Runsaasti uusia suojelualueita Uudellemaalle

Ympäristöministeriö valmistelee kymmenien uusien luonnonsuojelualueiden perustamista Uudellemaalle. Kaikki uudet alueet sijaitsevat valtion mailla ympäri maakuntaa ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala on yli 36 000 hehtaaria, josta valtaosa sijaitsee merialueilla. Erillisellä asetuksella perustetaan laaja Porkkalan luonnonsuojelualue Inkoon ja Kirkkonummen saaristoon. Muissa kohteissa sijaitsee muun muassa lehtoja, vanhoja metsiä, soita ja lintukosteikkoja.

Tringa ottaa lausunnossaan kantaa uusien alueiden rauhoitusmääräyksiin. Vaadimme täyskieltoa uhanalaisten vesilintujen, allin ja haahkan, metsästykseen luonnonsuojelualueilla. Lisäksi ehdotamme saaristolinnuille tuhoisien petojen, minkin ja supikoiran, pyyntiajan pidentämistä saaristolinnuston pesimärauhan turvaamiseksi.

Lisätietoja uusista luonnonsuojelualueista:

http://www.metsa.fi/uusimaa-suojelualueita

Tringan lausunto kokonaisuudessaan:

https://www.tringa.fi/wp-content/uploads/2019/02/Tringan-lausunto-YM.pdf

Haahka on uhanalainen laji. Kuva: Lauri Mäenpää.

Tikkaretki Porvooseen 17.2.2019- retkikertomus

Sunnuntaina aamulla Kiasmalle kerääntyi lähes täysi bussillinen harrastajia. Keli oli mukavan keväinen, aurinkoa täydeltä taivaalta sekä lämpö hieman nollan yläpuolella.

Ensimmäinen tikkalaji saatiin pinnalistoille Söderkullasta pääoppaan, Teemun, hypätessä bussiin. Ennen bussin saapumista pysäkin lähistölle oli tullut nimittäin kaksi harmaapäätikkaa pysäkillä odottelevaa viheltelijää ihmettelemään. Kaikki retkeläiset pääsivät kuuntelemaan hienosti harmaapäätikan kuikutusta. Hyvä aloitus retkelle.

Porvooseen Tikkametsään päästyämme lähdimme Porvoon Seudun lintuyhdistyksen ylläpitämälle ruokinnalle tikkoja etsimään. Paikalla saimme todeta tikkojen olevan toisaalla. Pitkän odottelun aikana havaitsimme paikalla ainoastaan yhden käpytikan, vaikka edeltävänä iltana paikalla oli kuitenkin ollut viisi tikkalajia. Kävelimme lyhyen lenkin ruokinnan läheisen ruovikon lävitse ja palasimme takaisin ihmettelemään hiljaista ruokintaa. Odottelu kannatti, vaikkei tikkoja näkynytkään. Ruokinnan läheisyydessä pyöri lopulta useamman kymmentä peippoa sekä muun muassa puukiipijä.

Tikkametsässä hiljaisuutta ihmettelemässä. Kuva: Teemu Sirkkala

Ruokinnalla seisoskelun jälkeen päätimme lähteä merikotkia etsimään Tanssisaaren parkkipaikalta käsin. Olimme päässeet vain huutomatkan päähän, ennenkuin käännyimmekin ripeästi huutojen takia takaisin ruokinnalle. Porukan saapuessa takaisin ruokinnalla hetken ollut valkoselkätikka oli valitettavasti noussut korkeammalle puihin katveeseen. Lyhyen odottelun jälkeen upea valkoselkätikka teki onneksi hienon lennon retkiporukan ylitse.

Ruokinnalta kävelimme lyhyen matkaa Tanssisaaren parkkipaikalle, jossa pääsimme kuuntelemaan hienosti ensin valkoselkätikan ja lopuksi harmaapäätikan rummutusta. Haikkoon selällä näimme puolestamme meri-, harmaa- sekä kalalokkeja. Paikalla vilahti myös nopeasti isolokkikandidaatti, joka jäi tosin nopean tilanteen takia varmistumatta lajilleen.

Tikkametsästä matka jatkui Koddervikenille. Edeltävänä päivänä paikalla havaitut viiksitimalit löytyivät helposti paikalta ja kaikki pääsivät katselemaan sekä kuuntelemaan hyvin kauniita ruovikon asukkeja. Lopulta osa porukasta oli kirjaimellisesti viiksitimaleiden keskellä ruovikossa. Lähimmillään timalit tulivat metrin päähän onnekkaimmista retkeläisistä.

Viiksitimali Koddervikenillä. Kuva Markus Kanninen

Timaleiden ihastelun jälkeen vuorossa oli kahvitauko Kuninkaanportissa. Tauon aikana pellon laidassa pulmusia etsineet staijarit havaitsivat vain käpylintuja sekä pyrstötiaisparven.

Kuninkaanportti jäi taakse ja bussin keula kääntyi pohjoista kohden. Ajoimme lyhyen lenkin Kiialan pohjoispuolelta Porvoonjokea myötäillen takaisin Porvoon suuntaan näkemättä harakkaa kummempaa. Peltolenkin jälkeen suuntasimme Kråkötä kohden.

Kråkön pelloilla staijasimme raikkaassa kevätkelissä ilman harmaalokkia parempia havaintoja. Kiurut sekä pulmuset eivät olleet vielä päätyneet sinne. Kråkön länsipuolelta katselimme hetken meren jäälle, jossa pilkkijöiden seassa oli useamman sata lokkia sekä muutamia merikotkia.

Tutun Kråkön ympyrän läpiajon jälkeen lähdimme vielä etsimään nokkavarpusia Pappilanmäen alueelta Porvoosta. Tuttuun tapaan Tringan retkiporukka onnistui olemaan nokkavarpusta näkemättä. Muutaman kerran kuului nokkavarpusmaista tik-ääntä, mutta äänen päästäjää emme valitettavasti päässeet näkemään.

Pappilanmäki jäi taakse ja nokka kääntyi Helsinkiä kohden. Matkalla pidetyn lajihuudon lopputulema oli tällä kertaa 28 lajia.

Oppaanne kiittävät retkeläisiä mukavasta retkestä sekä mielenkiinnosta.

-Oppaat, Niko Björkell sekä Teemu Sirkkala

BirdLife Suomen hopeinen ansiomerkki Petteri Lehikoiselle

Tringan ja Hangon lintuaseman monivuotiselle aktiiville Petteri “Pepe” Lehikoiselle on myönnetty emojärjestömme BirdLife Suomen hopeinen ansiomerkki. Merkki luovutettiin lauantaina 16.2.2019 Avescapesin määrityspäivässä.

Petteri Lehikoinen aloitti yhdistystoiminnan Tringan nuorisjaoston riveissä 1990-luvulla. Hänet opittiin jo silloin tuntemaan ahkerana asemakävijänä ja erittäin tarkkasilmäisenä määrittäjänä.

Tringan havaintotoimikunnassa Lehikoinen on ehtinyt toimia 16 vuotta, minkä lisäksi hän on ollut pari vuotta aluevastaavana sekä kaksi vuotta Tringan havaintolupatoimikunnassa.

Halias-vuorokausia hänelle on kertynyt 906 kappaletta eli noin kaksi ja puoli vuotta. Lintuasematoimikunnassa hän on ollut yhteensä yhdeksän vuotta, joista viisi vuotta asemanhoitajana.

Lehikoinen on edistänyt lintutiedon leviämistä puhumalla, opastamalla ja kirjoittamalla. Hänet tunnetaan ennen kaikkea määritysosaamisestaan, mutta hän on julkaissut artikkeleita ja esitelmöinyt myös kosteikoista ja linnustonseurannasta.

Lisäksi hän on vetänyt erilaisia lintukursseja ja Linnut-lehden määrityskuvapalstaa. Edesmenneen Alula-lehden toimittamiseen hän osallistui kahden vuoden ajan. BirdLife Suomen valtakunnallisessa rariteettikomitessa hän on ollut jäsenenä vuodesta 2013 alkaen.

Tringa onnittelee lämpimästi Pepeä ja toivottaa hyviä haasteita lintuasematoiminnan ja määrityksen parissa myös tuleville vuosille!

Tringa järjestää rengastuskurssin

Uusia rengastajia tarvitaan!

Tringa järjestää rengastuskurssin uusille rengastajiksi aikoville tänä keväänä. Kurssi sisältää neljä luentoa arki-iltoina, kaksi käytännön rengastusharjoittelukertaa viikonloppuina Rönnskärin lintuasemalla ja lupaan oikeuttavan rengastustentin. Kurssille otetaan 10 kokelasta.

Kurssin kohderyhmänä ovat henkilöt, joilla ei ole vielä omaa rengastuslupaa. Kurssin tarkoituksena on antaa perustyökalut ja osaaminen lintujen käsittelyyn turvallisesti, määritystietoutta lintujen iän ja sukupuolen määrityksestä ja myös yleistä tietoa, miksi lintuja rengastetaan ja rengastusaineiston tuloksista.

Jos kiinnostuit, lähetä lyhyt hakemus sähköpostilla osoitteeseen slehikoinen81(a)gmail.com 1.3. mennessä. Hakemuksessa tulisi käydä ilmi muutamalla virkkeellä, mitä lintuja haluaisit ruveta rengastamaan luvan saatuasi ja miksi.

Kurssin hinta on 25€ + Rönnskärin asemamaksu 25€. Harjottelukerrat eivät ole pakollisia, mutta varmasti antoisin osa kurssia.

Kurssi järjestetään yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa.

Kurssin vetäjinä toimivat Samuli Lehikoinen (kurssivastaava), Pertti Panula ja Markus Piha (Luomus).

Luentoajat: 20.3., 27.3., 2.4. ja 9.4.

Retket Rönnskärille 12.-14.4. 2019 ja/tai 26.-28.4. 2019

Tervetuloa kurssille!

Linkkejä:

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/yli-294-000-rengastusta-viime-vuonna-lintuja-rengastettiin-suomessa-ennatysmaara/7272380

http://www.luomus.fi/fi/lintujen-rengastus

Tule mukaan Haliaksen ystäviin!

Hangon lintuasemalla eli Haliaksella on kerätty vakioitua havaintoaineistoa jo neljänkymmenen vuoden ajan. Työstä ovat vastanneet pääosin vapaaehtoiset lintuharrastajat.

Työ on ollut tuloksekasta ja Haliaksen kansainvälisessä mittaluokassa laadukasta havaintoaineistoa on hyödynnetty mm. lintujen kansallisessa uhanalaisuusarvioinnissa, Euroopan unionin lintudirektiivin raportoinnissa ja kymmenissä tieteellisissä julkaisuissa.

Nyt Halias haluaa ottaa seuraavan askeleen ja kehittää toimintaansa. Haluamme taata havainnoinnin jatkuvuuden ja laadun palkkaamalla
päähavainnoijan kevät- ja syysmuuttokaudelle.

Tässä tavoitteessa tarvitsemme taloudellista tukea. Olemme siksi perustaneet Haliaksen ystävät -tukiverkoston, johon kutsumme kaikki lintujen ja luonnon ystävät mukaan. Vain 27 euron tukimaksulla vuodessa voit vaikuttaa sekä pitkäjänteisen havainnoinnin jatkumiseen että mahdollisuuteemme kertoa linnuista, tutkimustuloksista ja aseman toiminnasta kaikille kiinnostuneille.

Haliaksen ystäville lupaamme myös jotain vastineeksi:

  • Sähköinen uutiskirje kolme kertaa vuodessa sisältäen aseman kuulumiset, mielenkiintoisimmat havainnot ja rengaslöydöt
  • Haliaksen ystävien päiväretki asemalle elokuussa
  • Haliaksen ystävät -logopinssi kannettavaksi ylpeydellä retkilakissa tai -takissa

Liity jäseneksi Haliaksen uusilta verkkosivuilta löytyvällä ystävälomakkella: https://www.halias.fi/ystavat

Lisätietoa myös: ystavat(at)halias.fi

Tringan lintutilannekatsaus – helmikuun alku

Kuvassa viiksitimali ©Micha Fager.

Lintutalvi on jatkunut helmikuisen hiljaisena. Talvi saattaa olla kuitenkin jo suurimmilta osin selätetty, sillä 15 vuorokauden sääennuste näyttää etelärannikolle helmikuun loppuun saakka nollan asteen yläpuolisia päivälämpötiloja. Saapa nähdä, joko kiurujen, uuttukyyhkyjen ja töyhtöhyyppien kevätmuutto on käynnistynyt seuraavaan katsaukseen mennessä.

Jaksolla pikkukajava muutti Porkkalassa länteen ja tunturikiuru nähtiin pellolla Siuntion Störsbyssä. Mäntsälän Metsäkulmassa viihtyy edelleen 5 peltopyyn parvi, jotka ovat Tringan alueella käyneet hyvin harvalukuisiksi. Hiiripöllöt taas nähtiin Tuusulassa, Mäntsälässä ja Helsingissä, lapinpöllö Espoossa.  

Kerääntymistä mainittakoon 11 750 allia Porkkalassa, 550 telkkää Hangon Tulliniemessä, 5 hiirihaukkaa Raaseporin Snappertunassa, 14 naurulokkia Hangon kalasatamassa ja 20 nokkavarpusta Helsingin Puistolassa.

Harvalukuisia talvilajeja olivat mm. Hangossa nähdyt muuttava harmaasorsa ja merellä uiva kuikka, rautiainen Siuntiossa, laulurastas edelleen Helsingissä, lapinsirkku Hangossa ja 2 mustavarista Helsingissä.

Margus Ellermaa on vuoden 2019 lintulaskija

Tringan emoyhdistys BirdLife Suomi ja Luonnontieteellinen keskusmuseo ovat valinneet vuoden 2019 lintulaskijaksi tringalaisen Margus Ellermaan.

Tringalaisille tutuimpia ovat Ellermaan organisoimat ansiokkaat Tringan laskennat mm. Nuuksiossa, Pohjan järviylängöllä, Sipoonkorvessa ja Kirkkonummen saaristossa, joiden tuloksia Ellermaa on myös julkaissut aktiivisesti Tringa-lehdessä.

Harvemmin muistetaan, että hän on toiminut esimerkillisen aktiivisesti myös Tringan toimialueen ulkopuolella ja järjestänyt laskentoja useilla IBA-alueilla eri puolilla Suomea, esimerkiksi Lieksan Ruunaalla ja Inarin-Utsjoen Sammutinjängällä. Suomen ulkopuolella hän on ollut mm. toteuttamassa koko syyskauden mittaisia muutontarkkailujaksoja Viron luoteiskärjessä Põõsaspeassa.

Koordinaattoritaitojensa ohella Ellermaa on itse kovan luokan laskija. Hän hoitaa niin kartoitukset, linjalaskennat kuin staijaukset tinkimättömällä itsekurilla.

Tringa onnittelee lämpimästi vuoden lintulaskijaa!

Talviretki Suomenlinnaan 3.2.2019- retkikertomus

Sunnuntai aamuna 3.2. vallitsi varsin talvinen keli. Voitaisiin puhua melkein talvimyrskystä, sillä tuuli oli reilusti yli 15m/s ja taivaalta satoi lunta vaakasuoraan. Tämä ei kuitenkaan innokkaimpia harrastajia lannistanut, sillä Suomenlinnan lautan lähtölaiturille kerääntyi aamulla yli 20 harrastajaa. Lauttamatkalla ei löytynyt kolmea lokkilajia kummempaa.

Lautassa matkalla Suomenlinnaan. Kuva: Markus Kanninen

Suomenlinnassa kovan tuulen takia päätimme suunnata saaren sisäosien ruokinnoille. Heti alkuun löytyi suhteellisen paljon varpusia sekä mustarastas. Ensimmäisellä ruokintapaikalla oli kaksi viikkoa aikaisemmin nähty punarinta, mutta emme sitä onnistuneet valitettavasti näkemään. Paikalla oli kuitenkin viherpeippoja sekä lisää varpusia. Olimme jo lähdössä paikalta, kun aivan yhtäkkiä puskasta hyppäsi tieuralle rätisemään pikkuruinen pallo, PEUKALOINEN! Täysin odottamaton laji Suomenlinnan kaduilla. Saimme ihailla upeasti varsin pelotonta peukaloista usean minuutin ajan ja pääsimme myös kuuntelemaan hyvin peukaloisen rätinää tuulesta huolimatta. Peukaloinen nostatti kaikkien mielialaa melkoisesti.

Peukaloinen Suomenlinnassa. Kuva: Pyry Laurikka

Hieman tuulisemmalta paikalta saaren keskiosasta löysimme varsin hyvän ruokinnan, jossa olikin melkoinen kuhina. Ruokinnalla oli mm. mustarastaita, viherpeippoja, varpusia, tiaisia sekä harmillisen huonosti näkyvissä ollut peippo. Kolmannelta ruokinnalta löytyi muutama tikli, jotka näimme myöhemmin vielä paremmin lennossa.

Saaren sisäosien ruokintojen jälkeen kävelimme Kustaanmiekan luoteispuolen korkealle rantatörmälle, josta katselimme hetken tuuliselle merelle. Vallisaaren eteläkärjen sulasta löytyi telkkä sekä kaksi isokoskeloa. Toinen telkkä teki myös ohilennon hieman lähempää. Näkyvyys merelle oli varsin heikko lumisateesta johtuen ja meri olikin kokonaan jäässä muutamaa pientä avovesialuetta lukuunottamatta.

Merelle katselun jälkeen lähdimme uudestaan saaren ruokintoja kohden. Yllättäen matkalla tarkkasilmäinen retkeläinen huomasi paljaalla kalliolla hyppelevän rastaan, räkättirastas! Kovasta tuulesta huolimatta räkättirastas hyppeli varsin avoimesti kalliolla sen enempää retkeläisistä välittämättä.

Saaren sisäosien ruokinnoilla ei tullut enää perus talvilajistoa kummempia havaintoja ja päätimmekin lähteä aikaisemmin Suomelinnasta pois, sillä ajattelimme Tähtitorninmäeltä löytyvän mielenkiintoista lajistoa.

Paluumatkalla lautasta emme nähneet paljoakaan, mutta Tähtitorninmäellä näimmekin odotettua enemmän lintuja. Tähtitorninmäellä on varsin hyvät ruokinnat, jossa viihtyy todella paljon varpusia, tiaisia, mustarastaita sekä viherpeippoja. Parempiakin talvilajeja löysimme räkättirastaiden, kottaraisten sekä järripeipon muodossa. Ylitsemme lensi myös upea vanha kanahaukka.

Kanahaukka Tähtitorninmäellä. Kuva: Pyry Laurikka

Mainittakoon vielä myös varsin piristävä nuorison osallistumisprosentti, 25 retkeläisestä kahdeksan alle 21-vuotiasta. Opas kiittää retkeläisiä varsin mukavasta talviretkestä.

Oppaanne, Teemu Sirkkala

Laulujoutsenten pääjoukot viipyvät meillä nykyään kuukauden pidempään – uusi muuttolintuselain Haahka kertoo Suomen linnustossa tapahtuneista muutoksista.

Mediatiedote 4.2.2019, vapaa julkaistavaksi

Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen, Tringa ry:n julkaisema Haahka-muuttolintuselain kokoaa yhteen arvokkaan lintuhavaintoaineiston, joka on kerätty Hangon lintuasemalla 40 vuoden aikana. Helppokäyttöinen sovellus auttaa hahmottamaan yli 300 lintulajin yksilömäärissä ja muuttokäyttäytymisessä tapahtuneita muutoksia ja esittelee lajit tekstein ja kuvin.

Nuori ja vanha laulujoutsen. Kuva © Jonne von Hertzen

Hangon lintuasemalla on kerätty vakioiduin menetelmin havaintoja lintujen muutosta jo 40 vuoden ajan. Aineistosta on julkaistu kymmeniä tieteellisiä artikkeleita ja sen avulla on pystytty esimerkiksi osoittamaan, että ilmastonmuutoksen seurauksena lintujen muutto on aikaistunut ja vesilintujen syysmuutto on viivästynyt.  

  • Kansallislintumme laulujoutsenen pääjoukot palaavat Suomeen kaksi viikkoa aikaisemmin kun 1980-luvulla, ja ne myös poistuvat myös kaksi viikkoa myöhemmin, kuvailee akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen aseman aineistosta paljastuvia muutoksia.

Nyt havaintoaineisto on avattu helpossa muodossa kaikkien käytettäväksi. Koska lintuasema sijaitsee keskeisellä muuttoreitin varrella Hankoniemen kärjessä, kuvaavat yksilömäärien muutokset hyvin laaja-alaisia runsaudenmuutoksia. Muuttolintuselain Haahkassa olevien kuvaajien avulla voikin tarkastella esimerkiksi miten merikotkan kanta on kasvanut ympäristömyrkkyjen aiheuttaman aallonpohjan jälkeen, tai miten hyönteisiä ravintonaan käyttävät pääskyset ovat vähentyneet.

  • Toivomme, että kaikki linnuista ja ympäristöstä kiinnostuneet, niin luontoharrastajat, tutkijat, toimittajat, opettajat kuin myös päätöksentekijät löytäisivät palvelun ja hyödyntäisivät haahkaa helppona tietolähteenä, toteaa Hangon lintuaseman asemanhoitaja Hanne Kivimäki.

Muuttolintuselain Haahka löytyy osoitteesta: https://haahka.halias.fi. Lajihaku ja kuvaajien selitykset on esitetty suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Verkkosovelluksen sisällön tuottamisesta ovat vastanneet vapaaehtoiset lintuharrastajat ja tutkijat. Sovelluksen on toteuttanut Joona Lehtomäki avoimen lähdekoodin R-ohjelmointikielellä.

Tringan lintutilannekatsaus – tammikuun loppupuoli

Laulurastas on viihtynyt koko talven ruokinnalla Maunulassa. Kuva: Micha Fager

Pakkaset ja hieno lumitalvi näyttäisivät jatkuvan vielä pitkään. Merikin on jäässä pitkälle ulkosaaristoon asti, joten talvehtivia vesilintuja on Hankoa lukuun ottamatta Uudellamaalla havaittavissa hyvin vähän.

Hyviä ilmoitettuja yksilösummia jaksolla olivat mm. vajaat 17 000 allia Porkkalassa ulkomerellä, 55 uiveloa ja 9 tukkakoskeloa Hangon lintuasemalla, 37 viiksitimalin parvi Vanhankaupunginlahdella, 60 peippoa Kirkkonummen Mattbyssä ja 12 nokkavarpusta sekä Espoon Muuralassa että Helsingin Puistolassa.

Hangon keskustasta löytyi turkinkyyhky, 3 tunturikiurua viihtyivät Inkoon Degerbyssä 20.1. saakka ja Helsingin Hernesaaressa nähtiin samanaikaisesti enimmillään 12 vuorihemppoa.

Punarintoja näyttäisi talvehtivan edelleen poikkeuksellisen paljon. Tiirasta löytyy tammikuun puolenvälin jälkeen Tringan alueelta havaintoja peräti 153 punarinnasta, näistä toki merkittävä osa koskee samoja yksilöitä. Pähkinänakkeleita havaittiin pihabongauksessakin useita, jaksolta ilmoitettiin ainakin 11 eri yksilöä. Myös hiiripöllöjä on edelleen maisemissa jonkin verran, niitä nähtiin 8 yksilöä.

Vuodenaikaan nähden paremmista lajeista mainittakoon vielä valkoposkihanhi edelleen Eläintarhanlahden sulassa, sinisuohaukka Kirkkonummen Träskbyssä, laulurastas Maunulassa, rautiainen Lauttasaaressa, mustapääkerttu Tähtitorninmäellä, lapinsirkku Hangon keskustassa, sekä 5 piekanaa, ainakin 6 ampuhaukkaa, 5 mustavarista ja 2 kiurua.