Hangon lintuasema 40 vuotta – Aatu Vattulaiselle palkinto elämäntyöstä

Tringa juhli Hangon lintuaseman eli Haliaksen 40-vuotisjuhlia Luonnontieteellisen museon Kimnaasisalissa torstaina 17.1.2019. Paikalla oli 148 ihmistä. Varsinaisena ohjelmana oli Aleksi Lehikoisen juhlaesitelmä ja kuvaesitys, Karno Mikkolan puhe lintuaseman varhaisvaiheista, kakkukahvit ja tervehdyksiä eri yhdistyksiltä ja yhteistyökumppaneilta.

Hangon lintuaseman vuosijuhlien juhlaväki kokoontuneena luonnontieteellisen keskusmuseon aulaan. Huoneessa on valkoiset kaariholvit ja suuri täytetty norsu kuvan taka-alalla.
Luomuksen aulatila tarjosi juhlavat puitteet alkumaljalle. Tringan puheenjohtaja Jukka Hintikka ja Luonnontieteellisen keskusmuseon eläintieteellisen yksikön johtaja Aino Juslen pitivät aloituspuheenvuorot. Kuva :Markus Kanninen

Juhlassa myönnettiin tunnustuspalkinto elämäntyöstä Haliaksen monivuotiselle päähavainnoijalle Aatu Vattulaiselle. Palkinnon suuruus on 1800 euroa.

Aatu vieraili ensimmäisen kerran Hangon lintuasemalla jo 1983. Vuosina 1995 – 2001 hän toimi Hangon lintuaseman päähavainnoijana keväin syksyin, ja vuodesta 2002 alkaen hän on toiminut päähavainnoijana ympäri vuoden aina vuodenvaihteeseen asti, jolloin hän jäi eläkkeelle päähavainnoijan tehtävästä. Aatun ansiosta aseman havaintosarja on saatu viimeisten vuosikymmenien aikana kattavaksi ilman suurempia aukkoja.

Aatu on havainnoinut asemalla 8344 vuorokauden ajan ja havainnut Hangon Uddskatanilla henkilökohtaisesti 308 eri lintulajia. Aatun asemavuorokausiin mahtuu tuhansia vedettyjä iltahuutoja, lukemattomia aseman sähköiseen tietokantaan tallennettuja lintuyksilöitä ja suuri määrä havaintotunteja.

BirdLife Suomen hopeinen ansiomerkki myönnettiin esimerkillistä, pyyteetöntä työtä aseman eteen tehneille Anssi Vähätalolle ja Kari Soilevaaralle. Lisäksi juhlassa palkittiin Tringan BirdLife-ansiomerkillä asema-aktiivit Tatu Hokkanen, Matti LehtiSeppo Niiranen, Petro PynnönenJarmo Ruoho ja Jarkko Santaharju.

Tringa onnittelee kaikkia palkittuja asema-aktiiveja, kiittää kaikkia yli tuhatta viimeisten 40 vuoden aikana lintuasemalla käynyttä henkilöä sekä Haliaksen juhlatoimikuntaa ja toivottaa onnea Haliaksen seuraaville 40 vuodelle!

Juhlissa palkittujen kaarti. Kuvassa vasemmalta Anssi Vähätalo, Petro, Pynnönen, Seppo Niiranen, Aatu Vattulainen, Jarkko Santaharju, Kari Soilevaara, Jarmo Ruoho ja Tatu Hokkanen. Kuva Jaakko Koponen
Kuvassa kaksi henkilöä on otamassa kakkua. Kakut ovat mansikkakermakakkuja.
Syntymäpäiväjuhlat kruunasi kakkukahvit. Kuva Jaakko Koponen

Tringan lintutilannekatsaus – tammikuun alku

Hyvällä tuurilla voi talviretkeilyllä sopivan avoimesta maastosta löytää vaikka talvehtivan pulmusen. Kuva: Micha Fager.

Lintumaailma on viimeistään kunnollisen lumipeitteen ilmestymisen myötä siirtynyt nyt talven hiljaiseloon. Hyvillä talviruokinnoilla käy kuitenkin kuhina, ja peltoaukeilla ja ruderaattien talventörröttäjillä voi nähdä suuria parvia esimerkiksi tiklejä, urpiaisia ja keltasirkkuja.

Isommista kerääntymistä mainittakoon 623 telkkää Hangon Vedagrundetilla, 20 uiveloa sekä Hangon lintuasemalla että Tvärminnessä, 14 merimetsoa Santahaminassa, 20 naurulokkia Hangon Itäsatamassa, 170 peippoa (sis. sp.) Raaseporin Pohjassa ja 170 tikliä Mäntsälän Metsäkulmassa.

Pikkukivoja harvinaisuuksia ovat olleet mm. muuttava allihaahka Porkkalassa, pikku-uikut Inkoon Sandfjärdenillä ja Hangon Itäsatamassa, 9 peltopyytä Mäntsälän Metsäkulmassa, lapinpöllö Hanko Bengtsårissa, 2 tunturikiurua Vantaan Pitkäsuolla ja 3 Inkoon Degerbyssä, lapintiainen Viikissä, ja lisäksi muutama kuningaskalastaja ja yksi virtavästäräkki.

Vuodenajalle epätyypillisistä lajeista voisi vielä mainita valkoposkihanhen, harmaasorsan, punasotkan, 2 muuttohaukkaa, pikkulokin, luhtakanan, 3 mustavariksen parven, västäräkin, laulurastaan ja niittykirvisen.

Hangon lintuaseman juhlaesitys suorana lähetyksenä internetissä.

Hangon Lintuaseman 40 -vuotisjuhlat pidetään torstaina 17.1. Luonnontieteellisen keskusmuseon Kimnaasi-salissa klo 18.00 alkaen. Tapahtuman ilmoittautumisaika on päättynyt, mutta voit tiedustella peruutuspaikkoja osoitteesta Halias40v@gmail.com

Kokeilemme tapahtumassa ensimmäistä kertaa Tringan kokouksen lähettämistä suorana internetissä. Aleksi Lehikoisen pitämä juhlaesitelmä striimataan siis suoraan BirdLife Suomen YouTube –kanavalle. Striimi aukeaa 18.15 ja esitys alkaa noin 18.30.

Klikkaa siis YouTube-auki torstai-iltana osoitteessa: https://www.youtube.com/user/birdlifesuomi/

Lähetyksen katsomista varten et tarvitse erillisiä tunnuksia. Esitys tallennetaan ja sitä voi tarkastella esityksen jälkeen. Somessa tapahtumasta voi viestiä vaikka aihetunnuksella #halias40

Tervetuloa seuraamaan esitystä, netissä tai livenä!

Retki Isosaareen 5.1.2019 -retkikertomus


Kylmä ja hiljainen mutta kaunis alku lintuvuodelle

Tringan retkivuosi 2019 alkoi arktisissa tunnelmissa, koillistuulen puhaltaessa hyisellä Suomenlahdella. Kolmisenkymmentä retkeilijää matkasi entisellä merivoimien aluksella Helsingin Kauppatorilta Isosaareen. Meri oli miltei jäätön, mutta suurin osa vesilinnuista ja lokeista oli silti siirtynyt muualle.

Pienten alliparvien, muutaman kyhmyjoutsenen, isokoskelon, telkän ja tukkasotkan lisäksi miltei kaikki retkeläiset saivat vuodenpinnan merimetsosta, useat varmaan myös merikotkasta, jotka näyttäytyivät jo menomatkalla.

Isosaaressa oli hiljaista, ehkä juuri niin hiljaista kuin saaristoluonnossa tapaa olla keskitalvella. Matkalla staijikallioille oli siis hyvin aikaa katsella urpiaisparvea, joka ruokaili rannan tervalepässä. Tali- ja sinitiaisetkin olivat laskettavissa yhden käden sormilla. Kalliot olivat osin ohuen jään peittämät ja äärimmäisen liukkaat. Näkyvyys oli pienestä väreilystä huolimatta varsin hyvä ja maisema komea. Lintuja oli kuitenkin hyvin niukalti. Alleja meni yksittäin ja pikuparvina vähän joka suuntaan, mutta muuten ei juuri näkynyt kuin yksittäisiä kalalokkeja liitelemässä.

Oppaista Teemu oli tunnistavinaan järripeipon, joka kuitenkin piiloutui männikköön ennen kuin määritys olisi voinut varmistua. Jatkaessamme matkaa kohti saaren länsireunaa Teemu huomasi uudestaan järripeipon ohilennossa, nyt ihan pinnan arvoisesti. Pian pääsimme katselemaan puukiipijää sekä saaren ainoalla käytössä olevalla lintulaudalla lähinnä talitiaisia.

Merikotka ohitti meidät komeasti, ja länsirannalla näimme kaksi aikuista ja yhden nuoren merikotkan varsin mukavalta etäisyydeltä. Kevyessä lumisateessa katselimme alleja, telkkiä ja merimetsoja, söimme eväitä ja ja muistelimme parempia havaintoja aiemmilta retkiltä.

Kun muu porukka suuntasi takaisin kohti upseerikerhon jäistä terassia, yksi retkeläinen kävi vielä pikaisella talviuinnilla – kokemus sekin.

Paluumatkalla, lumisateen jo lakattua aurinkokin näyttäytyi ja valaisi mm. Suomenlinnan vallit talvenkeltaisin sätein. “Pinnallisesti” katsottuna retki ei antanut mitään kovin mainittavaa, mutta tunnelmallisesti talvinen meriretki auringonvalon säestämänä oli tälläkin kerralla kokemisen arvoinen. /PB

Oppaina Teemu Sirkkala, Mikko Savelainen sekä Peter Buchert

Kuvat Peter Buchert

Tringan ekopinnaskaban 2018 lopputulokset

Tringan ekopinnaskaba järjestettiin vuonna 2018 kuudetta kertaa. Kisan voitto meni toista kertaa peräkkäin ekoskabojen pitkän linjan kisajyrälle, helsinkiläiselle Gustaf Nordenswanille, joka sai kasaan 230 lajia. Nordenswan on ensimmäinen kilpailija kautta aikain, joka on onnistunut voittamaan Tringan ekopinnaskaban kaksi kertaa. Menestystä Gusse on niittänyt lisäksi myös talviekopinnaskaban puolella, jonka kärkisijalle hän on yltänyt peräti kolme kertaa.

Toisen sijan tämänvuotisessa kisassa nappasi espoolainen Jani Ceder 222 lajilla ja pronssisijalle ylsi helsinkiläinen Janne Bruun 212 lajillaan.

Kilpailun top 15:

Ekopinnaskabaan ilmoitti lajeja tällä kertaa 69 kilpailijaa kymmenestä eri kunnasta. Osallistujien määrä oli selvästi pienin ekopinnaskabojen tähänastisessa historiassa. Kisaajien kotipaikkakunnat jakaantuivat seuraavasti: Helsinki 27 (osallistujaa), Espoo 13, Kirkkonummi 9, Vantaa 6, Raasepori 5, Hyvinkää 2, Karkkila 2, Hanko 1, Järvenpää 1, ja Nurmijärvi 1. Vain kerran on ekopinnaskaban kolmen kärkeen ylletty pääkaupunkiseudun kuntien ulkopuolelta.

Kisan kokonaislajimääräksi saatiin 265, mikä on sama summa kuin vuoden 2017 kisassa. Ennätystulos on vuosilta 2013 ja 2015, jolloin kumpaisenakin vuotena lajimäärä oli 278. Ekopinnaskaban lajilistalle saatiin tänä vuonna neljä* uutta lajia: kiljuhanhi, munkkikorppikotka, keisarikotka ja mäntysirkku. *kaikkia havaintoja ei ole vielä käsitelty RK:ssa tai ARK:ssa.

Eniten kisakilometrejä ilmoitti vantaalainen Kim Söderling, 2963 (km) ja toiseksi eniten Gustaf Nordenswan, 2800. Spontaanisti havaittuja lajeja oli eniten Gustaf Nordenswanilla, 199.

Kilpailun ässälajit (13 kpl):

Ekopinnaskaban tulokset löytyvät kokonaisuudessaan täältä: https://www.tringa.fi/kisa/

Pinnakisapalvelusta löydät myös aiempien ekopinnaskabojen tulokset, sekä tällä hetkellä käynnissä olevat pinnakisat.
Edellisvuosien eko- ja talviekopinnaskabojen tuloskatsauksia voi lukea täällä: https://www.tringa.fi/ekopinnaskaba/

Tringan lintutilannekatsaus – vuoden viimeiset viikot

Vuorihempot. Kuva: Micha Fager

Lintuvuosi 2018 saatiin Tringankin alueella pakettiin. Viime vuoden ilmiöistä mieleen jää varmasti ainakin monipuolinen vaellussyksy, jonka aikana ennätyksiä rikottiin esimerkiksi tiaisten ja närhien osalta. Lapintiaisia havaittiin Tringan alueella vuoden aikana lopulta 20 yksilöä.

Harvinaisuuspuolelta muistella kannattaa ainakin tammikuussa Kirkkonummella laajalti bongattua mäntysirkkua, 24.4. Espoon Iso-Huopalahdella piipahtanutta yöhaikaraa, 3.6. pääkaupunkiseudun yli itään muuttanutta keisarikotkaa, syys-lokakuussa Uudellamaallakin seikkaillutta munkkikorppikotkaa sekä tarinalleen onnellisen lopun saaneen vaaleakiitäjän vaiheita marraskuussa. Mainittakoon nyt vielä lisäksi ainakin arokotka, tunturihaukka, mustanmerenlokki, 7 valkosiipitiiran parvi, taigakirvinen, stejnegeri-sepeltasku ja 4 tulipäähippiäistä.

Vuoden kahden viimeisen viikon hyvistä kerääntymistä voisi mainita mm. 36 tukkakoskeloa Hangon lintuasemalla, 15 harmaahaikaran parven Vuosaaren Uutelassa, 187 nokikanaa Tammisaaren Stadsfjärdenillä, 30 pähkinähakkia Lohjan Ristenissä, peräti 5 Kirkkonummen puolella talvehtivaa maakotkaa Espoon Soukasta nähtynä, 10 sepelkyyhkyä Hangon keskustassa ja 5 vuorihemppoa Vantaan Pyymosalla.

Ilman suurharvinaisuutta ei jääty vuoden viimeisellä viikollakaan: Helsingin Eirassa pyörähti pikaisesti grönlanninlokki. Muita parempia lajeja jaksolla olivat muutama kuningaskalastaja, virtavästäräkki ja 2 tunturikiurua.

Vuodenaikaan nähden kiinnostavia havaintoja olivat mm. 5 valkoposkihanhea, harmaasorsa, punasotka, 2 tuulihaukkaa, 5 ampuhaukkaa, 2 muuttohaukkaa, luhtakana, ruokki, 4 kangaskiurua, kiuru, 4 västäräkkiä, 2 rautiaista, 6 laulurastasta, kulorastas, 2 mustavarista ja lapinsirkku.