voi vielä jonkin verran nähdä, esimerkiksi sisävesiltä etelään poistuvia joutsenia, hanhia ja muita vesilintuja lähtee todennäköisesti pakkaskauden alkaessa runsaasti liikkeelle. Viime sunnuntaina (18.11.) Espoossa laskettiin muutolla 84 laulujoutsenta, ja sekä Helsingissä että Raaseporissa 122 muuttavaa kanadanhanhea. Myös Hangon lintuasemalla saatiin jaksolla useita hyviä päiväsummia, esimerkiksi 203 muuttavaa pilkkasiipeä, 195 sepelkyyhkyä ja 102 yömuuttavaa punakylkirastasta.

Jakson harvinaisin lintu oli Lohjanjärven selällä hetken uiskennellut amerikanjääkuikka. Pikkukivoja olivat mm. jääkuikkalaji, 4 pikku-uikkua, jalohaikara, 6 pikkukajavaa, lapinpöllö, kuningaskalastaja, 2 tunturikiurua, virtavästäräkki ja tristis-tiltaltti. Syksyn vaelluksen jäljiltä yksi lapintiainen näyttää harkitsevan talvehtimista Hyvinkäällä.

Viivyttelijöistä mainittakoon taigauunilintu, 2 liejukanaa, 3 kurkea, meriharakka, 2 kapustarintaa, sinirinta ja pajulintu.

Tringa päättämässä BirdLifen asioista Kokkolan edustajistossa

BirdLife Suomen edustajiston kokous pidettiin 18.11.2018 Kokkolassa. Tringan edustajina paikalla olivat Jukka Hintikka, Taavi Sulander, Erkki Virolainen ja Kaisa Välimäki.

Kokouksessa hyväksyttiin BirdLife Suomi ry:n ensi vuoden talousarvio ja toimintasuunnitelma. BirdLife Suomen liittohallitukseen valittiin Risto Nevanlinnan tilalle uutena jäsenenä toinen tringalainen, Petro Pynnönen. Petro on nykyisin Lohjalla asuva lintuharrastaja, joka on toiminut mm. Tringassa Haliaksen asemanhoitajana, ja on työkseen mukana ympäristökasvatuksessa ja luontoharrastuksessa Luonto-Liiton Uudenmaan piirissä. Kiitos Ristolle vuosista BirdLifen hallituksesta ja onnea ja menestystä Petrolle uuteen luottamustehtävään!

Kokouksessa keskusteltiin myös muun muassa Tiira-järjestelmän uusimisesta. Nykyisessä Tiirassa on tehty sellaisia teknisiä ratkaisuja, että ne edellyttävät järjestelmän täydellistä uusimista ennen kuin Tiira-järjestelmää päästään kunnolla kehittämään eteenpäin. BirdLife Suomi on saanut oman palkatun ohjelmistoasiantuntijansa lisäksi kaksi taitavaa siviilipalvelusmiestä koodaamaan uutta Tiiraa, joten uuden Tiiran resurssit ovat paremmat kuin pitkään aikaan. Kevään edustajiston kokoukseen Poriin luvattiin aikataulu siitä, milloin vanha Tiira-järjestelmä saadaan korvattua uudella.

Lisäksi kokouksessa valittiin BirdLifen vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi raumalainen Hannes Halminen ja BirdLifen vuoden retkikummiksi Jari Kiljunen Lappeenrannasta. Tringalta lämpimät onnittelut molemmille!

Mukavia havaintoja Hangossa 10.11.

Hankoon marraskuun alkupuolella suuntaava retki päättää perinteisesti Tringan kotimaisen ­­­­­jäsenretkikauden. Tälle retkelle on harvemmin tungosta, sillä päivä on lyhyt, ajankohta ei suosi runsaita lintumääriä ja sääkin voi olla mitä tahansa. Tällä(kin) kertaa osallistuminen kannatti. Sää oli poutainen ja lintuja näkyi hyvin. 51 retkilajia ilman mitään yrittämistä on paljon, mukana muutamia yllätyksiäkin.

Kangaskiuruja oli komea kuuden linnun parvi. Mauno Iskala

Maakaatopaikka ei pettänyt

Retki aloitettiin vanhan kaatopaikan täytekasalta, joka kompattiin 23 retkeläisen ja kahden oppaan voimin ilman havaintoja. Syykin selvisi heti. Kaikki linnut olivat menneet viereiselle maakaatopaikalle. Siellä hyöri noin 400 urpiaista, joiden joukossa oli pari mahdottoman vaikeasti hallussa pidettävää tundraurpiaista. Peippoja pyöri noin pari kymmentä, muutama järripeippo ja paljon viherpeippoja. Näiden katselu loppui kun taivaalta kuului rautiaisen ääntä ja kaksi lintua asettautui hienosti nähtäville läheiseen risukasaan. Näiden katselu puolestaan loppui, kun toisena oppaana toiminut Aleksi Mikola huomasi yli lentävät kangaskiurut. Niitä oli loppujen lopuksi kuusi. Rautiaisia katsottiin vielä uudestaan ja tundraurpiaisetkin näyttäytyivät ainakin oppaille. Bussille päin tallustellessa kirjosiipikäpylintu lensi äännellen länteen. Mukava aloitus!

Pikku-uikku oli hienosti esillä. Aleksi Mikola

Puikku ja timalit

Seuraavaksi päätettiin mennä Uddskatanille eli Tulliniemeen, koska arvelimme sen tarjoavan tuulensuojaa kovalta kaakonpuoleiselta puhurilta. Peukaloinen näyttäytyi luontopolun alkupäässä, mutta odotetusti lintuja oli paremmin vasta kohteessa eli Gåsörsvikenillä. Riutalla oli hetken sepelhanhi, merikotka lensi upeasti yli ja jo aiemmin löytynyt pikku-uikku oli nyt ihan esteettömästi esillä. Haliaksen henkilökunnan rengastamat kaksi viiksitimalia ääntelivät kapeassa ruovikossa ja näyttäytyivätkin hienosti. Puikku ja timali ovat molemmat ihan kelpo lajeja eteläisimmässä kolkassamme! Muutama telkkä– ja tukkasotkaparvi ui poukaman edustalla ja niitä oli mukava katsella avokalliolta. Tyytyväisyyttä lisäsi paluumatkalla luontopolun varressa nähty kulorastas, joka oli pitkään avoimesti esillä, peseytymässä ja sukimassa.

Kulorastas poseerasi rannalla. Mauno Iskala

Mukavasti lajeja oli jo nähty ja vielä oli itälahdet kokonaan kiertämättä. Aloitimme Neljän tuulen tuvalta jossa oli myrskyisää, mutta kaakkuri ja silkkiuikku löytyivät selältä ja kaksi naurulokkia lensi yli. Täktomin kylän reunalla olevalle Täktbuktenin lahdelle käveltiin pikitieltä noin kilometri ja matkalla kuului peukaloisen ja punakylkirastaan ääniä. Lahti oli melko tyhjä, mutta Österfjärdeniltä löytyi hankalasti paikallistettava lapasotka tukkasotkaparvesta.
Vielä ehdittiin nopeasti piipahtaa Svanvikillä, jossa oli paljon telkkiä ja joutsenia. Taivaanvuohi suoritti lentonäytöksen ennen kuin pimeys alkoi lopullisesti valtaamaan alaa.
Meno- ja paluumatkalla pysähdyttiin Raaseporin Karjaalla huoltsikka-kaffeella. Antero kuskasi taas sujuvasti, josta kiitos samoin kuin kaikille retkeläisille osallistumisesta ja Aleksille opastuksesta. Ensi vuonna jatketaan!

Mikko Savelainen
opas

Viikin pellot, Pornaistenniemi, Vartiosaari ja Ramsinniemi säästyvät rakentamiselta!

Hyviä uutisia Helsingin linnuille! Korkein hallinto-oikeus (KHO) kumosi mm. Tringan ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen (Helsy) valituksissa esitettyjen vaatimusten mukaisesti Helsingin yleiskaavasta lisärakentamismerkinnät linnustollisesti arvokkailta Etu-Viikin pelloilta ja Pornaistenniemeltä. Lisäksi KHO piti voimassa Helsingin hallinto-oikeuden päätökset olla hyväksymättä yleiskaavassa osoitettuja rakentamisvarauksia Vartiosaareen ja Ramsinniemelle.

Etu-Viikin peltojen osalta KHO perusteli päätöstään monilla Tringan esille tuomilla puutteilla Vanhankaupunginlahden Natura 2000 –alueelle kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa, joiden takia Viikintien eteläpuolisten peltojen rakentamisen merkittävän haitallisia vaikutuksia Natura-alueen linnustoon ja luontoarvoihin ei voitu poissulkea.

Pornaistenniemen osalta KHO oli niin ikään samoilla linjoilla Tringan ja Helsyn valitusten kanssa eikä pitänyt hyväksyttävänä keskustamaisen rakentamisen sijoittamista maakuntakaavassa virkistyskäyttötarkoitukseen osoitetulle alueelle ja suoraan Pornaistenniemen luonnonsuojelualueeseen rajautuen.

Yleiskaavassa Ramsinniemeen osoitettua rakentamista KHO piti mm. Tringan ja Helsyn esille tuomien seikkojen mukaisesti maakuntakaavan virkistys- ja luonnonsuojelualuemerkintöjen vastaisena mainiten, että rakentamisella olisi merkittäviä vaikutuksia alueen linnustoarvoihin ja muihin luontoarvoihin.

Tarkemmat KHO:n perustelut löytyvät KHO:n päätöksestä: https://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1541580128040.html kohdista “Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset Viikin peltoalueille osoitettujen rakentamisalueiden osalta”, “Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset Pornaistenniemeen osoitetun rakentamisen osalta” ja Vartiosaaren ja Ramssinniemen osalta kohdasta “1.8 Helsingin kaupunginhallituksen valitus.

Tringan valitus KHO:een Helsingin yleiskaavasta, selitys Vartiosaaren ja Ramsinniemen osalta ja vastaselitys Viikin – Vanhankaupunginlahden osalta löytyvät Tringan kannanottosivuilta vuoden 2018 kohdalta: https://www.tringa.fi/kannanotot/

Suuret kiitokset kaikille valituksissa avustaneille!

 

Tringan lintutilannekatsaus, viikot 43-44

Kuvassa Vuosaaressa pitkään viihtynyt nuori turturikyyhky. Kuva: Micha Fager

Viime viikon hetkellinen kylmänpurkaus tyhjensi Suomen melkoisen tehokkaasti pakkasherkistä hyönteissyöjälinnuista. Paras syysmuuttokausi on auttamatta ohi, mutta tulevan lämpöaallon takia monia lajeja saattaa viivytellä vielä pitkäänkin ja uusia harvinaisuuksia virrata etelän suunnasta.

Satoja laulujoutsenia ja kanadanhanhia on laskettu monilla pelloilla ympäri Uuttamaata odottelemassa lumen ja pakkasten saapumista. Vesilintujen suurimmista kerääntymistä mainittakoon 200 laulujoutsenta Mäntsälän Sulkavassa, 1000 kanadanhanhea Raaseporin Pohjassa, 1580 haapanaa ja 455 harmaasorsaa Espoon Matalajärvellä, 1840 telkkää Inkoon Torbackavikenillä ja 70 uiveloa Kirkkonummen Haapajärvellä.

Hyviä muuttoja olivat esimerkiksi 644 pikkulokkia Espoon Stenskärillä, 28 ruokkia Kirkkonummen Mäkiluodossa ja 290 punatulkkua Kirkkonummella.

Suomen kolmas munkkikorppikotka löytyi Espoosta 22.10. ja oli tämän jälkeen bongattavana Kirkkonummella vielä seuraavanakin päivänä. Kyseessä oli sama yksilö joka havaittiin syyskuussa Vuosaaressa ja nähtiin tämän jälkeen seikkailemassa ympäri Suomea. Toinen suurharvinaisuus, Suomen 3. vaaleakiitäjä löytyi uupuneena maasta Viikistä ja toimitettiin hoitoon Korkeasaareen. Kaikki kolme Suomessa tavattua vaaleakiitäjää ovat löytyneet Tringan alueelta – edelliset Hangosta ja Helsingistä vuonna 2004.

Jakson pikkuharvinaisuuksia olivat mm. 8 pikku-uikkua, leveäpyrstökihu, 13 pikkukajavaa, turturikyyhky, 3 kuningaskalastajaa, 3 harjalintua, 6 tunturikiurua, 3 virtavästäräkkiä, 2 sepelrastasta ja 5 lapintiaista. Myöhäisiä havaintoja taas olivat mm. marraskuiset 2 kapustarintaa, kurki ja kirjosieppo.

Tringan alueella on muuten tänä vuonna havaittu nyt 284 luonnonvaraista lintulajia. Viime vuoden kokonaistulos oli alustavien laskelmien mukaan 287 lajia. 

Aapo Salmela aloittaa Tringan suojelusihteerinä

Tringan uudeksi suojelusihteeriksi on valittu Aapo Salmela. Aapo on tringalaisille tuttu ainakin retki- ja tornioppaana. Yhdistyksen omien retkien lisäksi hän on opastanut aktiivisesti erilaisissa tapahtumissa ja tilausretkillä ja osallistunut erilaisiin laskentoihin ja kartoitusprojekteihin Tringan alueella.

Aapo on papereita vaille valmis maisteri Helsingin yliopistosta, jossa hän on opiskellut biologiaa ja ympäristötieteitä. Hän on työskennellyt monipuolisesti erilaisissa tutkimusta avustavissa tehtävissä mm. perhosten ja pönttölintujen parissa. Erilaisia linnustokartoituksia ja laskentoja hän on tehnyt aktiivisesti ympäri Suomen.

Uusien työtehtävien pariin siirtyvä edellinen suojelusihteeri Kalle Meller perehdyttää Aapon työtehtäviinsä ja jatkaa ansiokasta työtään Uudenmaan linnuston puolesta Tringan suojelutoimikunnassa. Kalle teki pestinsä aikana hienoa työtä yhdistyksen suojelutoiminnan eteen, mistä Tringan puolesta lämpimät kiitokset!

Kuva: Tuomas Lahti

Vaaleakiitäjä kruunasi tervapääskysyksyn

 

Taka-Viikistä löytyi torstaina 1.11. aamupäivällä nälkiintynyt tervapääsky, joka toimitettiin hoitoon Korkeasaaren Villieläinsairaalaan. Tarkemmassa tutkimuksessa paljastui, että kyseessä onkin vain kaksi kertaa aiemmin Suomessa tavattu vaaleakiitäjä. Myös molemmat aikaisemmat kotimaiset havainnot ovat Länsi-Uudeltamaalta, 24.10.2014 Tringan omalta Hangon lintuasemalta ja 28.10.-1.11.2004 Helsingin Pihlajasaaresta.

Torstaiaamuna havaittiin määrittämätön tervapääskylaji myös Helsingin Lauttasaaressa. Ei ole täysin mahdotonta, että kyseessä olisi sama yksilö kuin Viikissä, mutta yhtä hyvin viime päivien lämpimän virtauksen myötä on voinut tulla tänne saakka enemmänkin vaaleakiitäjiä. Laji on hyvin samannäköinen kuin meikäläinen tervapääsky, joita voi myös saapua lämpimän ilmamassan mukana. Varmaan määritykseen vaaditaankin erinomaiset havainto-olosuhteet ja mieluusti myös hyvät valokuvat.

Lähialueilla vaaleakiitäjä on tavattu Ruotsissa 20 kertaa ja Norjassa 9 kertaa. Lähes kaikki Pohjoismaiden havainnot ajoittuvat myöhäissyksyyn, joten jokainen loka-marraskuussa tavattu tervapääsky on hyvä tarkistaa ja mahdollisuuksien mukaan myös valokuvata. Havainnot voi ilmoittaa esimerkiksi Tiira-havaintotietokantaan, www.tiira.fi

Kuva: Ville Vepsäläinen / Korkeasaaren Villieläinsairaala

Tringan syyskokouksessa päätettyä

Tringa piti yhdistyksen sääntömääräisen syyskokouksen torstaina 1.11. Tieteiden talolla Helsingissä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Karno Mikkola, ja sihteeriksi kutsuttiin yhdistyksen toiminnanjohtaja Johannes Silvonen.

Yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Hintikka esitteli hallituksen esitykset vuoden 2019 toimintasuunnitelmaksi sekä tulo- ja menoarvioksi. Kokous hyväksyi budjetin sellaisenaan, ja toimintasuunnitelmaan tehtiin yksi teknillisluontoinen korjaus. Asiakirjoihin voi tutustua yhdistyksen kotisivuilla osoitteessa www.tringa.fi/dokumentteja

Hallitukseen valittiin kolme uutta henkilöä. Väistyviä hallituksen jäseniä olivat varapuheenjohtaja Jaakko Asplund, Eeva-Liisa Korpela ja Risto Nevanlinna. Uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin hallituksen nykyinen jäsen Aili Jukarainen ja uusiksi hallituksen jäseniksi Otso Häärä, Sami Kiema ja Juhani Timonen.

Kiitokset väistyville monen vuoden panoksesta yhdistyksen eteen ja onnea uusille luottamustehtäviin! Erityiskiitoksen ansaitsee väistyvä varapuheenjohtaja Jaakko Asplund, joka on tuonut hallitukseen suomalaiselle lintuyhdistykselle poikkeuksellista talous- ja hallinto-osaamista.

Yhdistyksen jäsenmaksu pysyy ennallaan: varsinainen jäsen vähintään 38 euroa, koululais- tai opiskelijajäsen 21 euroa ja perhejäsen 10 euroa. Samoin tilin- ja toiminnantarkastajat pysyvät ennallaan: tilintarkastaja on Jarmo Tähtinen (varalla Arto Poutanen) ja toiminnantarkastaja Mikko Alestalo (varalla Hannu Holmström).

Sääntömääräisen osan jälkeen Esa Mälkönen piti kuvaesityksen “Suomenojan lintuparatiisi”.