Lintusää 1.–3.5.2019: Vappupäivänä hyvä muuttovirtaus, loppuviikosta kylmenee

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Lämmin virtaus päättyi viikonloppuna, mutta sen myötä aikaisia tulijoita on havaittu sekä myös harvinaisuuksia ihan mukavasti tänäänkin. Tällä viikolla sää on huomisen jälkeen jopa katastrofaalinen hyönteissyöjälinnuille, ainakin Keski- ja Pohjois-Suomessa, sillä voimakas matalapaine syvenee Suomen yllä, mikä saa erittäin kylmää ilmaa ja lumisateita virtaamaan pohjoisesta tänne. Säätyyppi muuttuu hyvin kylmäksi ja sateiseksi; etenkin perjantaina voi olla hyytävä päivä.

Ke: Enimmäkseen kohtalaista lounaanpuoleista tuulta, verraten selkeää mutta illaksi pilvistyvää ja lännestä alkaen sadetta. Oikein hyvä virtaus Itämerellä meriharakoiden päämuutolle ja samalla menee myös ensiannos pikkukuoveja, kuikkia ja mustalintuja, sekä nykyään vähälukuisia allihaahkoja. Myös yömuutto on vilkasta.

To: Aamulla heikkoa–kohtalaista lännenpuoleista tuulta, joka iltapäivästä alkaen voimistuu etenkin merellä navakaksi, jopa kovaksi. Enimmäkseen pilvistä ja yleisesti vesisadetta, jossa voi kuitenkin olla pitkiä taukojakin; sää on kolea. Yömuuttajille on hyvä pudotussää vielä ke–to yönä, mutta sen jälkeen muuton olosuhteet huononevat selvästi.

Pe, yksityiskohdat epävarmat, koska syvenevän matalapaineen tarkka sijainti ja sadealueiden muoto ovat vielä tuntemattomat: Todennäköisesti voimakasta tuulta lännen ja pohjoisen välisestä sektorista, kylmää, pilvistä ja lievässä tapauksessa ajoittain räntäkuuroja. Huonoimmassa vaihtoehdossa jatkuvaa räntäsadetta ja jopa takatalven tuntu. Joka tapauksessa Keski- ja Pohjois-Suomessa on talvista.

Jatkoarvio: Tuuli heikkenee ja kääntyy lounaan puolelle. Muuttosää paranee tuulen takia, mutta ilmamassa pysyy hyvin kylmänä ainakin pari päivää.

Tringan lintutilannekatsaus – huhtikuun loppupuoli

Kevään ensimmäiset sitruunavästäräkit saapuivat muutaman yksilön voimin. Kuva: Micha Fager.

Pohjoisvirtaus kääntyi etelän kautta kaakkoon reilu viikko sitten, mutta korkeapaine jatkuu edelleen. Suuria muuttoryntäyksiä ei ole koettu, vaan kevät on edennyt pikku hiljaa. Meriveden pinta on tällä hetkellä hurjan alhaalla.

Tringan alueella on havaittu tänä vuonna nyt noin 220 lintulajia. Uusia lajeja saatiin viime katsauksen jälkeen noin 40. Ensimmäiset pajulinnut, sirittäjät, kirjosiepot, keltavästäräkit, käet, pääskyt, hernekertut ja leppälinnut ovat saapuneet. Kahlaajista mm. musta- ja valkoviklojen, lirojen, suokukkojen ja rantasipien etujoukot ovat niin ikään löytäneet tiensä Etelä-Suomeen.

Komeista paikalliskerääntymistä mainittakoon 5000 tundrahanhea Nurmijärven Lepsämästä, 11 200 haahkaa Kirkkonummen Mäkiluodosta, 13 000 allia Porkkalasta, 141 uiveloa Siuntion Pikkalanlahdelta, peräti 800 kapustarintaa Lepsämästä sekä 29 pikkutylliä ja 96 suokukkoa Viikistä.

Hyviä muuttosummia jaksolla olivat mm. 205 muuttavaa kuikkaa Porkkalassa, 36 härkälintua Mäkiluodossa, 2403 kurkea Raaseporissa, 1113 kuovia Mäkiluodossa, 128 laulurastasta Raaseporissa ja 69 pikkujoutsenen muuttoparvi Espoossa.

Rariteeteistakin on päästy nauttimaan jo hieman runsaammin. Jakson harvinaisin lintu oli Hangon lintuasemalla muuttanut pilkkaniska – Tringan alueen 7. havainto kyseisestä lajista. Amerikantavi löytyi uudestaan Lohjalta, Hangossa havaittiin 2 tulipäähippiäistä ja punajalkahaukka muutti Helsingin Vuosaaressa. Muita harvinaisuuksia olivat mm. 4 kyhmyhaahkaa, pikku-uikku, 3 kiljukotkaa, pikkukiljukotka, 3 niittysuohaukkaa, 7 avosettiä, pikkukajava, 2 kuningaskalastajaa, 2 virtavästäräkkiä, harjalintu, ruokosirkkalintu ja 2 keltahemppoa.

Fenologisesti kiinnostavia lajihavaintoja olivat esimerkiksi poikkeuksellisen aikaisin saapuneet 5 sepelhanhea, tervapääsky, 3 mehiläishaukkaa, pensaskerttu sekä rastas- ja rytikerttunen. Kattohaikaroita havaittiin jaksolla parikymmentä, haarahaukkoja ja sepelrastaita kymmenkunta, turkinkyyhkyjä 6, ja pohjansirkkuja 2.

Myös kevään ensimmäiset sitruunavästäräkit saapuivat muutaman yksilön voimin. Kuva: Micha Fager.

Lintusää 26.–28.4.2019: Hyvä muutto- ja harvinaisuustilanne päättyy lähipäivinä

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Viimeisten 6 vuorokauden aikana sekä aamumuutto että yömuutto ovat olleet säätutkissa erittäin kovia, vaikka maastossa sininen taivas näyttikin pettävästi tyhjältä. Kuuma eteläkaakkoinen ylävirtaus päättyy lähipäivinä ja sen myötä hyvä muutto- sekä harvinaisuustilanne. Ensimmäinen arktika-aalto (meriharakat) joutunee odottamaan, ellei mene pe–la aikana. Tämänpäiväinen pieni sadealue oli joissakin ilmakehämalleissa ennustettu oikein jo useita vuorokausia sitten, mutta joissakin ei. Sen jatkokin on näköjään hyvin hankala ennustaa, vaikka ennustepituus on lyhyt.

Pe: Heikkoa-kohtalaista itäkoillisen puoleista tuulta, lievimmässä vaihtoehdossa vaihtelevaa pilvisyyttä ja vain joitakin sadekuuroja, huonoimmassa pilvistä ja sadetta on pitkiä jaksoja. Kuuma ylävirtaus jatkuu vielä, ja sää on mitä parhainta pudotusilmaa yömuuttajille ja harvinaisuuksille.

La: Viimeinen lämmin ja tuulioloiltaan melko samanlainen päivä kuin perjantai, mutta kuuma ylävirtaus pysähtyy. Todennäköisesti on selkeää tai selkenevää, mutta huonoimmassa vaihtoehdossa perjantain kuuroittaisen sateen alue maleksii täällä vielä lauantaina aamupuolelle. Muuttotilanne on samankaltainen kuin perjantaina, mutta vähän huonompi.

Su: Kylmä rintama saapuu koillisesta la-su yönä ja itäkoillinen virtaus voimistuu navakaksi ja lamauttaa muuton. Vaikka on jokseenkin selkeää, sää on koleaa, koska ilmamassan lämpötila laskee yli 10 asteella.

Jatko: Viikon alussa voi olla vielä heikkotuulinen tai lounainenkin virtaus (ja meriharakat mennä), mutta säätyyppi on viileä ja viikon aikana voi tulla voimakas muuttoa pahasti haittaava matalapaine.

Vuosaaren retki 13.4. retkikertomus

Tringan Vuosaaren retket jatkuivat 13.4.2019 kävelyllä Vuosaaren sataman kupeessa olevalle näköalatasanteelle Auringonnousun rannassa, josta matka jatkui Niinisaaren kautta täyttömäelle. Retkelle osallistui oppaan lisäksi 17 lintuharrastajaa.

Kävely lähti liikkeelle 7.00 heti kokoontumispaikalla kuului selkeitä kevään merkkejä: käpytikka huuteli, sepelkyyhky kujersi, punarinta soitteli vienoa säveltään ja laulurastas aloitteli läheisessä kuusikossa. Keväiset äänet johdattivat iloisen retkiseurueen matkaan.

Kävellessämme näköalatasanteelle tarkkailimme läheisten saarien ja Porvarinlahden suun välisiä vesialueita, jossa lepäili alueen peruslajistoa: tukkasotkia, telkkiä, sinisorsia, isokoskeloita, kalalokkeja, naurulokkeja ja muutama merilokki. Muuten hiljaisessa ruovikossa lenteli västäräkkejä ja useita pajusirkkuja.

Kalkkisaaren selällä oli sekä kyhmy- että laulujoutsenia. Itse lokkien kansoittamalla Kalkkisaarella oli jo muutama reviiriään vartioiva valkoposkihanhi ja rannalla uiskenteli kandanhanhia. Ensimmäiset meriharakatkin olivat saapuneet kotikivilleen. Retkeläisiä ilahdutti yksinäinen harmaasorsa koiras ja lahdelle saapunut silkkiuikku pari. Isokoskeloiden seassa uiskennellut tukkakoskelo oli mukava havainto. Rantakivillä päivysti myös muutama harmaahaikara.

Näköalatasanne tarjosi muutamia merellisempiä lajeja kuten haahkan, allin ja mahtavan yli 70 merimetson kalastuspuuhissa olleen parven. Kauempana olleet kauniit uivelot näkyivät hienosti. Juuri ennen lähtöämme kaksi muuttavaa mustavarista yllätti retkiporukan. Vuosaaressa mustavaris on aina mieluinen havainto, niitä ei kevään aikana montaa havaita.

Paluu matkalla koukkasimme metsään ja kävelimme Niinisaaren alueella. Metsä tarjosi sini- ja talitiaisia sekä hippiäisiä. Porvarinlahden rantapolulta lähti lehtokurppa. Monelle, jotka sen kerkesivät näkemään, se oli vuoden ensimmäinen havainto lajista. Vielä osittain jäässä olevalla Porvarinlahdella oli jokunen telkkä, tukkasotka ja silkkiuikku pari.

Vallitseva korkeapaine ei herätellyt juurikaan toiveita nähdä muuttoa täyttömäeltä. Toiveita herätti kuitenkin Vuosaaren WA-ryhmässä ilmoitettu mustaleppälintu. Mäellä joksi täyttömäkeä tuttavallisemmin kutsutaan, oli vuosaarelaisten lintuharrastajien lisäksi verrattain vähän lintuja. Talven jäljiltä vielä mäellä majaileva isolepinkäinen keikkui koivun latvassa. Hempot lauloivat ja lentelivät reviirinsä ympärillä toimeliaasti. Niittykirvisiä ja kiuruja nousi vanhan huipun tuntumasta.

Mäen huipulla muutto ei tosiaan huimannut. Muutama hanhiparvi sentään nähtiin, joista löydettiin sekä tundra- että metsähanhia. Paikalliset kanahaukat edustivat parhaiten petolintuja ja niiden lisäksi itäpuolelta löytyi muuttava hiirihaukka. Kellon lähestyessä yhtätoista yksi ja toinen retkeläinen, jatkoi päiväänsä muiden askareiden parissa. Lopulta viimeisetkin innokkaat päättivät pistää pillit pussiin ja lähteä kohti parkkipaikkaa. Laskeutuessamme alas mäeltä eteläpäässä sijaitsevan lehdon kohdalla kivelle hypähti tumma pikkulintu, joka heilutti pyrstöään. Naaraspukuinen mustaleppälintu antoi mukavan läksiäislahjan tälle retkelle.

Retkellä havaittiin 56 lintulajia: kyhmyjoutsen, laulujoutsen, tundrahanhi, metsähanhi, kanadanhanhi, valkoposkihanhi, sinisorsa, harmaasorsa, tukkasotka, telkkä, haahka, alli, uivelo, isokoskelo, tukkakoskelo, silkkiuikku, merimetso, harmaahaikara, hiirihaukka, kanahaukka, meriharakka, töyhtöhyyppä, lehtokurppa, naurulokki, kalalokki, harmaalokki, merilokki, sepelkyyhky, käpytikka, kiuru, niittykirvinen, västäräkki, punarinta, mustaleppälintu, laulurastas, punakylkirastas, räkättirastas, mustarastas, hippiäinen, talitiainen, sinitiainen, isolepinkäinen, harakka, närhi, naakka, mustavaris, varis, korppi, kottarainen, peippo, hemppo, tikli, viherpeippo, vihervarpunen, pajusirkku ja keltasirkku.

Mikko Salonen

Tringan yllätysretki 14.4.2019 retkikertomus


Yllätyksiä etsimässä Länsi-Uudellamaalla

Kevään ensimmäisiä kuoveja, kuikkia, kurkiparvia sekä kuvankaunis mustaleppälintu – siinäpä Tringan yllätysretken parhaimmistoa.

Kevätaamu lähes tyynellä meren rannalla saattaa olla melkein yhtä vilpoisa kuin esteettinen kokemus. Tästä bussilastillinen tringalaisia sai muistutuksen taannoisella yllätysretkellä. Maisemassa ei tosiaankaan ollut valittamista, kun aloitimme aamun Inkoon Kopparnäsin kallioilla, mutta myönnettävä on, että vaisukin pohjoisenpuoleinen tuulenvire tuntui varsin raikkaalta.

Näkymä Kopparnäsin kalliolta. Kuvaaja Markus Kanninen

Onneksi lintuja riitti katsottavaksi. Paikallisten muutaman sadan haahkan sekä alliparvien seasta löysimme yhden muutolla lepäilevän mustalinnun. Monelle “vuodari” napsahti myös tukkakoskelosta, jonka soidinmenoja tihrustimme ensin kaukoputkella yli kolmen kilometrin päässä – myöhemmin toinen pariskunta ohitti meidät paljon lähempää.

Lähisaaren männynlatvoissa viihtyi tuokion verran kaksi kivitaskua, ja saman saaren kallioilla meriharakka piti reviiriä. Kevätmuuttoakin pääsimme kokemaan, joskin muuttavien lintujen määrät olivat varsin kohtuulliset. Menijöiden joukossa mainittakoon muutama kurkiparvi, puolentusinaa kuovia ja kolme kuikkaa sekä pari tuulihaukkaa. Jonkin matkan päässä tikka rummutti useita valkoselkätikalta kuulostavia sarjoja. Lajilleen määrittämättä jäänyt käpylintu ohitti meidät takaa teerien pitäessä vielä soidinta.

Aamun kääntyessä aamupäiväksi palasimme bussiin ja jatkoimme matkaa Hankoon, suuntana Etelä-Suomen kenties kaunein lintupaikka, Täktbukten. Kannaksella ja niityllä saalisteli komea mustaleppälintukoiras, päivän “kovin” laji. Kobbenilla staijatessamme löytyi monen iloksi ristisorsakoiras sekä pari metsävikloa. Taivaalla liikkui muutamia petoja, noin kymmenen merikotkan lisäksi mm. muuttava sääksi sekä yksi piekana. Varpushaukkoja meni ainakin kolme.

Koska yllätysretken ajatuksena on mennä “sinne missä lintuja on”, viitaten lähinnä harvinaisuuksiin, päätimme vielä yrittää bongata Lohjan Savijärvellä viihtynyttä amerikantavia. Meille kävi niin kuin bongatessa joskus käy, eli “nuijasimme” kyseisen lajin. Lintu oli epäilemättä paikalla, mutta viihtyi jossakin näkymättömissä. Edes merikotkan saapuminen paikalle ei nostattanut vesilintuja ilmaan, ja näin ollen palasimme Helsinkiin sopivassa määrin tyytyväisinä päivän saldoon, samalla kun jäi sen verran hampaankoloon, että seuraavalle retkelle on päästävä jo pian.

Matkassa oli vajaa 30 retkeläistä sekä oppaina Teemu Sirkkala, Jouni Rytkönen ja

Peter Buchert

Lintusäätiedote 21.–24.4.2019: Kevätmuutto kiihtyy voimakkaasti

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Korkeapaine vahvistuu uudestaan, nyt Venäjälle, mistä selänne ulottuu Suomeen. Virtaus kääntyy lounaiseksi, alkuviikolla eteläiseksi–kaakkoiseksi ja lämpenee koko ajan. Muuttosää on loistava, ja muutto kiihtyy voimakkaasti. Ainoa lähiaikojen mahdollinen sääriski on merisumu rannikolla. Tänä keväänä on hyvä mahdollisuus nähdä koivut hiirenkorvalla jo vappuna. Lähimmän viikon aikana on tiedossa päivisin mm. peippojen, suohaukkojen ja kalasääskien sekä öisin rastaiden, punarintojen, taivaanvuohien ja kotimaan vesilintujen päämuuttoja. Samalla alkaa tulla enenevästi tiltaltteja, metsäkirvisiä, käenpiikoja, kirjosieppoja, leppä- ja pajulintuja, pääskyjä, tiiroja, vikloja sekä ensimmäisiä sirittäjiä, käkiä, pensastaskuja ja hernekerttuja. Säätilanne on oivallinen tavanomaista aikaisemmille saapujille sekä etelän ja kaakon harvinaisuuksille kuten kattohaikaroille, pikkukiljukotkille, harjalinnuille, jalohaikaroille, pussitiaisille jne.

Su: Heikkoa–kohtalaista idän ja etelän välistä tuulta ja verraten selkeää, illalla pilvistyvää.

Ma: Heikkoa–kohtalaista etelän ja lounaan välistä tuulta, aamupuolella melko pilvistä ja mahdollisesti vähän sadetta.

Ti–ke: Heikkoa–kohtalaista lounaan ja etelän välistä tuulta, verraten selkeää, iltapäivällä merituulta ja päivisin on merisumun mahdollisuus. Muuttolintuja vyöryy Suomeen etenkin yöllä.

Jatkoarvio: Yhä lämpenevä kaakkoinen ylävirtaus pitää muuton voimakkaana ja kasvattaa harvinaisuuksien saapumismahdollisuuksia.

Lintusäätiedote 17.–19.4.2019: Korkeapainesää jatkuu, pääsiäiseksi luvassa hyvä virtaus muutolle

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Korkeapainesää jatkuu todennäköisesti ainakin noin viikon verran. Perjantaina on tuulen takia huonompi muuttosää, mutta pääsiäisenä virtaustilanne muuttuu oikein hyväksi muutolle. Todennäköisesti kurjilla on jäljellä enää 0-1 hyvää muuttoa Uudellamaalla, mahdollinen viimeinenkin lännestä kaukaa.

Ke–to: Heikkotuulista ja selkeää, rannikolla iltapäivällä merituulta. Hyvä muuttosää, mutta lintuja on vaikea löytää korkealta, siniseltä taivaalta.

Pe: Pilvistyvää mutta poutaa ja kohtalaista, jopa navakkaa luoteistuulta, mikä hiljentää muuttoa.

La-ma, arvio: Perjantaina kulkee Suomen itärajaa etelään ns. kylmän ilman pisara eli ylämatala, joka aiheuttaa tilapäisen viileän pohjoisvirtauksen, pilvistymisen ja mahdollisesti jopa vähän sadetta pe–la vaihteessa. Pisaran oikean reitin ennustaminen on vaikeaa, mutta tämänhetkisissä ennusteissa se väistyy etelään lauantaina, jolloin pohjoistuuli heikkenee ja selkeä korkeapaine palaa, mutta sen painopiste on Suomen itäpuolella. Vaikka varsinaista kuumaa putkea ei vielä synny etelästä Suomea kohti, virtaus on nykyistä paljon parempi muuton edistymiselle ja harvinaisuuksien tulolle, etenkin kaakosta. Tämä sillä edellytyksellä, että pisara ei tee jotain muuta.

Torniopastuksia ja lintupäivystyksiä keväällä 2019

Kevään torniopastukset ovat alkaneet. Tringa tarjoaa tänä keväänä yleisölle avoimia torniopastuksia Helsingin Vanhankaupunginlahdella Purolahden tornissa sekä Lammassaaren lintulavalla. Torniopastuksia järjestetään myös Vihdin Vanjärvellä.

Torniopas päivystää kaukoputken kanssa Viikin Purolahdella sunnuntaisin (klo 12-14) koko huhti- ja toukokuun ajan. Toukokuussa tornioppaan tapaa myös Lammassaaren lintulavalla perjantai-iltaisin (klo 18-20).

Vihdin Vanjärvellä pidetään torniopastus kahtena lauantaina 13. ja 27. huhtikuuta.

Opastuksia on tarjolla myös Hangossa: Hangon lintuasema järjestää lintupäivystyksen kolmena sunnuntaina (14.4., 21.4. ja 4.5.) Tulliniemen luontopolun päässä Uddskatanin eteläkärjen kalliolla.

Opastukset järjestetään säävarauksella. Kaikki tulevat opastukset löytyvät Tringan tapahtumakalenterista: www.tringa.fi/tapahtumakalenteri/


Tringan lintutilannekatsaus – huhtikuun alkupuoli

Kattohaikara. Kuva: Micha Fager

Uusia saapujia saatiin viime katsauksen jälkeen viitisentoista lajia, mm. härkälintu, heinätavi, sääksi, ruskosuohaukka, räyskä, punajalkaviklo ja pikkutylli. Muutto on ollut nyt muutaman päivän pysähdyksissä vastatuulen ja viileiden lämpötilojen vuoksi, ja viikonlopuksi on luvattu vain hieman parempaa säätä. Kun tuuli jossain vaiheessa ensi viikolla kääntyy myötäiseksi, saattaa edessä olla kovakin rynnistys.

Anser- eli harmaahanhien päämuutto alkaa olla ohi, ja suuret hanhikerääntymät ovat pienenemään päin. Yli kolmen tuhannen hanhen paikallissummia on kuitenkin ilmoitettu vielä viime päivinäkin. Hyvistä kerääntymistä jaksolta mainittakoon 254 laulujoutsenta Vanjärveltä, 300 valkoposkihanhea Viikistä, 41 punasotkaa Suomenojalta, 14 kuikkaa Raaseporin Pohjasta, 80 riskilää Inkoon Sommarnilta, 127 merisirriä Raaseporin Mygganilta ja 3000 peippoa Mäntsälän Saaresta.

Kevään suurin töyhtöhyyppien muuttosumma saatiin Vuosaaresta, kun 29.3. laskettiin 551 pohjoiseen matkaavaa hyyppää. Seuraavana päivänä Haliaksella muutti 156 tukkakoskeloa. 2.4. Haliaksella taas muutti 156 pilkkasiipeä ja peräti 3437 kurkea, ja samana päivänä Espoon Soukassa ynnättiin 2287 muuttavaa sepelkyyhkyä. 7.4. Kirkkonummen Mäkiluodossa muutti 27 ruokkia. Myös meriharakkamäärät kasvoivat, parhaana päiväsummana ilmoitettiin 193 yksilöä (146p, 47m) Haliakselta 7.4.

Isohaarahaukat jaksoivat edelleen ilahduttaa lintuharrastajia. Laji havaittiin Tringan alueella viitenä päivänä kahdeksassa eri kunnassa. Todennäköisesti kyse oli 2-3:sta eri yksilöstä, jotka seilasivat ympäri Etelä-Suomea milloin mihinkin suuntaan.

Amerikantavi viihtyi 4 päivää Lohjan Savijärvellä, mandariinisorsakoiras nähtiin Kirkkonummella ja saman lajin pariskunta Raaseporin Snappertunassa. Muita harvinaisuuksia olivat mm. kyhmyhaahka Hangossa, pikku-uikku Espoossa, avosetti Hangossa, isolokki ja kuningaskalastaja Kirkkonummella, tunturikiurut Hangossa ja Raaseporissa, virtavästäräkki Hangossa, nokivaris Helsingissä ja keltahemppo Kirkkonummella.

30.3. Hangosta löytynyt punakuiri oli Suomen kaikkien aikojen aikaisin havainto lajista. Viikkiin 5.4. saapunut mustapyrstökuiri taas laittoi Tringan alueen saapumisennätyksen uusiksi. Jalohaikaroita jaksolla nähtiin ainakin 6, ja etelästä puhaltava virtaus toi kattohaikaroitakin jo 4-5 yksilöä. Mustaleppälintuja ja pikkujoutsenia havaittiin runsaasti, kuovit sen sijaan ovat olleet hämmästyttävän vähissä.

Mediatiedote: Espoon keskuksen cityhuuhkajien pesintä epäonnistui

Huuhkajaparin pesintäyritys Espoon keskuksessa sijaitsevan toimistorakennuksen katolla on epäonnistunut tuntemattomasta syystä. Viereisen rakennuksen työntekijät huomasivat maaliskuun lopulla, että naaras ei ole enää pesässä hautomassa. Huuhkajista ei ole tehty havaintoja pesäpaikalla 27.3. jälkeen.

Kun huuhkajaparin naaras vielä hautoessaan vaihtoi asentoa, kiikarilla oli mahdollista havaita, että pesässä oli kolme munaa. 28.3. tehdyn käynnin yhteydessä todettiin, että ne olivat hävinneet eikä pesässä ollut niistä jälkeäkään.

”Valitettavasti voimme vain arvailla tuhon syytä”, toteaa Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen eli Tringa ry:n kaupunkihuuhkajaryhmän puheenjohtaja Raimo Seppälä.

”Ehkä koiras on kuollut ja naaras on joutunut lähtemään saalistamaan jättäen samalla pesän vartioimatta, jolloin varikset ovat vieneet munat muualle syötäviksi. Tai sitten jotain muuta on tapahtunut.”

Sivullisten pääsy toimistorakennukseen on estetty, joten ihmisen häirinnästä ei liene kyse.

Niin sanotuista cityhuuhkajista on mahdollista tehdä havaintoja muualla Espoossa, sillä niille on tarjolla ravintoa muun muassa citykaneista.

Suomessa pitkään jatkunut vaino on vähentynyt, minkä arvellaan auttaneen huuhkajan sopeutumista ihmisen läheisyyteen. Euroopan suurin pöllö huuhkaja (Bubo bubo) on rauhoitettu meillä ympärivuotisesti. Suomen pesimäkanta on noin 1200 paria. Vuoden 2019 uhanalaisuusarvioinnin mukaan huuhkaja on Suomessa erittäin uhanalainen laji.

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry on BirdLife Suomen paikallisyhdistys, johon kuuluu yli 3000 lintuharrastajaa Uudellamaalla.

Lisätietoja:

Tringa ry:n kaupunkihuuhkajaryhmän pj. Raimo Seppälä, 050 560 4861, kaupunkihuuhkajat@tringa.fi

Tringa ry:n toiminnanjohtaja Johannes Silvonen, 040 753 2411, toiminnanjohtaja@tringa.fi

Tringan kevätkokouksen kuulumisia

Tringan sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Helsingissä Tieteiden talolla 4.4.2019 klo 18. Paikalla oli noin 50 Tringan jäsentä. Sääntömääräisen kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pertti Uusivuori ja sihteeriksi Hannu Holmström.

Yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Hintikka esitteli vuoden 2018 vuosikertomuksen ja toiminnanjohtaja Johannes Silvonen tuloslaskelman ja taseen. Yhdistyksen toiminta oli kertomusvuonna aktiivista, ja erityisesti retki- ja nuorisopuolella tapahtui: Tringa järjesti kertomusvuonna noin 130 retkeä tai opastusta ja vei 379 koululaista linturetkelle.

Jukka Hintikka esitteli myös Tringan keväällä 2015 hyväksytyn sijoitusstrategian mukaisten sijoitusten tilanteen. Sijoitukset ovat noin viisi prosenttia eli reilun 10 000 euroa tappiolla, ja hallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin päättämällä luopua aktiivisesti hoidetuista rahastoista. Tilinpäätös vahvistettiin ja hallitukselle myönnettiin vastuuvapaus. Hallitusta täydennettiin valitsemalla eronneen Erkki Virolaisen tilalle Leena Hintsanen.

Sääntömääräisen kokouksen lopuksi keskusteltiin vielä lyhyesti valkoposkihanheen kohdistuvasta häirinnästä. Yhdistyksen tämän vuoden toimintasuunnitelmassa on valkoposkihanhistrategian laatiminen, ja sitä kautta yritetään saada esille enemmän myönteisiä asioita Uudenmaan valkoposkihanhista.

Illan varsinaisena ohjelmana nähtiin ja kuultiin Roland Vösan ensyklopedinen esitys Tringan retkestä Itä-Siperian Jakutskiin, Tiksiin ja Lena-joen suistoon. Suhteellisen alhaisesta lajimäärästä (noin 140 lajia 2 viikon retkellä) huolimatta retki oli varmasti unohtumaton. Venäjällä on laajoja alueita, joilla juuri kukaan ei retkeile ja joiden linnustosta tiedetään vain vähän, ja tämä jännittävä tutkimusmatkan tunne välittyi myös yleisöön. Retki oli Venäjän sisäisine lentoineen, erikoisviisumeineen ja lupineen poikkeuksellisen vaikea järjestellä, mutta Ville Haapasaloa mukaillen: vaikka mikään ei toiminut, niin kaikki kuitenkin järjestyi ruusulokkien pesimäyhdyskuntaa myöten.

Kuva: Hannu Holmström